Hakutulokset

UKK eli usein kysytyt kysymykset (tai ainakin vastaukset kysymyksiin, joita toivoisimme sinun meiltä kysyvän) Mikä on Tarinasaalis 2024? Tarinasaalis 2024 on kirjastoammattilaisten tekemä katsaus vuonna 2024 julkaistuihin lasten- ja nuortenkirjoihin sekä muuhun kirjastoaineistoon. Innokkaat kirjastolaiset ympäri Suomen ovat tutustuneet osana työtään tietylle ikäryhmälle suunnattuihin materiaaleihin aihealueittain ja koostaneet siitä kattavan tietopaketin.  Miksi juuri minun pitäisi katsoa Tarinasaalis-tallenteita? Olisi kohtuutonta pyytää tai odottaa, että kukaan meistä kävisi yksin läpi kaiken materiaalin, joka ilmestyy vuoden aikana kirjastoihin hankittavaksi. Tarinasaalis on tehty juuri tähän tarpeeseen. Tarinasaalis-videot kattavat aiheet aina nuorten kirjoista lastenmusiikkiin ja konsolipeleistä runoihin. Mukana on myös vinkit englannin-, saamen- ja kurdinkielisiin kirjoihin. Jokainen löytää siis varmasti jotakin itselleen uutta tietoa. Voit hyödyntää Tarinasaalis-videoiden antia niin hankinnoissa kuin asiakaspalvelutyössäkin. Poimi videoiden joukosta itseäsi kiinnostavat aiheet tai katso vaikka kaikki! Voinko vinkata tallenteista opettajille tai päiväkodin henkilökunnalle? Voit. Tarinasaalis-koonnit sopivat todella hyvin kaikille viime vuoden kirjasadosta kiinnostuneille. Opettajat ja päiväkodin henkilökunta voivat katsoa itseään kiinnostavat tallenteet ja poimia vinkkejä omalle luokalleen tai päiväkotiryhmälleen. Kannattaakin vinkata Tarinasaalis-paketista esimerkiksi Lukeva koulu- tai Lukeva varhaiskasvatus -yhteistyöryhmissä, jos sellaiset omassa kunnassasi toimivat. Voinko hyödyntää Tarinasaalis-tallenteita liittämällä niitä omiin vinkkauksiini? Suurin osa Tarinasaalis-videoista on kuvattu “ammattilaiselta toiselle ammattilaiselle” -periaatteella, eivätkä ne sovellu sellaisenaan lasten ja nuorten katsottaviksi. Voit kuitenkin löytää niistä lisämateriaalia omiin vinkkauksiisi. Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Monikielisen kirjaston tekemät vinkit voi hyödyntää sellaisenaan myös oppilasryhmille vinkatessa.  Miten pääsen mukaan tekemään Tarinasaalista 2025? Alamme koota tämän vuoden Tarinasaalis-porukkaa kokoon huhti-toukokuun aikana. Silloin lähetämme kaikkien kirjastojen yleisiin sähköposteihin kyselyn, johon vastaamalla voit ilmoittautua mukaan. Toivottavasti kuulemme sinusta silloin! Jos sinulle jäi vielä kysymyksiä aiheeseen liittyen, voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen erte.kirjasto@seinajoki.fi . Toivottavasti viihdyt Tarinasaaliin parissa!

Kuukausikirjeessä tiedotamme SJK Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Tarinasaalis 2024 -paketti Kirjastoammattilaiset ympäri maan ovat tuottaneet yhdessä jo kolmatta vuotta peräkkäin Tarinasaalis-paketin. Vinkkarit ovat valinneet poimintoja ja suosituksia edellisen vuoden eli vuoden 2024 aineistoista. Tutustu sisältöihin ja poimi vinkit videoista! Voit vinkata Tarinasaalis-videoita myös alueesi opettajille ja päiväkodin kasvattajille. Niistä on helppoa valikoida katseltavaksi itseä kiinnostavat kokonaisuudet ja poimia uusia lukuvinkkejä joko itselle tai oman luokan oppilaille. Huomaathan, että Tarinasaalis-videot ovat suunnattu meille aikuisille oman työn tueksi, ei niinkään yhdessä lasten ja nuorten kanssa katsottaviksi. Lue lisää Tarinasaalis 2024 -paketista SJK Erten blogista. Erten etävinkit: Kesälukukampanjat ja kerhotoimintaa kirjastossa 8.4. klo 9.30-11.00 Erten etävinkeillä 8.4. kuullaan Eläkeläismysteeri-konseptista ja Seinäjoen pääkirjaston Tarinakerhosta, sekä tutustutaan ensi kesän lukukampanjoihin. Tutustu ohjelmaan SJK Erten kotisivuilla ja ilmoittaudu mukaan! Uusi postaus blogissa: kirjastojen rooli lukemisen edistämisessä - näkemyksiä Educa-messuilta Seinäjoen Erte toteutti opetus- ja kasvatusalan tapahtumassa Educassa 24.–25.1.2025 messuvierailijoille kyselyn, jossa kysyttiin Miten kirjasto voisi tukea eniten lukutaidon tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lukemista?  Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa opetusalalla työskentelevien toiveita kirjastolle, samalla keräten ajatuksia kirjastotoiminnan kehittämiseen. Tutustu kyselyn tuloksiin SJK Erten blogissa. Kuvakirjoin kasvatettu ‑hankkeen kirjalistat haastavista aiheista Hiljattain päättyneessä Kuvakirjoin kasvatettu -hankkeessa tuotettiin haastavia aiheita sisältävistä kuvakirjoista ja kuvatietokirjoista kirjallisuuslistat, jotka ovat vapaasti kirjastojen ja muiden lasten tai perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten käytettävissä. Voit tutustua listoihin täällä. Osana hanketta kirjastonhoitaja Tiina Rossi päivitti myös Kirjasammon SJK Erten haastavien aiheiden kuvakirjahyllyjä . Lukuboost-haasteen lukusuosituslistat Tammikuussa päättynyt Lukuboost-haaste on koonnut yhdessä 6000 nuoren sekä haasteeseen mukaan lähteneiden somevaikuttajien kanssa lukusuosituslistat, joissa vinkit on jaoteltu nuorten kiinnostusten kohteiden, kuten treenaaminen, pelaaminen, muoti, ystävät ja matkailu, mukaan. Vinkkejä löytyy myös selkokielisistä kirjoista, ja ruotsinkielisille löytyy omat suosituslistansa. Lukuboost-haasteen päätyttyä nuorten lukusuosituslistat jäävät elämään osana Lukuboost-sivustoa  sekä Lastenkirjainstituutin Lukemo-sivustoa , ja ne ovat vapaasti hyödynnettävissä niin opettajille, kirjastoille, vanhemmille kuin nuorille itselleenkin.

Seinäjoen Erte toteutti opetus- ja kasvatusalan tapahtumassa Educassa 24.–25.1.2025 messuvierailijoille kyselyn, jossa kysyttiin Miten kirjasto   voisi tukea eniten lukutaidon tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lukemista? Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa opetusalalla työskentelevien toiveita kirjastolle, samalla keräten ajatuksia kirjastotoiminnan kehittämiseen. Vastauksia kyselyyn kertyi 166 kappaletta. Taulukko: Vastaajien näkemykset eniten lukutaidon tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lukemisen tukitoimista teemoittain Vastauksissa kolmen kärkeen eniten lukutaidon tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lukemisen tukitoimista sijoittuivat kirja- ja aineistovinkkaus , yhteistyö koulun tai varhaiskasvatuksen kanssa  sekä ajankohtainen, monipuolinen ja monikielinen kokoelma . Vastauksissa korostettiin erityisesti helppolukuisten ja selkokirjojen tarvetta. Tukitoimista neljänneksi eniten mainintoja sai saavutettavuus . Fyysiseen saavutettavuuteen liittyen mainittiin lähellä oleva kirjasto, kirjastoauton käynnit sekä kirjojen saatavuus. Erityisesti helppolukuisille ja kohderyhmää kiinnostaville kirjoille toivottiin parempaa esillepanoa ja näkyvyyttä. Saavutettavuuden muihin näkökulmiin liittyen vastaajat toivoivat kirjastolta avointa ja kaikki tervetulleiksi toivottavaa tilaa, helposti lähestyttävää henkilökuntaa, näkyvämpää ja kohderyhmän paremmin tavoittavaa viestintää sekä laajempia palveluaukioloaikoja. Eniten lukemisen tukea tarvitsevien lukemista voitaisiin vastaajien mukaan tukea myös lukuhaasteilla ja -diplomeilla , eläinavusteisella lukemisella ,  lukupiireillä ja -kerhoilla sekä kirjastossa järjestettävillä tapahtumilla . Myös perheiden osallistaminen ja tavoittaminen koettiin tärkeäksi. Yksittäisinä mainintoina vastauksissa ( Muut ) nousi esiin muun muassa lukemisen pelillistäminen, tukiopetus, poistokirjoja koulun kirjavalikoimiin sekä tehdä enemmän kirjastoja. Kehittämistoiveita kirjastoille Kyselyyn saatujen vastausten perusteella Educa-kävijät arvostavat kirjastossa tehtävää lukutaitotyötä ja kirjaston tarjoamat peruspalvelut olivat vastaajille tuttuja. Erityisesti kirjavinkkaukset, monipuolinen aineisto, yhdessä tehty lukutaitotyö ja saavutettavuus nähdään tärkeinä tukitoimina eniten lukutaidon tukea tarvitsevien lukemisen edistämisessä. Kehittämiskohteitakin mainittiin. Eräs vastaaja kuvaa tilannetta, joka lienee monelle tuttu: ”Kirjojen pitäisi olla helposti saatavilla. Eniten lukutaidon tukea tarvitsevat nuoret kärsivät usein eniten vaikeuksista lainata itse. Kirjastokortit ovat hukassa tai rikki. Kirjastoon on vaikea mennä. Siinä vaiheessa kun nämä ulkoiset tekijät on saatu korjattua, kirjan lainaaminen tyssää juuri heillä helposti myös siihen, ettei kirjoja löydy kirjastosta. Helppolukuisia ja kiinnostavan näköisiä kirjoja kannattaisi olla esillä. Mopokirjoja, rikoskirjoja ym. usein poikia kiinnostavia kirjoja olisi hyvä olla helposti löydettävissä.” Kirjojen saatavuuden ja näkyvyyden parantamisen lisäksi toivottiin monipuolisempaa ja laajempaa valikoimaa eritasoisille ja -kielisille lukijoille. Vastauksista nousi esiin myös tarve valmiista, kuratoiduista kirjapaketeista ja -listoista. Palveluaikojen supistaminen ja itsepalveluaikoihin siirtyminen koettiin ongelmalliseksi, sillä monella lukutaidon tukea tarvitsevalla ei ole omaa kirjastokorttia. Muutama vastaaja myös toivoi kirjastoille lisää henkilöresursseja lukutaitotyön tukemiseen: ”Kirjastossa voisi olla iltapäivisin henkilö, joka on pienten oppilaiden tukena kirjojen valitsemisessa. Ns. lisäaikuinen.” ”Järjestämällä kirjastoapureita kirjastoon, jotka voivat auttaa oppilaita esim. läksyissä ja käydä läpi erilaisia lukustrategioita.” Lopuksi Sekä kyselyn vastaukset että Educa-kävijöiden kanssa käydyt keskustelut osoittavat, että opetusalalla kirjaston tekemää lukutaitotyötä arvostetaan. Paikalliset erot kirjastoyhteistyössä ovat kuitenkin suuria, usein resurssipulan vuoksi. Yhteistyön avuksi sekä kyselyssä esiin nousseisiin toiveisiin liittyen kirjoituksen loppuun on koottu materiaaleja, jotka ovat vapaasti käytettävissä ja jaettavissa vaikkapa kouluun tai varhaiskasvatukseen. Emilia Koski koordinaattori Seinäjoen Erte Materiaaleja eniten lukutaidon tukea tarvitsevien lukemisen edistämiseen Opettajille jaettavaksi Uudenmaan kirjastoissa lasten- ja nuorten kirjastotyötä tekevät kirjastolaiset ovat koonneet   Lukuiloa suomeksi -lukuvinkkilistan  helppolukuisista suomenkielisistä kirjoista. Alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lukuvinkit on merkitty tasomerkinnöillä sen mukaan, kuinka helppoa suomen kieltä ne ovat. Seinäjoen Erte on tuottanut   kirjavinkkivideoita suomen kielen oppijoille . Kaikissa videoissa on tekstitys ja kullakin videoilla vinkataan selkeästi ja rauhallisesti esiintyen noin viisi kirjaa   Lukuiloa suomeksi -listoilta . Videoita on viisi: esikouluun-kakkosluokkalaisille, kolmos-nelosluokkalaisille, viitos-kuutosluokkalaisille, yläkouluun sekä toiselle asteelle. Tarinasaalis 2023 kokonaisuudesta löytyvät videot   Selkokirjat sekä kirjavinkkejä valmistaville luokille  ja   Nuorten selkokirjat  esittelevät vuonna 2023 ilmestyneitä selkokirjoja. Kirjastot.fi on koonnut sivuilleen vinkkilistoja kielenoppimiseen ja lukemisen tukemiseen. Kirjastolaisen katsottavaksi Selkopolku-hankkeen ja Selkokeskuksen yhteinen Instagram-kampanja Selkokirjat saataville!  esittelee 10 keinoa selkokirjojen näkyvyyden parantamiseen. Selkokirja kirjastosta lukijalle  -esityksessä Mervi Heikkilä antaa vinkkejä selkokirjojen esillepanoon ja vinkkaa selkokirjoja. Saavutettavuuskirjasto Celia ja Seinäjoen erityistehtävä ovat yhdessä laatineet oppaan nimeltä Lukeminen - jokaisen oikeus . Oppaassa esitellään kootusti menetelmiä ja materiaaleja lukemisessa tukea tarvitsevien lasten lukemisen mahdollistamiseksi.

Kuukausikirjeessä tiedotamme SJK Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kirjavinkkivideoita suomen kielen oppijoille AKE Porvoo - Uusimaa julkaisi syksyllä Lukuiloa suomeksi - kirjavinkkilistan.  Siihen liittyen SJK Erte on yhteistyössä Sivupiirin Henriika Tulivirran sekä Suomen Tukholman instituutin kirjaston kanssa tuottanut S2 kirjavinkkivideoita eri luokka-asteille. Videoita on viisi: esikouluun-kakkosluokkalaisille, kolmos-nelosluokkalaisille, viitos-kuutosluokkalaisille, yläkouluun sekä toiselle asteelle. Kaikissa videoissa on tekstitys ja kullakin videoilla vinkataan selkeästi ja rauhallisesti esiintyen noin viisi kirjaa Lukuiloa suomeksi -listoilta. Kirjavinkkivideot löytyvät Kirjastokaistalta   ja ne ovat kaikkien käytettävissä ja jaettavissa esimerkiksi suomen kielen opettajille. Pohjoismaisia lastenkirjoja vähemmistökirjailijoilta -webinaari 27.2. klo 15-16 (englanniksi) Webinaarissa Linnea Huhta, Tornedalenista kotoisin oleva luovan alan monilahjakkuus ja Meänkieli-puhuja, kertoo kokemuksistaan kirjailijana, runoilijana ja elokuvatuottajana. Haastattelutyyppisessä webinaarissa tutustutaan Linnean matkaan vähemmistöön kuuluvana luovana tekijänä kulttuurisessa mediamaisemassa. Osallistujilla on myös mahdollisuus osallistua yhteiseen keskusteluun vähemmistöjen tarinoiden edistämisstrategioista. Tilaisuuden kieli on englanti. Lisätietoja ja ilmoittautuminen täällä. Erten etävinkit: Työkaluja monikielisten lasten, nuorten ja perheiden kohtaamiseen 11.3. klo 9.30-11.00 Maaliskuun etävinkeillä kuullaan Monikielisen kirjaston ajankohtaisista asioista kirjastoille, tutustutaan Heurekan Tietokirjafanit-hankkeen Tee oma tietokirja -työpajaan ja saadaan vinkkejä Lukukeskuksen ajankohtaisista materiaaleista kirjastokäyttöön. Tutustu ohjelmaan SJK Erten kotisivuilla ja ilmoittaudu mukaan! Valtakunnallista Lukuviikkoa vietetään 21.–27.4.2025 Tänä vuonna Lukuviikon teemana on Löydä lukufiilis! Lukuviikolla kannustetaan kaiken ikäisiä löytämään lukemisen fiilis. Lukeminen voi herättää monenlaisia tunteita, ja kirjat voivat myös auttaa tunteiden käsittelyssä. Lukuviikolla juhlistetaan myös 50 vuotta täyttävää nuorten kirjallisuusmedia Lukufiilistä.   Kirjastot voivat osallistua Lukuviikkoon ympäri Suomen mm. hyödyntämällä Lukuviikon materiaaleja, osallistumalla keskusteluun sosiaalisessa mediassa sekä järjestämällä erilaisia tapahtumia, tempauksia ja kirjailijavierailuja.   Koska Lukuviikko alkaa tänä vuonna pääsiäismaanantaina, voi teemaviikkoon ottaa varaslähdön esimerkiksi kirjanäyttelyin jo edellisellä viikolla! Lukuviikon tehtäväpankkiin lisätään kevään aikana kirjastoammattilaisten tekemiä kirjalistoja, joita voi käyttää tukena aineistonäyttelyiden tekemisessä. Lukuviikolle tullaan julkaisemaan myös uusi 5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta -tietopaketti ja siihen liittyvää viestintämateriaalia.   Lukuviikon sivuilta löytyy jo nyt ladattavia markkinointimateriaaleja, joita voi hyödyntää vapaasti omassa Lukuviikon viestinnässä: Lukuviikko.fi : Näin osallistut Kesän lukukampanjat lapsille, perheille ja nuorille SJK Erte toteuttaa jälleen ensi kesänä kirjastojen vapaaseen käyttöön lukukampanjat lapsille, perheille ja nuorille. Lasten ja perheiden Lukujengin lukubingo -kampanjassa luetaan kirjoja yksin tai yhdessä ja täytetään lukubingoa. Osallistuneiden kesken arvotaan suloisia lukukoirapehmoja. Nuorten kesälukubingossa jokainen vähintään yhden bingon kerännyt osallistuu Suomalaisen kirjakaupan lahjakortin arvontaan. Kampanjamateriaalit julkaistaan ja jaetaan kirjastojen käyttöön maaliskuussa 2025. Kesän lukukampanjoita esitellään Erten etävinkeillä 8.4. klo 9.30 alkaen. Tarkempi ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen avataan noin kuukausi ennen tapahtumaa. Tervetuloa mukaan!

Kuukausikirjeessä tiedotamme SJK Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Uusi opas lasten lukemisen tueksi Saavutettavuuskirjasto Celia ja Seinäjoen Erte ovat yhdessä laatineet oppaan nimeltä  Lukeminen - jokaisen oikeus . Oppaassa esitellään menetelmiä ja materiaaleja lukemisessa tukea tarvitsevien lasten lukemisen mahdollistamiseksi. Oppaan tarkoitus on herättää kiinnostusta hankkia lisätietoa ja rohkaista käyttämään esiteltyjä tai muita menetelmiä kehittyvän lukutaidon tukemiseksi niin kirjastoissa kuin kouluissa ja varhaiskasvatuksessakin. Opas on julkaistu saavutettavana versiona sekä suomeksi että ruotsiksi Seinäjoen kaupunginkirjaston valtakunnallisen erityistehtävän kotisivuilla  ja Celian verkkosivuilla . Opas on julkaistu myös painettuna, ja se on postitettu kaikkiin Suomen kirjastoihin. Oppaasta saa mielellään lähettää palautetta Seinäjoen erityistehtävälle osoitteeseen erte.kirjasto@seinajoki.fi . Lasten ja nuorten lukemista ja osallisuutta edistäville kirjastoille uusi palkinto Seinäjoen Erte jakaa marraskuussa 2025 ensimmäistä kertaa Matilda-palkinnon kirjastolle tai kirjaston työntekijälle, joka on toiminnallaan edistänyt lasten ja nuorten lukemista ja osallisuutta kirjastopalveluissa. Jatkossa palkinto jaetaan joka toinen vuosi. Matilda-palkinnon tarkoitus on tehdä lasten- ja nuortenkirjastotyötä näkyväksi sekä nostaa esille hyviä esimerkkejä kirjastoista, joissa lapset ja nuoret otetaan asiakasryhmänä huomioon erityisen hyvin ja joissa lasten ja nuorten lukemisen edistämistyö on pitkäjänteistä, vaikuttavaa ja siihen panostetaan resursseja. Tunnustuksen voi kirjaston ja kirjaston toimipisteen lisäksi saada myös yksittäinen kirjaston työntekijä. Ehdotukset palkinnonsaajista kerätään alueellista kehittämistehtävää hoitavilta kirjastoilta. Ehdokashaku alkaa 3.2.2025. Päätöksen palkinnon saajasta tekee valtakunnallisista kirjastojen asiantuntijaverkostoista, Lanu-neuvostosta ja BU-gruppenista, sekä Seinäjoen Erten työntekijöistä koottu raati. Tuhannen euron palkintosumman rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö osana Seinäjoen kaupunginkirjaston erityistehtävää. Eläkeläismysteeri - lukemisen edistämistä ja sukupolvien välisiä kohtaamisia Eläkeläismysteeri on konsepti, jossa esikoululaiset ja eläkeläiset tapaavat paikallisessa kirjastossa lukemisen edistämistoiminnan merkeissä. Tavoitteena on vahvistaa sukupolvien välistä vuorovaikutusta, luoda sosiaalisia siteitä ja korostaa kirjaston roolia paikallisyhteisön kohtaamispaikkana. Seinäjoen Erte on kehittänyt ohjelman yhteistyössä Pohjanmaan kulttuuriverkosto BARKin kanssa. Selkeän oppaan avulla kirjastot ja esikoulut voivat helposti tehdä yhteistyötä tämän ohjelman toteuttamiseksi. Valitse itsellesi parhaiten sopivat elementit tai rakenna konseptin pohjalta jotain omaa. Kaikki materiaalit ovat ladattavissa täältä. Erte mukana Educassa 24.–25.1. SJK Erte on tavattavissa Educa-messuilla 24.–25.1. Erten, Yleisten kirjastojen ja Monikielisen kirjaston yhteisellä osastolla 6e80. Nähdään siellä! Erten etävinkit 18.2. (iltapäivällä, kellonaika tarkentuu myöhemmin) Mediakasvatusviikon jatkot! Marjukka Peltonen Espoon kaupunginkirjastosta kertoo tiedonhaun ja lähdekritiikin Battlesta 5.–6.-luokkalaisille. Saamme myös kuulla lasten ja nuorten mediakasvatuksesta Latviassa (tämä osuus englanniksi). Laita päivä jo kalenteriin! Ilmoittautumislinkki aukeaa Erten sivuilla myöhemmin. Ennakkotieto: Lukulystit-Läsfest 13.–14.11. Seinäjoella Lasten ja nuortenkirjastotyön seminaari Lukulystit-Läsfest järjestetään lähitapahtumana Seinäjoella 13.-14.11.2025. Tätä tapahtumaa ei kannata jättää väliin – merkitse siis päivämäärät kalenteriisi jo nyt! Pohjoismaisia lastenkirjoja vähemmistökirjailijoilta -webinaari 27.1. The Importance of Representation to Fight Prejudice -webinaarissa neljä Norjassa asuvaa vähemmistökirjailijaa keskustelevat luovasta matkastaan, esittelevät kirjojaan ja jakavat näkemyksiään siitä, millaisia haasteita ja onnistumisia he ovat kohdanneet tullakseen julkaistuiksi kirjailijoiksi Norjassa. Tilaisuuden kieli on englanti. Lisätietoja ja ilmoittautuminen täällä.

Kuukausikirjeessä tiedotamme SJK Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Henkilöstömuutoksia Vuodenvaihde tuo tullessaan muutoksia SJK Erten henkilöstöön. Kehityspäällikkö Mervi Heikkilä jää 1.1. lähtien vuodeksi virkavapaalle kirjoittamaan lastenkirjallisuutta. Sijaiseksi siirtyy lasten ja nuorten palveluiden palvelupäällikkö Outi Kytöniemi Seinäjoen kaupunginkirjastosta. Outin saa kiinni sekä Erten yhteisestä sähköpostiosoitteesta: erte.kirjasto@seinajoki.fi että myös outi.kytoniemi@seinajoki.fi . Outille siirtyy myös Mervin puhelinnumero 050 4324090. Uusi Liboppi-kurssi lukemisen edistämisestä SJK Erte on tuottanut uuden, lukemisen edistämiseen keskittyvän Liboppi-kurssin, Lukemisen edistämisen ABC, osa 1 . Kurssi aloittaa kolmen kurssin kokonaisuuden, ja siinä keskitytään lukemisen edistämiseen pikkulapsiperheiden ja alle kouluikäisten lasten parissa. Kokonaisuuden loput kaksi osaa keskittyvät alakouluikäisiin ja nuoriin, ja ne tuotetaan lähivuosina. Lukemisen edistämisen ABC, osa 1 on tarkoitettu kaikille lastenkirjastotyötä tekeville ja siitä kiinnostuneille. Kurssin suorittaminen kestää 1–2 työpäivää ja kurssilla on voimassa yleinen kurssiavain eli Oppimisen universumi. Postia kirjastoille Vuodenvaihteessa tulevat postitontut jälleen huhkimaan Erten toimistossa. Saavutettavuuskirjasto Celia ja SJK Erte ovat yhdessä laatineet oppaan nimeltä Lukeminen - jokaisen oikeus. Oppaassa esitellään kootusti menetelmiä ja materiaaleja lukemisessa tukea tarvitsevien lasten lukemisen mahdollistamiseksi. Opas tullaan postittamaan jokaiseen kirjaston toimipisteeseen joulukuun lopussa. Lisäksi opas julkaistaan saavutettavana versiona SJK Erten kotisivuilla.   Julisteita ja infonäyttökuvia lukemisesta Seinäjoen erityistehtävä on tuottanut kirjastojen vapaaseen käyttöön ja jaeltavaksi kaksi julistesarjaa. Julisteet on kohdistettu lapsiperheille ja niissä tuodaan lyhyesti ja ytimekkäästi esille ääneen lukemisen hyödyt. Julistesarjat on toteutettu ruotsiksi ja suomeksi. Julistesarjat sisältävät A4 ja A3 -kokoiset painettavat tai tulostettavat julisteet sekä pysty- ja vaakainfonäyttökuvat molemmista aiheista. Julistesarjat jaetaan kirjastoille myös muokattavina canva-pohjina, mikäli tekstit halutaan esimerkiksi kääntää eri kielille. Julisteissa on yleisten kirjastojen logo ja kuva-aiheita on kaksi erilaista. Lataa materiaalit Erten sivuilta ! Tarve lukujulisteille tuotiin esille kirjastoalan lasten- ja nuortenkirjastotyöntekijöiden verkostojen, Lanu-neuvoston ja BU-gruppenin, yhteiskokouksessa syksyllä 2024. Julisteita saa vapaasti painattaa, tulostaa ja jaella myös esimerkiksi neuvoloihin ja päiväkoteihin. Lukulystien tallenteet ovat katsottavissa Lasten- ja nuortenkirjastotyön täydennyskoulutus Lukulystit järjestettiin 13.11. teemalla "Lukutaitotyön rakenteita kunnissa & eriyttävää kirjastopedagogiikkaa". Webinaarin esitykset ovat nyt katsottavissa Kirjastokaistalla  ja lukulystit.fi-sivustolla . Kannattaa myös tutustua ruotsinkielisen Läsfest-webinaarin upeisiin esityksiin , jotka ovat katsottavissa suomenkielisillä tekstityksillä. Haastavat aiheet kuvakirjoissa Onko vaikea löytää asiakkaille kuvakirjoja vaikkapa vaikeasta perhetilanteesta tai pakolaisuudesta? Ei hätää, Kirjasammosta löytyy monia kirjahyllyjä, joihin on koottu ajankohtaisia kuvakirjavalikoimia eri aiheista. Imatran kaupunginkirjaston hanke ”Kuvakirjoin kasvatettu” on päättymässä. Osana sitä kirjastonhoitaja Tiina Rossi on juuri päivittänyt Kirjasammon Seinäjoen erityistehtävän aloittamia haastavien aiheiden kuvakirjahyllyjä: Perinteisistä sukupuoliodotuksista poikkeaminen kuvakirjoissa Vaikea perhetilanne Erilaiset perheet kuvakirjoissa Pakolaisuus-aihe kuvakirjoissa Sota ja konfliktit kuvakirjoissa Suru ja kuolema kuvakirjoissa Vakava sairaus -aihe kuvakirjoissa Moninaisuus meissä Vammaisuus kuvakirjoissa Jos sinäkin haluat täydentää näitä SJK Erten aloittamia hyllyjä, kysy tunnukset: erte.kirjasto@seinajoki.fi Uusi blogipostaus Seattlesta! Erten blogista voit lukea Mia Spangenbergin tekstin siitä, millaista kirjastotyötä Seattlessa tehdään nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. SJK Erte toivottaa hyvää ja rentouttavaa joulua kaikille! Erten toiminta on tauolla 23.–29.12. Palaamme jälleen työn touhuun maanantaina 30.12.

Neljännessä blogikirjoituksessaan Mia Spangenberg kertoo Seattlen kirjastotyöstä nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Terveisiä USA:sta ja Seattlen kirjastosta! Tällä kertaa haastattelin Wally Bubelisia, joka palvelee nuoria ja nuoria aikuisia Seattlen kirjaston eteläosassa. Kun kysyin millaiset ohjelmat ovat olleet suosittuja, hän kertoi heti alkuun että alueet ja asukkaat kirjastojen toimipisteiden ympärillä ovat hyvin erilaisia keskenään ja siksi yksi ohjelma joka toimii hyvin yhdessä toimipisteessä voi olla onnistumatta laisinkaan toisessa. Tämä johtuu ainakin osaksi Seattlen omasta historiasta, joka sijoitti mustan ja valkoisen väestön kaupungin eri puolille: valkoihoiset osoitettiin asumaan Seattlen pohjoisosaan kun taas tummaihoiset osoitettiin kaupungin eteläosaan, ja tämä jako näkyy vielä tänäkin päivänä katukuvassa. Seattle on aina ollut hyvin kansainvälinen kaupunki, jonne on tullut maahanmuuttajia mm. Aasiasta ja Keski- ja Etelä-Amerikasta kaupungin perustamisesta eli vuodesta 1851 lähtien. Kirjasto jalkautuu Wallyn mukaan kirjaston   Homework Help   ohjelma, joka tarjoaa apua kotiläksyjen kanssa, on luultavasti suosituin ja menestynein ohjelma nuorten keskuudessa tällä hetkellä, mutta tätäkään ohjelmaa ei tarjota jokaisessa toimipisteessä. Wally kertoi että   Library Link , jonka kautta lapset ja nuoret pääsevät käyttämään digipalveluja julkisen koulun kautta, on myös hyvin suosittu, mutta siihenkin pitää satsata, jotta lapset ja nuoret tietävät sen olemassaolosta ja oppivat sitä käyttämään. Wally käykin hänen lähellään olevilla yläasteella ja lukiossa kerran kuussa kertomassa kirjaston palveluista ja suosittelemassa kirjoja koululaisille. Nuoret pääsevat samalla lainaamaan kirjaston kirjoja suoraan Wallyilta. Wallyn mielestä on jo pitkään ollut vaikea saada nuoria kirjastoon. Yksi syy on kirjaston toimipisteiden sijainti – toimipisteet jotka ovat kaukana kouluista ja bussipysäkeistä tavoittavat yksinkertaisesti vähemmän nuoria kuin ne toimipisteet jotka ovat kävelymatkan päästä kouluista tai joihin pääsee helposti bussilla. Tietokoneiden ja läppäreiden saatuvuus on tärkeä teineille, ja onneksi joissakin toimipisteessä voi lainata läppäreitä kirjastossa käytettäväksi, mikä houkuttelee nuoria kirjastoon. Mutta suurin haaste on tarjota nuorille ohjelmia, joita he tarvitsevat ja jotka he kokevat miellyttäviksi. Kirjasto on yrittänyt houkutella nuoria ja pysyä relevanttina mm. tarjoamalla   Push to Talk  blogin joka toimi noin seitsemän vuotta mutta lopetettiin vuonna 2015. Siinä teinit itse kirjoittivat aiheista jotka olivat heille tärkeitä. Vuonna 2020, pahimman pandemian aikana, jotkut kirjastonhoitajat yrittivät saada kirjaston näkymään enemmän somessa esim. Facebookin, Instagramin, YouTuben, Snapchatin ja TikTokin avulla, mutta nyt kun toimipisteet ovat taas avoinna, tämä työ on jouduttu jättämään sivuun. Wally toivoo, että kirjasto näkisi arvon nuorten äänten nostamisessa somessa ja tulisi vielä mahdollisuus työskennellä nuorten kanssa jollakin sosiaalisen median alustalla. Nuoret töihin kirjastoon Kirjasto tarjoaa myös vapaaehtoista ja palkattua työtä nuorille. Sen päämääränä on tarjota työkokemusta ja vahvistaa yhteenkuuluvutta. Nuoret voivat hakea työpaikan väliaikaiseksi assitentiksi kaksi kertaa vuodessa, ja sitä kautta nuoret saavat kokemusta kirjaston työstä, hyvän palkan, ja mahdollisuuden löytää ura kirjastosta. Kirjastossa on nykyään noin 50 tälläistä assistenttia, ja monet heistä ovat saaneet vakituisen työn nimenomaan kirjastosta ja jopa opiskelleet maisteriksi kirjastotietiessä. Wally halusi erityisesti korostaa yhtä ohjelmaa, jonka hän veti yhdessä kollegojensa Cheresse Thoenyn, Ken Gollersrudin ja Emely Perezin kanssa, jotka kaikki palvelevat teini-ikäisiä asiakkaita. Keväällä 2020, juuri kun pandemia oli alkamassa, he suunnittelivat kesäohjelman nimeltään Bug Safari. He palkkasivat viisi nuorta harjoittelijaa noin kuuden viikon mittaiseen työharjoitteluun kesän ajaksi. Teinit saivat tärkeitä taitoja työelämään samalla kun oppivat videoimaan, editoimaan ja lataamaan neljä videota nettiin, Videoilla opetettiin perheille ja pienemmille lapsille asioita hyönteisistä ja luonnosta sekä näytettiin erilaisia tiedetehtäviä, joita voisivat tehdä kotona. Vaikka nuoret joutuivat enimmän aikaa toimimaan ilman valvontaa, he onnistuivat saamaan videot ajoissa valmiiksi ja suorituivat erinomaisesti tehtävästä. Tälläisiä ohjelmia Wally toivoisi saavansa tehdä nuorten kanssa enemmän. Ensimmäinen video on katsottavissa   tästä . Wally ohjasi myös muutaman vuoden Math Buddies, eli Matematiikka kaverukset -ohjelmaa. Tässä vapaaehtoistyössä teini-ikäiset tulivat kirjastoon koulun jälkeen pelaamaan ala-asteikäisten kanssa erilaisia matematiikkaan liittyviä pelejä. Vaikka myyntivalttina oli pitää hauskaa yhdessä, nuoret saivat arvokasta työkokemusta ja nuoremmat oppilaat saivat kavereita ja roolimalleja teineistä. Tämä ohjelma oli varsin suosittu, ja usein talo oli täynnä nuoria pitämässä hauskaa.   Mia Spangenberg USA, Seattle

Kuukausikirjeessä tiedotamme SJK Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Erten etävinkit 10.12: Kirjasto ja toinen aste Erten etävinkeillä 10.12. ajankohtaista asiaa kirjaston ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyöstä. Aiheena mm. S2-ryhmät kirjastossa ja nuorten politiikkaviikko. Ilmoittautuneet saavat tallenteen, joka on katsottavissa 12 päivää etävinkkien jälkeen. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan SJK Erten nettisivuilla! Olemme iloisina ja ylpeinä saaneet vastaanottaa vuoden 2024 Onnimanni-palkinnon! Palkinto myönnettiin monipuolisesta ja vaikuttavasta työstä lasten- ja nuortenkirjallisuuden aseman ja merkityksen sekä lukutaidon edistämiseksi. Tätä(kään) työtä ei palkintojen takia tehdä, mutta tunnustus tuntuu tavattoman ihanalta ja antaa intoa ja uskoa työhömme jatkossakin. Iso kiitos Lastenkirjainstituutille ja palkintoraadille! Kiitos myös opetus- ja kulttuuriministeriölle erityistehtävästämme, sekä tietysti myös kaikille yleisille kirjastoille ja muille yhteistyökumppaneille, joiden kanssa tätä työtä teemme. Blogipostaus Seattlesta Erten blogista voit lukea Mia Spangenbergin tekstin  siitä, millaisia ohjelmia Seattlen kirjasto tarjoaa 7-12 -vuotiaille.  Lastenkirjailijat faktahommissa -podcast Suomen tietokirjailijoiden uudessa Lastenkirjailijat faktahommissa -podcastissa tavataan lasten ja nuorten tietokirjailijoita, keskustellaan lastenkirjallisuuden trendeistä ja kuullaan lasten omia lukuvinkkejä. Podcastin tulevissa jaksoissa keskustellaan mm. lasten tietokirjojen kuvituksesta, nuorista tietokirjojen lukijoina ja vaikeista aiheista lasten tietokirjoissa. Lastenkirjailijat faktahommissa -podcastin ensimmäinen jakso Tietokirjat väylänä lukuintoon  julkaistiin 12.11. Podcastia voi kuunnella maksutta eri alustoilta, kuten Spotifysta. Kuuntele podcastia Spotifyssa täällä. Pohjoismaisia lastenkirjoja vähemmistökirjailijoilta -webinaari 25.11. Webinaarissa esitellään kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisia pohjoismaisia lastenkirjoja sekä nostetaan esiin teoksia tänne muuttaneilta luovilta ammattilaisilta, joille Pohjolasta on tullut koti. Webinaari on tarkoitettu kirjastonhoitajille ja muille lastenkirjallisuuden ammattilaisille, jotka työskentelevät Suomessa, Ruotsissa, Norjassa tai Islannissa. Tilaisuuden kielenä on englanti, mutta tulkkausapuna käytetään tarvittaessa tekoälypohjaista käännösohjelmaa. Tutustu ohjelmaan  ja ilmoittaudu mukaan  24.11.2024 mennessä. Innosta nuoria yhteiskunnallisen vaikuttamisen pariin järjestämällä Politiikkaviikko ja Nuorten vaalit 24.-28.3.2025 Nuorisoalan koordinoimat Nuorten vaalit järjestetään 24.-28.3.2025 ennen kunta- ja aluevaaleja. Samaan aikaan vietetään myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko Politiikkaviikkoa. Nuorisoala kutsuu kirjastoja toimimaan Nuorten vaalien äänestyspaikkana ja järjestämään kenties myös muuta ohjelmaa. Ilmoittautumalla mukaan saat järjestäjän materiaalit. Tietoa viikon toiminnasta löytyy Nuorisoalan sivuilta  ja ilmoittautumislinkki   on auki.

Kolmannessa kirjoituksessaan Mia Spangenberg esittelee Seattlen kirjaston 7-12 -vuotiaille tarjoamia ohjelmia lukemiseen ja oppimiseen liittyen. Seattlen kaupunginkirjasto on kaikille avoin ja pyrkii olemaan turvallinen paikka, jossa voi oleskella ja lukea ja käyttää kirjaston laitteita. Nyt kun on mahdollista liikkua vapaammin pahimman korona-ajan jälkeen, kirjaston toimipisteissä on ollut taas vilkasta. Erica Delavan, Northeastin toimipisteen lastenosaston kirjastonhoitaja, kertoi että onkin nähnyt paljon koululaisia omassa kirjastossaan, varsinkin ala-asteelaisia. Jotkut toimipisteet tarjoavat jopa apua kotiläksyjen kanssa ( Homework Help ). Se on ollut varsin suosittua esimerkiksi Lake Cityn toimipisteessä. Koululaisille on tarjolla myös muita ohjelmia muissa kaupunginosissa. Ne eivät ole avoimia suurelle yleisölle, ja niissä keskitytään tuomaan kirjastopalveluita niille lapsille, jotka ovat kauimpana koulutuksellisesta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta. Lapsille esimerkiksi lahjotetaan omia kirjoja tai opetetaan käyttämään digipalveluja. Erica odottaakin innolla että kirjasto pääsisi tekemään lisää tälläisiä kohdennettuja ohjelmia eri kaupunginosissa. Virtuaalitutori auttaa Alle 13-vuotiaat lapset voivat hankkia oman kirjastokortin vanhempien tai muun huoltajan avulla, ja kaikki Seattlen julkista koulua käyvät lapset voivat saada kirjastokortin koulun kautta ( Library Link ). Kirjastokortilla pääsee myös käyttämään kirjaston digipalveluita, joihin kuuluu e-kirjoja ja äänikirjoja, ja lisäksi on mahdollista lukea digilehtiä, katsoa elokuvia tai kuunnella musiikkia. Koululaiset voivat myös saada ilmaista virtuaalitutorointia ( Virtual Tutoring ) matematiikassa, kirjoittamisessa, luonnontieteissä ja historiassa. Näitä palveluita tarjotaan englannin, espanjan ja vietnamin kielillä aina arkipäivisin. Kirjastokortti myös mahdollistaa ilmaisen sisäänpääsyn tiettyihin Seattlen alueen museoihin ( Museum Pass ). Seattlen julkista koulua käyvät neljäs- ja viidesluokkalaiset lapset voivat osallistua jokavuotiseen lukuhaasteeseen ( Global Reading Challenge ), joka on tarjottu jo vuodesta 1996. Oppilaat muodostavat ryhmiä omissa kouluissa, lukevat kirjaston valitsemia kirjoja (yleensä 8) ja osallistuvat sitten triviakilpailuun. Ryhmä joka saa eniten pisteitä voittaa palkinnon. Kirjastonhoitajat pyrkivät valitsemaan kirjoja, jotka heijastavat kaupungin monimuotoisuutta. Osan kirjoista saa myös espanjan kielellä. Kirjat vuoden 2023 lukuhaasteessa olivat: The Legend of Auntie Po  by Shing Yin Khor; The Island of Monsters  by Ellen Oh; Stef Soto, Taco Queen  by Jennifer Torres; J.D. and the Great Barber Battle  by J. Dillard; Rabbit Chase  by Elizabeth LaPensée; Accidental Trouble Magnet  by Zanib Mian; Power Forward  by Hena Khan; Amari and the Night Brothers  by B.B. Alston. Oppimisen kesä Yksi Seattlen kirjaston tärkeimmistä ohjelmista kouluikäisille lapsille on ollut kirjaston ohjelmistoa jo vuodesta 1919. Summer of Learning   eli Oppimisen kesä tarjoaa lapsille lukuvinkkejä ja aktiviteetteja tietyn teeman ympärillä koko kesän ajaksi. Vuonna 2022 teemana oli supersankarit, ja kirjaston keksimät sankarit pyrkivät olemaan hyviä kansalaisia, auttamaan muita ja olemaan empaattisia. Kesän lopulla kaikki ohjelmaan osallistuneet kutsutaan mukaan ilmaiseen juhlaan. Ohjelman päämääränä on tarjota lapsille mahdollisuuksia oppimiseen kun koulu on kesätauolla. Kirjasto toteuttaa ohjelman yhteistyössä eri järjestöjen kanssa, kuten esimeriksi South End Stories  joka palvelee vähävaraisia lapsia ja perheitä. Kirjaston perusta ovat tietenkin kirjat, ja kirjasto ylläpitää ja laatii uusia listoja eri aiheista sekä aikuisille että lapsille ( Staff Picks ). Kirjoja voi selailla teemottain tai ikäryhmän mukaan. Teemoissa näkyy myös kirjaston tavoite edustaa monenlaisia ääniä. Nuoret ja vanhemmat voivat esimerkiksi selata listoja, jotka keskittyvät mm. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, Yhdysvaltojen alkuperäiskansalaisiin tai latinalaisamerikkalaisiin. Jos tuntuu siltä, että on vaikea löytää mieluinen kirja luettavaksi, kirjastonhoitaja voi auttaa! Voit täyttää lomakkeen , jossa kerrot minkälaisista kirjoista ja kirjailijoista pidät ja kirjastonhoitaja lähettää sinulle listan jossa on viisi juuri sinulle suositeltua kirjaa. Painettu kirja on edelleen suosiossa Tässä vaiheessa näyttää vielä siltä, että alle 13-vuotiaat edelleen suosivat painettuja kirjoja. Kirjaston data-analytiikan palveluksessa toimiva David Christensenin mukaan, vaikka e-kirjoja lainattiin 4,7 miljoonaa kertaa vuonna 2022, vain noin 10 % noista kirjoista on luokiteltu nuortenkirjoiksi. Painettuja kirjoja lainattiin kaiken kaikkiaan noin 3,7 miljoonaa kappaletta vuonna 2022, ja noin 38 % on luokiteltu nuortenkirjoiksi. Etenkin kuvakirjoja lainataan fyysisinä kappaleina. Mia Spangenberg USA, Seattle

Kuukausikirjeessä tiedotamme SJK Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Lukulystit-Läsfest -webinaari 13.–14.11. Kirjastokaistalla Millä tavalla kirjastojen lukutaitotyössä voidaan ottaa huomioon lasten ja nuorten erilaiset edellytykset ja mielenkiinnon kohteet lukijoina? Entä millaisia erilaisia lukutaitotyön rakenteita on kunnissa? Näihin isoihin kysymyksiin etsimme vastauksia Lukulysteillä 13.11.2024 klo 12-16. 14.11. järjestettävän Läsfest-webinaarin teemana on Läsfrämjande i fokus: bibliotekets uppdrag. Tutustu molempien päivien ohjelmaan Lukulystien nettisivuilla  ja seuraa webinaareja tapahtumapäivänä Kirjastokaistalla . Webinaareihin ei ole ennakkoilmoittautumista ja luennot jäävät tekstitettyinä tallenteina Kirjastokaistalle myöhemmin katsottaviksi. Tänä vuonna järjestetään lisäksi vielä yhdet Erten etävinkit 10.12. , aiheena kirjaston ja toisen asteen yhteistyö. Ohjelma ja ilmoittautuminen julkaistaan Lukulystien jälkeen. Uusi postaus blogissa: “Koska se lisää osaamistani työssäni” Erten viidentenä toimintavuonna teimme lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekeville kirjastolaisille kyselyn Seinäjoen Erten toiminnasta. Vastauksista kävi selkeästi ilmi, että Erten toiminta on auttanut lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekeviä monin tavoin. Lue lisää asiakaskyselyn tuloksista SJK Erten blogista! Muistilista omakielisen lukemisen tukemiseen Monikielinen kirjasto, Lukukeskus ja SJK Erte ovat tuottaneet kirjastoja varten muistilistan omakielisen lukemisen tukemisesta. Lista on laadittu tulostettavaksi ja henkilöstölle jaettavaksi. Lähesty asiakasta rohkeasti, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan. Jo pienikin kielitaito, elekieli tai digitaaliset apuvälineet auttavat pitkälle. Kirjaston muistilistasta löytyy apua tuen antamiseen, tutustu! Tue lukemista omalla kielellä - muistilista kirjastoon (nettiversio, pdf) Tue lukemista omalla kielellä - muistilista kirjastoon (painotiedosto) Lukuboost-kampanja Lokakuussa 2024 käynnistyvä kaksikielinen Lukuboost -vaikuttavuuskampanja  pyrkii lisäämään nuorten lukuintoa Suomessa somevaikuttajavetoisella viestinnällä ja somehaasteella. Kampanjan kohderyhmänä ovat 13-25 -vuotiaat nuoret sekä heidän elämässään vaikuttavat aikuiset. Haasteen avulla innostetaan erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia lukemaan päivittäin ainakin vartin ja vahvistetaan sitoutuneisuutta lukemiseen.  Lukuvartteihin osallistumalla nuoret osallistuvat palkintojen arvontaan. Vartit ja omat lukusuositukset kirjataan kampanjan nettisivuille. Kampanjalla on omat, nuorille suunnatut somekanavat Tiktokissa ja Instagramissa @lukuboost.   Kampanja alkaa 24.10.2024 Helsingin Kirjamessuilta.

Kuukausikirjeessä tiedotamme SJK Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Erten etävinkit 1.10: Neuvolayhteistyötä ja muuta ajankohtaista Millä tavalla pitkäjänteinen ja kattava yhteistyö neuvolan kanssa sujuu? Entä mikä on lukikuukausi ja missä menee Selkopolku-hanke? Tule kuulolle ja keskustelemaan SJK Erten etävinkeille! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan SJK Erten nettisivuilla! Ovathan SJK Erten loppuvuoden muut koulutukset jo kalenterissasi: 13.11. Lukulystit ja 10.12 Etävinkit aiheena kirjaston ja toisen asteen yhteistyö. Kesäkampanjoiden palautekysely Kesän lukukampanjat Lukujengi ja Lukumaja sekä Kirjastohaaste päättyivät 31.8.2024. Tulevien kesäkampanjoiden kehittämiseksi kuulisimme mielellämme ajatuksianne tämän vuoden kampanjoista. Vastaattehan siis palautekyselyyn, joka löytyy täältä.  Kysely on auki 22.9.2024 saakka. Kiitos jo etukäteen vastauksista! Kirjastot ja lukeminen - jotain tarttis tehdä, vai tarttisko? Kehityspäällikkö Mervi Heikkilä ja kirjastotoimen ylitarkastaja Anu Ojaranta ovat kysyneet lukemisen edistämisasioita naapurimaista. Vastauksista on kirjoitettu aiemmin kaksi blogitekstiä. Viimeisessä tekstissä pohditaan siitä, mitä ajatuksia prosessi on herättänyt ja olisiko kirjoittajien mielestä Suomessa syytä tehdä jotain toisin. Lue lisää SJK Erten blogista! 100 Kirjailijavierailua kirjastoissa OKM:n tuella Lukukeskus järjestää Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana 100 kirjailijavierailua yleisissä kirjastoissa vuoden 2025 keväällä ja syksyllä. Vierailut matkakuluineen ovat kirjastoille maksuttomia. Kirjastojen haku hankkeen vierailuihin on avattu ja kirjailijavierailua voi hakea 15.10.2024 asti. Lisätietoja ja linkki hakulomakkeeseen Lukukeskuksen sivuilla.

Kehityspäällikkö Mervi Heikkilä  ja kirjastotoimen ylitarkastaja Anu Ojaranta  keskustelevat lukutaidon tukemisesta ja kirjastoista. Tausta-aineistona ovat naapurimaiden kyselyvastaukset lukemisen edistämiseen liittyen. Tämä on kolmiosaisen blogisarjan viimeinen osa. Kokonaisuus on Seinäjoen kaupunginkirjaston, lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävän sekä Lounais-Suomen Aluehallintoviraston yhteistyötä. Lähdetäänpä liikkeelle Pisa-tutkimuksesta. Mitä ajatuksia Suomen tulokset kansainvälisissä lukututkimuksissa herättävät? Anu: Pisa-tulokset olivat pettymys. Olin niin varma, että muutokset parempaan suuntaan näkyvät. Olen jo keväästä 2023 pohtinut sitä, että missä ne lukutaitohankkeisiin laitettujen miljoonien vaikutukset näkyvät, vai pitääkö meidän tyytyä siihen selitykseen, että häntä on pitkä? Minun mielestäni vaikutusten pitäisi jo näkyä. Mervi: Minusta ehkä pitäisi lähteä laskemaan siitä, mistä lähtien on annettu neuvoloissa kaikille lapsille Lukukeskuksen Lukulahja lapselle -paketteja. Alakoulussa aloitettu lukemisen edistäminen voi olla jo joidenkin kohdalla myöhässä. Toisaalta niin kauan kun hankkeet eivät muuta rakenteita, tai jos niillä ei saada mitään pysyvää, rahat menevät pitkällä aikavälillä vähän hukkaan. Anu: Voi kysyä myös, onko tehty oikeita asioita? Ovatko toimenpiteet ja rahoitus kohdistuneet oikein? Jos ei, niin mihin niiden olisi pitänyt kohdistua? Ollaanko tehty helppoja valintoja, eikö ole pystytty ajattelemaan riittävästi niitä ryhmiä, jotka tarvitsisivat kohdennettuja palveluja. Mervi: Mun mielestä neuvola-interventio on tärkeä asia, ja toinen tärkeä asia on nämä kohdennetut palvelut. Että kohdennetaan oikeanlaista tukea ja palveluja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Tässä tulee mieleen Kulturrådetin raportin näkemys siitä, että yleisesti käytetyt keinot voi jopa lisätä lukemisen eriarvoisuutta, ne eivät tavoita kaikkia ryhmiä. Raportti löytyy täältä.  Mutta eihän lukemisen edistäminen ole yksin kirjastojen asia! Kuinka keskustelijat näkevät lukutaitotyön kokonaisuuden yhteiskunnassa? Anu: Lukusujuvuuden kehittymisestä ja kiinnostuksen heräämisestä ei toki yksin kirjasto vastaa. Kirjastot ovat voimakkaasti tekemässä sitä työtä, mutta eivät voi yksin vaikuttaa asioihin. Enemmän se on arjen asia, kaikkien asia; koulun, vanhempien, yhteiskunnan. Että lukemista pidetään yllä ja arvostetaan. Nyt on esimerkiksi noussut otsikoihin sekin, että nuoret eivät enää arvosta koulutusta yhtä paljon kuin ennen. Meidän kaikkien tulee nostaa lukeminen ja koulunkäynti tärkeysjärjestyksessä korkealle, lapsissa ja nuorissa on Suomen tulevaisuus. Mervi: Kyllä, tässä pitäisi monen toimijan vetää yhtä köyttä ja vielä samaan suuntaan. Tulevat mieleen myös kansalliset rakenteet. Ehkä jokin vielä kokoavampi voima tarvittaisiin, ja eri toimijoiden välillä pitäisi olla vielä enemmän yhteistyötä kuin nyt.  Anu: Resurssien vähetessä yhteistyö yli organisaatio- ja kuntarajojen on oleellista. Minun tulevaisuuden näkymäni on synkkä, taloustilanne ei tule helpottamaan nopeasti. Jos tehdään päällekkäistä työtä, siitä pitäisi viimeistään nyt luopua. Ennen pitkää innokkaat keskustelijat siirtyvät pohtimaan yleisiä yhteiskuntaan ja lasten kasvatukseen liittyviä asioita. Keskustelun kuluessa he kysyvät myös itseltään: “Onko tämä nyt vaan tällaista viisikymppisten murinaa?” Anu: Olen lukenut myös siitä, että lasten sinnikkyys on laskussa. Ei tarvitse ponnistella enää asioiden eteen. Sama liittyy lukutaidon oppimiseen. Miten me voisimme tukea lapsia siinä  niin, ettei se tunnu tuputtamiselta? Kun lukeminen ei parane muuten kuin lukemalla. Ja se kotoa lähtevä kannustus lukemiseen... Miten kirjastot saisivat vietyä koteihin ajatusta lukemisesta? Oppiminen tapahtuu kuitenkin siellä, missä ei ole mukavaa. Jotta voi oppia hiihtämään, täytyy kaatua muutaman kerran.  Mervi: Pohdin tässä myös Viron vastauksia meidän kyselyymme. Vastauksissa puhuttiin vahvasta oppimisen ja lukemisen kulttuurista, joka läpäisee koko yhteiskunnan; vanhemmat, koulut ja kirjasto kannustavat lukemaan ja oppimista arvostetaan. Mikä on meidän kulttuurimme tänä päivänä? Anu: Suomea on aina pidetty kirjasto- ja lukumaana. Ollaanko me nyt kompastuttu Pisa-itsetyytyväisyyteen? Mervi: Ja on samalla tehty paljon päätöksiä, jotka ovat heikentäneet kirjastojen toimintaedellytyksiä. Valtion tuki esimerkiksi uusien kirjastoautojen hankkimiseen tai kirjastojen rakentamiseen on kadonnut. Kirjastoilla on myös nykyään kirjastolain mukaan aika paljon tehtäviä. Mietin jopa sitä, onko haalittu vähän liikaa ja onko lukutaitotyö jäänyt muiden tehtävien jalkoihin? Pitäisikö enemmän keskittyä juuri lasten ja nuorten lukemiseen? Esimerkiksi Ruotsissa lasten ja nuorten lukemisen edistäminen on kirjastolaissakin priorisoitu. Anu: Onko tehty oikeita asioita ja onko suunta hajonnut? En tiedä. Kaiken sen muun alle ei kyllä saisi hukkua lukemisen edistäminen. Näen edessäni pelkkää surkeutta, jos lukutaito vielä huononee. Mitä syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle? Koulutuksen taso laskee, mikä nähdään jo nyt. Oppikirjoissakin on vähemmän pitkiä tekstejä kuin ennen. Mukaudummeko liikaa? Mervi: Onko meillä enää muuten olemassa mitään sivistyneen ihmisen ihannetta? Haluavatko ihmiset enää olla oppineita ja lukeneita?  Anu: Sivistys ei enää ole cool. Mediallakin on merkitystä ja vastuuta, mitä asioita sinne nostetaan. Miksi ei lukeneisuutta enää arvosteta? Älylaitteiden käytöstä keskustelijamme ovat yhtä mieltä; rajoittaa pitäisi, sekä lasten että meidän aikuisten. Mervi: Primitiiviset aivonosat johtavat ja dopamiinikoukku jyrää. En ole älylaitevastainen, mutta on naiivia ajatella, että jos ostan kaksivuotiaalle tabletin, niin se opettaa kuin itsestään lapsen fiksuksi. Eihän lapsi sitten osaa kuin svaipata, ei edes puhua ja vuorovaikuttaa kunnolla, jos ei ole riittävästi vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Miten me vanhemmat voidaan olla niin typötyhmiä? Pitäisikö kirjastojen keksiä tästä jotain provokatiivisia sloganeita? Anu: Miksi meidän on niin vaikea rajoittaa ja kasvattaa? Piiloudutaanko me liian tiukasti sen taakse, että lapsella on kaikki oikeudet, että älylaitetta ei voi rajoittaa tai ottaa pois? Kai siksi, että itse ollaan samassa tilanteessa. Älylaitteet on rakennettu koukuttamaan. Meillä oli Erasmus-vieraana italialaisia opettajia. Heidän mukaansa digilaitteiden kanssa ei siellä ole ongelmaa, koska vanhemmat ovat sitä mieltä, että ne eivät ole lapsille hyväksi ja piste. Lapset itse asiassa haluaisivat, että heitä rajoitettaisiin, kun eivät itse pysty siihen. Erään alakoulun uskonnon kokeessa piti täyttää uskonnollisten tekstien tyhjiä kohtia. Lapsi oli täyttänyt kohdan “päästä meidät _____” sanalla vähällä. Päästä meidät vähällä. Onko tämä yhteiskunta nyt tällainen päästä meidät vähällä -yhteiskunta? Ei uskalleta puuttua, ei uskalleta pyytää ponnistelemaan. Onko meillä uskallusta pyrkiä sivistykseen? Ei kauhean kaukana ole se, että kirjurien ammattikunta tulee takaisin. Mikä sitten olisi ideaalitilanne lukutaidon tukemisen suhteen Suomessa? Anu: Pysyvät lukutaitorakenteet, joita ylläpidetään pysyvällä ja vakaalla rahoituksella. Asian tärkeydestä tuskin ollaan eri mieltä. Mervi: Yhtä köyttä vetäminen. Että lapsen lukemisesta ottavat sekä yhteiskunta että kodit koppia. Ja että uskalletaan tarvittaessa yhdessä rintamassa kasvattaa ja rajoittaakin, unohtamatta kuitenkaan lukemisen iloa ja hauskuutta.  Anu: Kirjastojen pitäisi päästä vanhempainiltoihin mukaan. Koteihin ei, harmi kyllä, voida mennä. Myös median pitäisi kantaisi vastuunsa ja nostaa esille toisenlaisia asioita kuin nyt. Elämä kun ei oikeasti päästä meitä vähällä. Resilienssin kehittyminen lapsesta asti on tärkeää. Ei voida tasoittaa kaikkea, elämä ei ole helppoa. Mervi: Ideaalitilanteessa kirjasto tekisi myös vahvaa yhteistyötä koulujen ja varhaiskasvatuksen lisäksi esimerkiksi perhetyön ja neuvoloiden kanssa. Sitä kautta tavoitettaisiin haavoittuvassa asemassa olevia perheitä. Nostan tähän myös kirjallisuuden sisällöt ja mielenkiintolähtöisyyden. Jotta lukeminen kehittyisi sujuvaksi, sitä pitää harrastaa. Jotta sitä harrastettaisiin, sen pitää olla lapsen mielestä mielenkiintoista ja hauskaa. Kirjavinkkarit tekevät upeaa työtä, kun vinkkaavat kirjoja eri aiheista eri tasoisille lukijoille. Lisää resursseja kirjavinkkaukseen!