Hakutulokset

Neljännessä blogikirjoituksessaan Mia Spangenberg kertoo Seattlen kirjastotyöstä nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Terveisiä USA:sta ja Seattlen kirjastosta! Tällä kertaa haastattelin Wally Bubelisia, joka palvelee nuoria ja nuoria aikuisia Seattlen kirjaston eteläosassa. Kun kysyin millaiset ohjelmat ovat olleet suosittuja, hän kertoi heti alkuun että alueet ja asukkaat kirjastojen toimipisteiden ympärillä ovat hyvin erilaisia keskenään ja siksi yksi ohjelma joka toimii hyvin yhdessä toimipisteessä voi olla onnistumatta laisinkaan toisessa. Tämä johtuu ainakin osaksi Seattlen omasta historiasta, joka sijoitti mustan ja valkoisen väestön kaupungin eri puolille: valkoihoiset osoitettiin asumaan Seattlen pohjoisosaan kun taas tummaihoiset osoitettiin kaupungin eteläosaan, ja tämä jako näkyy vielä tänäkin päivänä katukuvassa. Seattle on aina ollut hyvin kansainvälinen kaupunki, jonne on tullut maahanmuuttajia mm. Aasiasta ja Keski- ja Etelä-Amerikasta kaupungin perustamisesta eli vuodesta 1851 lähtien. Kirjasto jalkautuu Wallyn mukaan kirjaston   Homework Help   ohjelma, joka tarjoaa apua kotiläksyjen kanssa, on luultavasti suosituin ja menestynein ohjelma nuorten keskuudessa tällä hetkellä, mutta tätäkään ohjelmaa ei tarjota jokaisessa toimipisteessä. Wally kertoi että   Library Link , jonka kautta lapset ja nuoret pääsevät käyttämään digipalveluja julkisen koulun kautta, on myös hyvin suosittu, mutta siihenkin pitää satsata, jotta lapset ja nuoret tietävät sen olemassaolosta ja oppivat sitä käyttämään. Wally käykin hänen lähellään olevilla yläasteella ja lukiossa kerran kuussa kertomassa kirjaston palveluista ja suosittelemassa kirjoja koululaisille. Nuoret pääsevat samalla lainaamaan kirjaston kirjoja suoraan Wallyilta. Wallyn mielestä on jo pitkään ollut vaikea saada nuoria kirjastoon. Yksi syy on kirjaston toimipisteiden sijainti – toimipisteet jotka ovat kaukana kouluista ja bussipysäkeistä tavoittavat yksinkertaisesti vähemmän nuoria kuin ne toimipisteet jotka ovat kävelymatkan päästä kouluista tai joihin pääsee helposti bussilla. Tietokoneiden ja läppäreiden saatuvuus on tärkeä teineille, ja onneksi joissakin toimipisteessä voi lainata läppäreitä kirjastossa käytettäväksi, mikä houkuttelee nuoria kirjastoon. Mutta suurin haaste on tarjota nuorille ohjelmia, joita he tarvitsevat ja jotka he kokevat miellyttäviksi. Kirjasto on yrittänyt houkutella nuoria ja pysyä relevanttina mm. tarjoamalla   Push to Talk  blogin joka toimi noin seitsemän vuotta mutta lopetettiin vuonna 2015. Siinä teinit itse kirjoittivat aiheista jotka olivat heille tärkeitä. Vuonna 2020, pahimman pandemian aikana, jotkut kirjastonhoitajat yrittivät saada kirjaston näkymään enemmän somessa esim. Facebookin, Instagramin, YouTuben, Snapchatin ja TikTokin avulla, mutta nyt kun toimipisteet ovat taas avoinna, tämä työ on jouduttu jättämään sivuun. Wally toivoo, että kirjasto näkisi arvon nuorten äänten nostamisessa somessa ja tulisi vielä mahdollisuus työskennellä nuorten kanssa jollakin sosiaalisen median alustalla. Nuoret töihin kirjastoon Kirjasto tarjoaa myös vapaaehtoista ja palkattua työtä nuorille. Sen päämääränä on tarjota työkokemusta ja vahvistaa yhteenkuuluvutta. Nuoret voivat hakea työpaikan väliaikaiseksi assitentiksi kaksi kertaa vuodessa, ja sitä kautta nuoret saavat kokemusta kirjaston työstä, hyvän palkan, ja mahdollisuuden löytää ura kirjastosta. Kirjastossa on nykyään noin 50 tälläistä assistenttia, ja monet heistä ovat saaneet vakituisen työn nimenomaan kirjastosta ja jopa opiskelleet maisteriksi kirjastotietiessä. Wally halusi erityisesti korostaa yhtä ohjelmaa, jonka hän veti yhdessä kollegojensa Cheresse Thoenyn, Ken Gollersrudin ja Emely Perezin kanssa, jotka kaikki palvelevat teini-ikäisiä asiakkaita. Keväällä 2020, juuri kun pandemia oli alkamassa, he suunnittelivat kesäohjelman nimeltään Bug Safari. He palkkasivat viisi nuorta harjoittelijaa noin kuuden viikon mittaiseen työharjoitteluun kesän ajaksi. Teinit saivat tärkeitä taitoja työelämään samalla kun oppivat videoimaan, editoimaan ja lataamaan neljä videota nettiin, Videoilla opetettiin perheille ja pienemmille lapsille asioita hyönteisistä ja luonnosta sekä näytettiin erilaisia tiedetehtäviä, joita voisivat tehdä kotona. Vaikka nuoret joutuivat enimmän aikaa toimimaan ilman valvontaa, he onnistuivat saamaan videot ajoissa valmiiksi ja suorituivat erinomaisesti tehtävästä. Tälläisiä ohjelmia Wally toivoisi saavansa tehdä nuorten kanssa enemmän. Ensimmäinen video on katsottavissa   tästä . Wally ohjasi myös muutaman vuoden Math Buddies, eli Matematiikka kaverukset -ohjelmaa. Tässä vapaaehtoistyössä teini-ikäiset tulivat kirjastoon koulun jälkeen pelaamaan ala-asteikäisten kanssa erilaisia matematiikkaan liittyviä pelejä. Vaikka myyntivalttina oli pitää hauskaa yhdessä, nuoret saivat arvokasta työkokemusta ja nuoremmat oppilaat saivat kavereita ja roolimalleja teineistä. Tämä ohjelma oli varsin suosittu, ja usein talo oli täynnä nuoria pitämässä hauskaa.   Mia Spangenberg USA, Seattle

Kuukausikirjeessä tiedotamme SJK Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Erten etävinkit 10.12: Kirjasto ja toinen aste Erten etävinkeillä 10.12. ajankohtaista asiaa kirjaston ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyöstä. Aiheena mm. S2-ryhmät kirjastossa ja nuorten politiikkaviikko. Ilmoittautuneet saavat tallenteen, joka on katsottavissa 12 päivää etävinkkien jälkeen. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan SJK Erten nettisivuilla! Olemme iloisina ja ylpeinä saaneet vastaanottaa vuoden 2024 Onnimanni-palkinnon! Palkinto myönnettiin monipuolisesta ja vaikuttavasta työstä lasten- ja nuortenkirjallisuuden aseman ja merkityksen sekä lukutaidon edistämiseksi. Tätä(kään) työtä ei palkintojen takia tehdä, mutta tunnustus tuntuu tavattoman ihanalta ja antaa intoa ja uskoa työhömme jatkossakin. Iso kiitos Lastenkirjainstituutille ja palkintoraadille! Kiitos myös opetus- ja kulttuuriministeriölle erityistehtävästämme, sekä tietysti myös kaikille yleisille kirjastoille ja muille yhteistyökumppaneille, joiden kanssa tätä työtä teemme. Blogipostaus Seattlesta Erten blogista voit lukea Mia Spangenbergin tekstin  siitä, millaisia ohjelmia Seattlen kirjasto tarjoaa 7-12 -vuotiaille.  Lastenkirjailijat faktahommissa -podcast Suomen tietokirjailijoiden uudessa Lastenkirjailijat faktahommissa -podcastissa tavataan lasten ja nuorten tietokirjailijoita, keskustellaan lastenkirjallisuuden trendeistä ja kuullaan lasten omia lukuvinkkejä. Podcastin tulevissa jaksoissa keskustellaan mm. lasten tietokirjojen kuvituksesta, nuorista tietokirjojen lukijoina ja vaikeista aiheista lasten tietokirjoissa. Lastenkirjailijat faktahommissa -podcastin ensimmäinen jakso Tietokirjat väylänä lukuintoon  julkaistiin 12.11. Podcastia voi kuunnella maksutta eri alustoilta, kuten Spotifysta. Kuuntele podcastia Spotifyssa täällä. Pohjoismaisia lastenkirjoja vähemmistökirjailijoilta -webinaari 25.11. Webinaarissa esitellään kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisia pohjoismaisia lastenkirjoja sekä nostetaan esiin teoksia tänne muuttaneilta luovilta ammattilaisilta, joille Pohjolasta on tullut koti. Webinaari on tarkoitettu kirjastonhoitajille ja muille lastenkirjallisuuden ammattilaisille, jotka työskentelevät Suomessa, Ruotsissa, Norjassa tai Islannissa. Tilaisuuden kielenä on englanti, mutta tulkkausapuna käytetään tarvittaessa tekoälypohjaista käännösohjelmaa. Tutustu ohjelmaan  ja ilmoittaudu mukaan  24.11.2024 mennessä. Innosta nuoria yhteiskunnallisen vaikuttamisen pariin järjestämällä Politiikkaviikko ja Nuorten vaalit 24.-28.3.2025 Nuorisoalan koordinoimat Nuorten vaalit järjestetään 24.-28.3.2025 ennen kunta- ja aluevaaleja. Samaan aikaan vietetään myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko Politiikkaviikkoa. Nuorisoala kutsuu kirjastoja toimimaan Nuorten vaalien äänestyspaikkana ja järjestämään kenties myös muuta ohjelmaa. Ilmoittautumalla mukaan saat järjestäjän materiaalit. Tietoa viikon toiminnasta löytyy Nuorisoalan sivuilta  ja ilmoittautumislinkki   on auki.

Kolmannessa kirjoituksessaan Mia Spangenberg esittelee Seattlen kirjaston 7-12 -vuotiaille tarjoamia ohjelmia lukemiseen ja oppimiseen liittyen. Seattlen kaupunginkirjasto on kaikille avoin ja pyrkii olemaan turvallinen paikka, jossa voi oleskella ja lukea ja käyttää kirjaston laitteita. Nyt kun on mahdollista liikkua vapaammin pahimman korona-ajan jälkeen, kirjaston toimipisteissä on ollut taas vilkasta. Erica Delavan, Northeastin toimipisteen lastenosaston kirjastonhoitaja, kertoi että onkin nähnyt paljon koululaisia omassa kirjastossaan, varsinkin ala-asteelaisia. Jotkut toimipisteet tarjoavat jopa apua kotiläksyjen kanssa ( Homework Help ). Se on ollut varsin suosittua esimerkiksi Lake Cityn toimipisteessä. Koululaisille on tarjolla myös muita ohjelmia muissa kaupunginosissa. Ne eivät ole avoimia suurelle yleisölle, ja niissä keskitytään tuomaan kirjastopalveluita niille lapsille, jotka ovat kauimpana koulutuksellisesta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta. Lapsille esimerkiksi lahjotetaan omia kirjoja tai opetetaan käyttämään digipalveluja. Erica odottaakin innolla että kirjasto pääsisi tekemään lisää tälläisiä kohdennettuja ohjelmia eri kaupunginosissa. Virtuaalitutori auttaa Alle 13-vuotiaat lapset voivat hankkia oman kirjastokortin vanhempien tai muun huoltajan avulla, ja kaikki Seattlen julkista koulua käyvät lapset voivat saada kirjastokortin koulun kautta ( Library Link ). Kirjastokortilla pääsee myös käyttämään kirjaston digipalveluita, joihin kuuluu e-kirjoja ja äänikirjoja, ja lisäksi on mahdollista lukea digilehtiä, katsoa elokuvia tai kuunnella musiikkia. Koululaiset voivat myös saada ilmaista virtuaalitutorointia ( Virtual Tutoring ) matematiikassa, kirjoittamisessa, luonnontieteissä ja historiassa. Näitä palveluita tarjotaan englannin, espanjan ja vietnamin kielillä aina arkipäivisin. Kirjastokortti myös mahdollistaa ilmaisen sisäänpääsyn tiettyihin Seattlen alueen museoihin ( Museum Pass ). Seattlen julkista koulua käyvät neljäs- ja viidesluokkalaiset lapset voivat osallistua jokavuotiseen lukuhaasteeseen ( Global Reading Challenge ), joka on tarjottu jo vuodesta 1996. Oppilaat muodostavat ryhmiä omissa kouluissa, lukevat kirjaston valitsemia kirjoja (yleensä 8) ja osallistuvat sitten triviakilpailuun. Ryhmä joka saa eniten pisteitä voittaa palkinnon. Kirjastonhoitajat pyrkivät valitsemaan kirjoja, jotka heijastavat kaupungin monimuotoisuutta. Osan kirjoista saa myös espanjan kielellä. Kirjat vuoden 2023 lukuhaasteessa olivat: The Legend of Auntie Po  by Shing Yin Khor; The Island of Monsters  by Ellen Oh; Stef Soto, Taco Queen  by Jennifer Torres; J.D. and the Great Barber Battle  by J. Dillard; Rabbit Chase  by Elizabeth LaPensée; Accidental Trouble Magnet  by Zanib Mian; Power Forward  by Hena Khan; Amari and the Night Brothers  by B.B. Alston. Oppimisen kesä Yksi Seattlen kirjaston tärkeimmistä ohjelmista kouluikäisille lapsille on ollut kirjaston ohjelmistoa jo vuodesta 1919. Summer of Learning   eli Oppimisen kesä tarjoaa lapsille lukuvinkkejä ja aktiviteetteja tietyn teeman ympärillä koko kesän ajaksi. Vuonna 2022 teemana oli supersankarit, ja kirjaston keksimät sankarit pyrkivät olemaan hyviä kansalaisia, auttamaan muita ja olemaan empaattisia. Kesän lopulla kaikki ohjelmaan osallistuneet kutsutaan mukaan ilmaiseen juhlaan. Ohjelman päämääränä on tarjota lapsille mahdollisuuksia oppimiseen kun koulu on kesätauolla. Kirjasto toteuttaa ohjelman yhteistyössä eri järjestöjen kanssa, kuten esimeriksi South End Stories  joka palvelee vähävaraisia lapsia ja perheitä. Kirjaston perusta ovat tietenkin kirjat, ja kirjasto ylläpitää ja laatii uusia listoja eri aiheista sekä aikuisille että lapsille ( Staff Picks ). Kirjoja voi selailla teemottain tai ikäryhmän mukaan. Teemoissa näkyy myös kirjaston tavoite edustaa monenlaisia ääniä. Nuoret ja vanhemmat voivat esimerkiksi selata listoja, jotka keskittyvät mm. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, Yhdysvaltojen alkuperäiskansalaisiin tai latinalaisamerikkalaisiin. Jos tuntuu siltä, että on vaikea löytää mieluinen kirja luettavaksi, kirjastonhoitaja voi auttaa! Voit täyttää lomakkeen , jossa kerrot minkälaisista kirjoista ja kirjailijoista pidät ja kirjastonhoitaja lähettää sinulle listan jossa on viisi juuri sinulle suositeltua kirjaa. Painettu kirja on edelleen suosiossa Tässä vaiheessa näyttää vielä siltä, että alle 13-vuotiaat edelleen suosivat painettuja kirjoja. Kirjaston data-analytiikan palveluksessa toimiva David Christensenin mukaan, vaikka e-kirjoja lainattiin 4,7 miljoonaa kertaa vuonna 2022, vain noin 10 % noista kirjoista on luokiteltu nuortenkirjoiksi. Painettuja kirjoja lainattiin kaiken kaikkiaan noin 3,7 miljoonaa kappaletta vuonna 2022, ja noin 38 % on luokiteltu nuortenkirjoiksi. Etenkin kuvakirjoja lainataan fyysisinä kappaleina. Mia Spangenberg USA, Seattle

Kuukausikirjeessä tiedotamme SJK Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Lukulystit-Läsfest -webinaari 13.–14.11. Kirjastokaistalla Millä tavalla kirjastojen lukutaitotyössä voidaan ottaa huomioon lasten ja nuorten erilaiset edellytykset ja mielenkiinnon kohteet lukijoina? Entä millaisia erilaisia lukutaitotyön rakenteita on kunnissa? Näihin isoihin kysymyksiin etsimme vastauksia Lukulysteillä 13.11.2024 klo 12-16. 14.11. järjestettävän Läsfest-webinaarin teemana on Läsfrämjande i fokus: bibliotekets uppdrag. Tutustu molempien päivien ohjelmaan Lukulystien nettisivuilla  ja seuraa webinaareja tapahtumapäivänä Kirjastokaistalla . Webinaareihin ei ole ennakkoilmoittautumista ja luennot jäävät tekstitettyinä tallenteina Kirjastokaistalle myöhemmin katsottaviksi. Tänä vuonna järjestetään lisäksi vielä yhdet Erten etävinkit 10.12. , aiheena kirjaston ja toisen asteen yhteistyö. Ohjelma ja ilmoittautuminen julkaistaan Lukulystien jälkeen. Uusi postaus blogissa: “Koska se lisää osaamistani työssäni” Erten viidentenä toimintavuonna teimme lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekeville kirjastolaisille kyselyn Seinäjoen Erten toiminnasta. Vastauksista kävi selkeästi ilmi, että Erten toiminta on auttanut lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekeviä monin tavoin. Lue lisää asiakaskyselyn tuloksista SJK Erten blogista! Muistilista omakielisen lukemisen tukemiseen Monikielinen kirjasto, Lukukeskus ja SJK Erte ovat tuottaneet kirjastoja varten muistilistan omakielisen lukemisen tukemisesta. Lista on laadittu tulostettavaksi ja henkilöstölle jaettavaksi. Lähesty asiakasta rohkeasti, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan. Jo pienikin kielitaito, elekieli tai digitaaliset apuvälineet auttavat pitkälle. Kirjaston muistilistasta löytyy apua tuen antamiseen, tutustu! Tue lukemista omalla kielellä - muistilista kirjastoon (nettiversio, pdf) Tue lukemista omalla kielellä - muistilista kirjastoon (painotiedosto) Lukuboost-kampanja Lokakuussa 2024 käynnistyvä kaksikielinen Lukuboost -vaikuttavuuskampanja  pyrkii lisäämään nuorten lukuintoa Suomessa somevaikuttajavetoisella viestinnällä ja somehaasteella. Kampanjan kohderyhmänä ovat 13-25 -vuotiaat nuoret sekä heidän elämässään vaikuttavat aikuiset. Haasteen avulla innostetaan erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia lukemaan päivittäin ainakin vartin ja vahvistetaan sitoutuneisuutta lukemiseen.  Lukuvartteihin osallistumalla nuoret osallistuvat palkintojen arvontaan. Vartit ja omat lukusuositukset kirjataan kampanjan nettisivuille. Kampanjalla on omat, nuorille suunnatut somekanavat Tiktokissa ja Instagramissa @lukuboost.   Kampanja alkaa 24.10.2024 Helsingin Kirjamessuilta.

Kuukausikirjeessä tiedotamme SJK Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Erten etävinkit 1.10: Neuvolayhteistyötä ja muuta ajankohtaista Millä tavalla pitkäjänteinen ja kattava yhteistyö neuvolan kanssa sujuu? Entä mikä on lukikuukausi ja missä menee Selkopolku-hanke? Tule kuulolle ja keskustelemaan SJK Erten etävinkeille! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan SJK Erten nettisivuilla! Ovathan SJK Erten loppuvuoden muut koulutukset jo kalenterissasi: 13.11. Lukulystit ja 10.12 Etävinkit aiheena kirjaston ja toisen asteen yhteistyö. Kesäkampanjoiden palautekysely Kesän lukukampanjat Lukujengi ja Lukumaja sekä Kirjastohaaste päättyivät 31.8.2024. Tulevien kesäkampanjoiden kehittämiseksi kuulisimme mielellämme ajatuksianne tämän vuoden kampanjoista. Vastaattehan siis palautekyselyyn, joka löytyy täältä.  Kysely on auki 22.9.2024 saakka. Kiitos jo etukäteen vastauksista! Kirjastot ja lukeminen - jotain tarttis tehdä, vai tarttisko? Kehityspäällikkö Mervi Heikkilä ja kirjastotoimen ylitarkastaja Anu Ojaranta ovat kysyneet lukemisen edistämisasioita naapurimaista. Vastauksista on kirjoitettu aiemmin kaksi blogitekstiä. Viimeisessä tekstissä pohditaan siitä, mitä ajatuksia prosessi on herättänyt ja olisiko kirjoittajien mielestä Suomessa syytä tehdä jotain toisin. Lue lisää SJK Erten blogista! 100 Kirjailijavierailua kirjastoissa OKM:n tuella Lukukeskus järjestää Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana 100 kirjailijavierailua yleisissä kirjastoissa vuoden 2025 keväällä ja syksyllä. Vierailut matkakuluineen ovat kirjastoille maksuttomia. Kirjastojen haku hankkeen vierailuihin on avattu ja kirjailijavierailua voi hakea 15.10.2024 asti. Lisätietoja ja linkki hakulomakkeeseen Lukukeskuksen sivuilla.

Kehityspäällikkö Mervi Heikkilä  ja kirjastotoimen ylitarkastaja Anu Ojaranta  keskustelevat lukutaidon tukemisesta ja kirjastoista. Tausta-aineistona ovat naapurimaiden kyselyvastaukset lukemisen edistämiseen liittyen. Tämä on kolmiosaisen blogisarjan viimeinen osa. Kokonaisuus on Seinäjoen kaupunginkirjaston, lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävän sekä Lounais-Suomen Aluehallintoviraston yhteistyötä. Lähdetäänpä liikkeelle Pisa-tutkimuksesta. Mitä ajatuksia Suomen tulokset kansainvälisissä lukututkimuksissa herättävät? Anu: Pisa-tulokset olivat pettymys. Olin niin varma, että muutokset parempaan suuntaan näkyvät. Olen jo keväästä 2023 pohtinut sitä, että missä ne lukutaitohankkeisiin laitettujen miljoonien vaikutukset näkyvät, vai pitääkö meidän tyytyä siihen selitykseen, että häntä on pitkä? Minun mielestäni vaikutusten pitäisi jo näkyä. Mervi: Minusta ehkä pitäisi lähteä laskemaan siitä, mistä lähtien on annettu neuvoloissa kaikille lapsille Lukukeskuksen Lukulahja lapselle -paketteja. Alakoulussa aloitettu lukemisen edistäminen voi olla jo joidenkin kohdalla myöhässä. Toisaalta niin kauan kun hankkeet eivät muuta rakenteita, tai jos niillä ei saada mitään pysyvää, rahat menevät pitkällä aikavälillä vähän hukkaan. Anu: Voi kysyä myös, onko tehty oikeita asioita? Ovatko toimenpiteet ja rahoitus kohdistuneet oikein? Jos ei, niin mihin niiden olisi pitänyt kohdistua? Ollaanko tehty helppoja valintoja, eikö ole pystytty ajattelemaan riittävästi niitä ryhmiä, jotka tarvitsisivat kohdennettuja palveluja. Mervi: Mun mielestä neuvola-interventio on tärkeä asia, ja toinen tärkeä asia on nämä kohdennetut palvelut. Että kohdennetaan oikeanlaista tukea ja palveluja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Tässä tulee mieleen Kulturrådetin raportin näkemys siitä, että yleisesti käytetyt keinot voi jopa lisätä lukemisen eriarvoisuutta, ne eivät tavoita kaikkia ryhmiä. Raportti löytyy täältä.  Mutta eihän lukemisen edistäminen ole yksin kirjastojen asia! Kuinka keskustelijat näkevät lukutaitotyön kokonaisuuden yhteiskunnassa? Anu: Lukusujuvuuden kehittymisestä ja kiinnostuksen heräämisestä ei toki yksin kirjasto vastaa. Kirjastot ovat voimakkaasti tekemässä sitä työtä, mutta eivät voi yksin vaikuttaa asioihin. Enemmän se on arjen asia, kaikkien asia; koulun, vanhempien, yhteiskunnan. Että lukemista pidetään yllä ja arvostetaan. Nyt on esimerkiksi noussut otsikoihin sekin, että nuoret eivät enää arvosta koulutusta yhtä paljon kuin ennen. Meidän kaikkien tulee nostaa lukeminen ja koulunkäynti tärkeysjärjestyksessä korkealle, lapsissa ja nuorissa on Suomen tulevaisuus. Mervi: Kyllä, tässä pitäisi monen toimijan vetää yhtä köyttä ja vielä samaan suuntaan. Tulevat mieleen myös kansalliset rakenteet. Ehkä jokin vielä kokoavampi voima tarvittaisiin, ja eri toimijoiden välillä pitäisi olla vielä enemmän yhteistyötä kuin nyt.  Anu: Resurssien vähetessä yhteistyö yli organisaatio- ja kuntarajojen on oleellista. Minun tulevaisuuden näkymäni on synkkä, taloustilanne ei tule helpottamaan nopeasti. Jos tehdään päällekkäistä työtä, siitä pitäisi viimeistään nyt luopua. Ennen pitkää innokkaat keskustelijat siirtyvät pohtimaan yleisiä yhteiskuntaan ja lasten kasvatukseen liittyviä asioita. Keskustelun kuluessa he kysyvät myös itseltään: “Onko tämä nyt vaan tällaista viisikymppisten murinaa?” Anu: Olen lukenut myös siitä, että lasten sinnikkyys on laskussa. Ei tarvitse ponnistella enää asioiden eteen. Sama liittyy lukutaidon oppimiseen. Miten me voisimme tukea lapsia siinä  niin, ettei se tunnu tuputtamiselta? Kun lukeminen ei parane muuten kuin lukemalla. Ja se kotoa lähtevä kannustus lukemiseen... Miten kirjastot saisivat vietyä koteihin ajatusta lukemisesta? Oppiminen tapahtuu kuitenkin siellä, missä ei ole mukavaa. Jotta voi oppia hiihtämään, täytyy kaatua muutaman kerran.  Mervi: Pohdin tässä myös Viron vastauksia meidän kyselyymme. Vastauksissa puhuttiin vahvasta oppimisen ja lukemisen kulttuurista, joka läpäisee koko yhteiskunnan; vanhemmat, koulut ja kirjasto kannustavat lukemaan ja oppimista arvostetaan. Mikä on meidän kulttuurimme tänä päivänä? Anu: Suomea on aina pidetty kirjasto- ja lukumaana. Ollaanko me nyt kompastuttu Pisa-itsetyytyväisyyteen? Mervi: Ja on samalla tehty paljon päätöksiä, jotka ovat heikentäneet kirjastojen toimintaedellytyksiä. Valtion tuki esimerkiksi uusien kirjastoautojen hankkimiseen tai kirjastojen rakentamiseen on kadonnut. Kirjastoilla on myös nykyään kirjastolain mukaan aika paljon tehtäviä. Mietin jopa sitä, onko haalittu vähän liikaa ja onko lukutaitotyö jäänyt muiden tehtävien jalkoihin? Pitäisikö enemmän keskittyä juuri lasten ja nuorten lukemiseen? Esimerkiksi Ruotsissa lasten ja nuorten lukemisen edistäminen on kirjastolaissakin priorisoitu. Anu: Onko tehty oikeita asioita ja onko suunta hajonnut? En tiedä. Kaiken sen muun alle ei kyllä saisi hukkua lukemisen edistäminen. Näen edessäni pelkkää surkeutta, jos lukutaito vielä huononee. Mitä syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle? Koulutuksen taso laskee, mikä nähdään jo nyt. Oppikirjoissakin on vähemmän pitkiä tekstejä kuin ennen. Mukaudummeko liikaa? Mervi: Onko meillä enää muuten olemassa mitään sivistyneen ihmisen ihannetta? Haluavatko ihmiset enää olla oppineita ja lukeneita?  Anu: Sivistys ei enää ole cool. Mediallakin on merkitystä ja vastuuta, mitä asioita sinne nostetaan. Miksi ei lukeneisuutta enää arvosteta? Älylaitteiden käytöstä keskustelijamme ovat yhtä mieltä; rajoittaa pitäisi, sekä lasten että meidän aikuisten. Mervi: Primitiiviset aivonosat johtavat ja dopamiinikoukku jyrää. En ole älylaitevastainen, mutta on naiivia ajatella, että jos ostan kaksivuotiaalle tabletin, niin se opettaa kuin itsestään lapsen fiksuksi. Eihän lapsi sitten osaa kuin svaipata, ei edes puhua ja vuorovaikuttaa kunnolla, jos ei ole riittävästi vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Miten me vanhemmat voidaan olla niin typötyhmiä? Pitäisikö kirjastojen keksiä tästä jotain provokatiivisia sloganeita? Anu: Miksi meidän on niin vaikea rajoittaa ja kasvattaa? Piiloudutaanko me liian tiukasti sen taakse, että lapsella on kaikki oikeudet, että älylaitetta ei voi rajoittaa tai ottaa pois? Kai siksi, että itse ollaan samassa tilanteessa. Älylaitteet on rakennettu koukuttamaan. Meillä oli Erasmus-vieraana italialaisia opettajia. Heidän mukaansa digilaitteiden kanssa ei siellä ole ongelmaa, koska vanhemmat ovat sitä mieltä, että ne eivät ole lapsille hyväksi ja piste. Lapset itse asiassa haluaisivat, että heitä rajoitettaisiin, kun eivät itse pysty siihen. Erään alakoulun uskonnon kokeessa piti täyttää uskonnollisten tekstien tyhjiä kohtia. Lapsi oli täyttänyt kohdan “päästä meidät _____” sanalla vähällä. Päästä meidät vähällä. Onko tämä yhteiskunta nyt tällainen päästä meidät vähällä -yhteiskunta? Ei uskalleta puuttua, ei uskalleta pyytää ponnistelemaan. Onko meillä uskallusta pyrkiä sivistykseen? Ei kauhean kaukana ole se, että kirjurien ammattikunta tulee takaisin. Mikä sitten olisi ideaalitilanne lukutaidon tukemisen suhteen Suomessa? Anu: Pysyvät lukutaitorakenteet, joita ylläpidetään pysyvällä ja vakaalla rahoituksella. Asian tärkeydestä tuskin ollaan eri mieltä. Mervi: Yhtä köyttä vetäminen. Että lapsen lukemisesta ottavat sekä yhteiskunta että kodit koppia. Ja että uskalletaan tarvittaessa yhdessä rintamassa kasvattaa ja rajoittaakin, unohtamatta kuitenkaan lukemisen iloa ja hauskuutta.  Anu: Kirjastojen pitäisi päästä vanhempainiltoihin mukaan. Koteihin ei, harmi kyllä, voida mennä. Myös median pitäisi kantaisi vastuunsa ja nostaa esille toisenlaisia asioita kuin nyt. Elämä kun ei oikeasti päästä meitä vähällä. Resilienssin kehittyminen lapsesta asti on tärkeää. Ei voida tasoittaa kaikkea, elämä ei ole helppoa. Mervi: Ideaalitilanteessa kirjasto tekisi myös vahvaa yhteistyötä koulujen ja varhaiskasvatuksen lisäksi esimerkiksi perhetyön ja neuvoloiden kanssa. Sitä kautta tavoitettaisiin haavoittuvassa asemassa olevia perheitä. Nostan tähän myös kirjallisuuden sisällöt ja mielenkiintolähtöisyyden. Jotta lukeminen kehittyisi sujuvaksi, sitä pitää harrastaa. Jotta sitä harrastettaisiin, sen pitää olla lapsen mielestä mielenkiintoista ja hauskaa. Kirjavinkkarit tekevät upeaa työtä, kun vinkkaavat kirjoja eri aiheista eri tasoisille lukijoille. Lisää resursseja kirjavinkkaukseen!

Seinäjoen Erte esitteli toimintaansa osana Kirjastot.fi -osastoa Educa-messuilla 27.1.–28.1.2023. Educa-messut on Suomen suurin vuosittain järjestettävä valtakunnallinen opetus- ja kasvatusalan koulutustapahtuma. Erte oli kiinnostunut keräämään tietoa messuilla käyneiden varhaiskasvattajien ja opettajien näkemyksistä onnistuneesta koulun tai varhaiskasvatuksen ja yleisen kirjaston välisestä yhteistyöstä. Näkemyksiä kerättiin messuilla toteutetun kyselyn avulla. Kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin Turun AMK:ssa suorittanut Jenni Makkonen koosti ja analysoi kyselyn tuloksia opintoihin kuuluneessa kehittämistehtävässään. Kehittämistehtävän tavoitteena oli tuottaa tietoa opettajien näkemyksistä onnistuneesta varhaiskasvatuksen tai koulun ja yleisen kirjaston välisestä yhteistyöstä. Kehittämistehtävän aihe oli Makkoselle omakohtaisesti tuttu – hän on työskennellyt luokanopettajana tehden kirjastoyhteistyötä ja lukutaitotyötä koulussa yli 20 vuoden ajan. Erte Educa-messuilla 2023; kysely ja sen tulokset Erten laatiman kyselyn vastaukset (97 kpl) toimivat kehittämistehtävän aineistona. Toiveena oli saada tietoa onnistuneista yhteistyömuodoista eri opettajaryhmittäin. Kyselyssä varhaiskasvattajia ja opettajia pyydettiin kertomaan omin sanoin esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä. Onnistunutta yhteistyötä ei kyselyn yhteydessä määritelty tarkasti, vaan vastaajat toivat vapaasti omien kokemustensa pohjalta esiin onnistuneiksi katsomiaan yhteistyömuotoja. Tutkimuksen vastaajaryhmä koostui 86:sta eri koulutusasteiden opettajasta; 32 varhaiskasvattajaa, 44 perusopetuksen opettajaa ja 10 toisen asteen opettajaa. Tulokset antavat pienen katsauksen opettajien näkemyksiin onnistuneista yhteistyömuodoista yleisten kirjastojen kanssa. Millaista onnistuneeksi koettu yhteistyö kirjastojen kanssa opettajien mielestä oli? Tiivistetysti voisi todeta: kirjaston tarjoamat peruspalvelut asiantuntevalla ammattitaidolla tarjoiltuna. Kaikkien opettajien vastauksista nousivat esiin kirjastovierailut ja kirjaston esittely (35% kaikista opettajista), lukuhetket ja satutuokiot (26% kaikista opettajista), aineistopaketit (18% kaikista opettajista) sekä kirjastoautopalvelut (16% kaikista opettajista). Perinteisten yhteistyömuotojen lisäksi opettajat arvostivat uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti pedagogista yhteistyötä (14% kaikista opettajista) ja kirjastoa oppimismpäristönä (10% kaikista opettajista). Varhaiskasvattajat arvostivat erityisesti perinteistä käytännönläheistä yhteistyötä. Heistä 40% toi esiin aineistokassin ja satutuokiot onnistuneimpana yhteistyömuotona. Vierailun kirjastolla mainitsi 34% varhaiskasvattajista ja kirjastoauton vierailun 21%. Perusopetuksen opettajien mielestä onnistunein yhteistyömuoto oli selkeästi vierailu kirjastolla kirjastonkäytön opastuksineen (36% perusopetuksen opettajista). Muutoin perusopetuksen opettajien vastaukset jakaantuivat paljon monen eri yhteistyömuodon välille. 14% mainitsi ammattitaitoisen palvelun ja kirjavinkkauksen. Kirjastoauton mainitsi 14% perusopetuksen opettajista ja kirjaston sijaitsemisen lähellä koulua 11%; saavutettavuus helpottaa yhteistyötä. Näiden lisäksi perusopetuksen opettajat kertoivat monista onnistuneista pedagogisista yhteistöistä. Toisen asteen opettajien vastauksista nousivat esiin kirjaston ammattitaitoinen palvelu ja erityisryhmien huomioonottaminen (30% toisen asteen opettajista) sekä tiedonhaun ohjaus (20% toisen asteen opettajista). Yhteenveto ja ajatuksia yhteistyöstä Lukutaitotyö on vahvasti ollut läsnä omassa työssäni luokanopettajana. Olen toiminut opettajana, pääasiassa alkukasvatuksessa, tehden lukutaitotyötä ja lukemaan innostamista jo yli 20 vuotta. Opettajien esiintuomat onnistuneet yhteistyöt tuntuivat hyvin tutuilta. Kirjaston tuominen lähelle oppilaan arkea on mielestäni tärkeää. Vierailut kirjastolla, säännöllisesti vieraileva kirjastoauto, monipuolisen lukemisen tuominen luokkaan kirjakassien muodossa sekä ammattitaitoinen ja innostava kirjastoammattilainen vinkkaamassa ovat arvokas tuki opettajan perustyölle. Lukutaitotyö ja lukuinnostuksen herättäminen ja vaaliminen ovat mielestäni koulun perustehtävää, johon täytyy panostaa – nykypäivänä entistä tarmokkaammin. Koulun ja kirjaston tavoitteet ovat siis hyvin yhtenevät ja kirjasto opettajan kumppanina arvokas. Onnistunut yhteistyö edistää oppilaiden yhdenvertaisuutta lukutaitotyön saavutettavuuden näkökulmasta. Kirjasto ja sen monet mahdollisuudet tulevat tutuksi ja sen palveluja opitaan käyttämään. Tämä on tärkeää etenkin niille oppilaille, joille kirjasto ei ole tuttu ja joilla ei olisi muuten mahdollisuutta vierailla kirjastossa. Kyselyn ja omien kokemusten mukaan kirjaston perustyö on opettajien mielestä onnistunutta ja sitä arvostetaan. Koulut eivät ole samanarvoisessa asemassa kirjastoyhteistyön suhteen. Kyselyn ja omien kokemusten mukaan yhteistyötä edesauttaa saavutettavuus eli kirjaston fyysinen läheisyys sekä kuntatasolla laadittu koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelma. Yhteistyössä laadittu yhteistyösuunnitelma edistää koulujen tasa-arvoisuutta ja selkeyttää yhteistyötä; yhteistyö ei ole vain opettajan tai kirjastoammattilaisen aktiivisuuden varassa vaan systemaattista, suunniteltua ja jatkuvaa sekä kaikkien oppilaiden saavutettavissa. Yhteistyö on myös resurssikysymys. Se vaatii aikaa ja rahaa. Opettajien työtehtävät ovat moninaistuneet; lisää tehtäviä ja vaatimuksia tuntuu tulevan ovista ja ikkunoista. Kiire on valitettavasti kovasti läsnä opettajan työssä ja toisinaan resurssia ja jaksamista hyödyllisiinkään asioihin ei ole. Toisaalta onnistunut kirjastoyhteistyö tuo helpotusta opettajan työlle. Yhteistyösuunnitelmaan sekä kirjastoammattilaisten suunnittelemiin ja toteuttamiin kokonaisuuksiin on helppo tarttua. Opettajat arvostavat kirjaston aktiivista roolia ja pedagogista yhteistyötä. Tiedottaminen ja joustavat aikataulut nousevat myös tärkeään rooliin. Mikä voisi olla onnistuneen yhteistyön unelmatoteutus opettajien mielestä? Kyselyn tulosten ja omien kokemusten perusteella reseptini olisi seuraava - Kirjasto koulun kumppaniksi lukutaitotyöhön osaavien ja kirjaston resursseilla toimivien kirjastopedagogien avulla. Kirjastoilla olisi korvamerkitty lisähenkilöresurssi pelkästään kouluyhteistyölle kunnan koosta riippuen. Kirjastopedagogien johdolla laadittaisiin yhteistyösuunnitelma, ja he vastaisivat myös käytännön yhteistyöstä. Yhteistyö olisi yhdistelmä kirjaston tarjoamia perinteisiä yhteistyömuotoja sekä uusia innovatiivisia lukutaitotyön muotoja. Jos kirjasto on fyysisesti kaukana, kirjasto tulee koululle, etäyhteyksien, kirjastoauton tai liikkuvan kirjastopedagogin avulla tai kirjastoille olisi korvamerkitty rahaa oppilaiden kuljetuksiin. Yhteistyö olisi opettajien kannalta helppoa, aidosti opettajan työtä helpottavaa, pedagogisesti mietittyä lukutaitotyötä ja saavuttaisi kaikki oppilaat tasapuolisesti. Tämä malli vaatii rahaa, mutta voisi olla myös kustannustehokas: selkeä systeemi kirjastopedagogin vastuulla laajaa ja kirjastoille ominaista verkostoitumista hyödyntäen – kustannustehokasta ja vaikuttavaa. Lukutaitotyön tärkeyteen on onneksi herätty ja Kansallinen lukutaitostrategia 2030 luo suuntaviivoja. Toivottavasti se edesauttaa myös kirjastojen ja koulujen yhteistyötä ja tuo arvokkaalle työlle myös resursseja. Opettajat tekevät arvokasta lukutaitotyötä suurella sydämellä. Heitä olisi hyvä kuulla. Valtakunnallinen lisätutkimus opettajien näkemyksistä onnistuneesta kirjastoyhteistyöstä ja toiveista sen toteuttamiseksi olisi hyödyllistä. Tarkemmin kehittämistehtävään ja kyselyn tuloksiin voi perehtyä kehittämistehtävässä täällä. Jenni Makkonen

Seinäjoen Erte teki kevään ja kesän 2023 aikana kyselyn S2- ja R2-opettajille eli suomea tai ruotsia toisena kielenä opettaville opettajille. S2- ja R2-opetuksessa olevien oppilaiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi ja heidän peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella. Kyselyn tavoitteena oli pyrkiä lisäämään ymmärrystä S2/R2 kielen opettajien tarpeista ja toiveista kirjastopalvelujen suhteen. Opettajilta kysyttiin myös heidän näkemyksiään oppilaiden tarpeista. Sen sijaan meillä ei ollut tässä vaiheessa resursseja kysyä suoraan oppilailta – tässä onkin selkeä lisäselvityksen paikka. Kyselyämme jaettiin äidinkielen opettajien liittoon kuuluville opettajille sekä suomen opettajien Facebook-ryhmässä. Suomenkieliseen kyselyyn saatiin 46 vastausta ja ruotsinkieliseen kyselyyn vastauksia tuli kaksi. Kyseessä ei ollut tieteellinen tutkimus, mutta saimme siitä mielestäni selville paljon tärkeää tietoa kirjastojen palvelujen kehittämiseksi kohderyhmää ajatellen. Taustatietoina opettajilta kysyttiin oppilaiden ikää, kirjaston sijaintia suhteessa kouluun ja työskentelykaupungin/kunnan kokoa. Suurin osa vastanneista opettajista opettaa nuoria ja/tai aikuisia. Vain muutama opettaja kertoi opettavansa ainoastaan alakouluikäisiä lapsia. Kirjaston sijainnin suhteen vastaajaopettajat olivat verrattain hyvässä tilanteessa, sillä ainoastaan neljä opettajaa kertoi kirjaston sijaitsevan ”kauempana kuin kävelymatkan päässä” (koulusta). Kyselyyn vastanneet opettajat käyttävät kirjaston palveluita kiitettävän paljon. Niistäkin opettajista, jotka eivät käyneet ryhmiensä kanssa kirjastossa, suurin osa käyttää kirjaston palveluita osana opetustaan. Opettajat mainitsivat tässä kohdassa esimerkiksi kirjavarausten tekemisen verkkokirjaston kautta, luokassa vierailevat vinkkarit ja etäkirjavinkkarit. Taustatietoja lukuun ottamatta kaikki kyselyn kysymykset olivat avoimia kysymyksiä. Opettajat selvästi tietävät ja tuntevat hyvin kirjaston erilaisia palveluita, koska vastaukset sisälsivät monipuolisesti mainintoja niistä. Mitä kirjasto voisi vielä tehdä Opettajat vastasivat, että vinkkaukset ja suositukset, selko- ja helppolukuiset kirjat sekä lainauspalvelut ovat heille erityisen tärkeitä kirjastopalveluja. Kysyttäessä opettajilta sitä, mitkä kirjaston palvelut ovat heidän oppilailleen erityisen tärkeitä, aineiston lainaaminen ja selko- ja helppolukuisten kirjojen lainaaminen saivat eniten mainintoja. Lisäksi kirjaston erilaiset vapaa-ajanviettomahdollisuudet koettiin oppilaille tärkeiksi. Vinkkaukset saivat aivan ylivoimaisesti eniten mainintoja, kun opettajilta kysyttiin mitkä ovat heidän mielestään erittäin toimivia yhteistyömuotoja kirjaston kanssa. Seinäjoen Erten suunnitelmissa onkin olla tässä kohdassa kirjastojen apuna, esimerkiksi järjestämällä valtakunnallisia S2/R2 etävinkkauksia tai tuottamalla vinkkausvideoita. Kirjasto kielen oppimisen ja kotoutumisen tukena Opettajien näkemyksen mukaan kirjastot voisivat tukea oppilaiden suomen tai ruotsin kielen oppimista parhaiten hankkimalla lisää selkokirjoja kokoelmiinsa. Monet kirjastot varmasti hankkivat jo nyt kaikki tai ainakin lähes kaikki julkaistavat selkokirjat, mutta ainakin nuorten kirjojen kohdalla niiden valikoima on valitettavan pieni. Kyselyssä tuli esille myös se, että etenkin nuorten selkokirjoihin toivottaisiin lisää riittävän helppoja, mutta silti aihepiireiltään nuoria kiinnostavia kirjoja. Opettajat toivoivat myös, että vinkkauksissa muistettaisiin ottaa huomioon eritasoiset lukijat ja kielinäkökulma. Kyselystä nousi myös ajatus, että olisi hienoa, jos S2-opiskelijat voisivat lukea samaa kirjaa kuin muut, mutta selkoversiona. Kirjasto pystyisi opettajien kokemuksen mukaan tukemaan opiskelijoiden kotoutumista parhaiten järjestämällä erilaisia tapahtumia (kielikahviloita, kieli- ja läksykerhoja) ja harrastustoimintaa. Tapahtumat voisivat olla matalan kynnyksen tapahtumia, joihin sisältyisi kirjaston palveluihin tutustumista erityisesti oppilaiden vanhemmille tai harrastustoimintaa yhdessä kantasuomalaisten nuorten kanssa. Kirjastot saivat kyselyn yhteydessä myös paljon hyvää palautetta opettajilta. Erityisesti kiiteltiin vinkkauksia, S2-lukudiplomeita, kirjastojen osaavaa henkilökuntaa, koulun ja kirjaston välistä yhteistyötä sekä monipuolista palvelutarjontaa. Monikielinen kirjasto Kyselyssä kysyttiin myös Monikielisen kirjaston tunnettuudesta opettajien keskuudessa. Vastausten perusteella Monikielinen kirjasto tunnettiin melko heikosti opettajien keskuudessa. Lähes 80% vastaajista ei vielä tuntenut Monikielisen kirjaston palveluita. Tässä voisikin olla kirjastoille hyvä kehittämisen paikka, sillä Monikielisen kirjaston aineistoja lainaamalla kirjastot voisivat tukea S2/R2-opiskelijoita entistä paremmin heidän koulutaipaleellaan. Karoliina Prinkkilä kirjastonhoitaja Seinäjoen kaupunginkirjasto/Erte

Elina Hokkanen työskentelee kirjastonhoitajana Seinäjoen kaupunginkirjastossa. Hän oli tammi-helmikuussa neljä viikkoa Seinäjoen kaupungin kansainvälisessä työvaihdossa Tallinnan keskuskirjastossa. Yleisten kirjastojen toimintatavat ja tavoitteet ovat pitkälti samanlaiset Suomessa ja Virossa. Tallinnan keskuskirjaston (kaupunginkirjaston) päämääränä on mm. edistää elinikäistä oppimista, kasvattaa kaikenikäisten ihmisten lukuiloa ja tarjota inspiraatiota ja elämyksiä. Miten lasten ja nuorten lukuiloa ja -intoa Tallinnassa käytännössä kasvatetaan yhteistyössä koulujen kanssa? Ekaluokkalaiset kirjastoon! Kaikki Tallinnan ykkösluokat kutsutaan kirjastoon. Luokat vierailevat yleensä niitä lähinnä olevassa lähikirjastossa. Kirjastovierailun tavoitteena on tutustuttaa lapset kirjaston palveluihin ja tehdä heille kirjastokortit. Jo vuodesta 2007 lähtien kaikille ekaluokkalaisille on vierailun yhteydessä lahjoitettu omaksi kirjaston varta vasten tähän tarkoitukseen tuottama kirja. Kirjavinkkausta ja kirjastotunteja Kirjavinkkaus on yleinen kouluyhteistyön keino Tallinnassa. Olin mukana koululla, jossa kirjavinkkaria odotti kaksi innokasta tokaluokkaa. Vinkkauksen aiheena olivat tällä kertaa uudet virolaiset lastenkirjat. Lastenkirjastotyön erityisasiantuntija Merle Tanilsoo iloitsi erityisesti lasten innokkuudesta ja siitä, ja kuinka monet kirjat olivat heille jo ennestään tuttuja. Kirjasto tarjoaa kouluille laajaa valikoimaa erilaisia ”kirjastotunteja”. Valikoimassa on eri luokka-asteille perinteisten lukutuokioiden ja tiedonhaunopastusten lisäksi esimerkiksi viron kieltä ja kirjallisuutta, kiinalaista kalenteria, erilaisia musiikkiteemoja, ympäristöaiheita tai tietoturvaa käsitteleviä tunteja. Koulujen aktiivisuus tulla kirjastoon tai kutsua kirjasto kylään vaihtelee suuresti. On pitkälti opettajasta kiinni, kuinka paljon lapset pääsevät nauttimaan kirjaston tarjoamista ohjelmista. Kirjasto järjestää koulutusta myös opettajille. Nuortenkirjastotyötä laajalla skaalalla Kirjastossa on noin vuoden ajan työskennellyt nuortenkirjastotyön erityisasiantuntija Kelli Pullisaar, jonka kohderyhmänä ovat 13−26-vuotiaat nuoret. Työn painopisteitä ovat kouluyhteistyö, erilaiset lukukampanjat sekä sosiaalinen media. Yläkouluille ja lukioille on tarjolla laaja ja monipuolinen valikoima tunteja ja kirjavinkkausta. Kelli kertoo, että hyvä houkutin saada nuoret tarttumaan kirjaan on esimerkiksi se, että kirjasta tai sen teemoista on tehty tv-sarja tai elokuva. Lukiolaisten kanssa yhteistyötä on paljon peruskoulua vähemmän. Onko syynä sitten tiukka opetussuunnitelma vai mikä, se jää arvoitukseksi. Kirjasto tukee kotoutumista ja kielen oppimista Tallinnassa on iso venäjänkielinen vähemmistö. Viime aikoina myös ukrainankielisiä on muuttanut kaupunkiin paljon. Kirjasto tukee lasten kotoutumista ja kielen oppimista. Merle Tanilsoo kertoo, että tärkeintä vieraskielisten lasten kanssa on tukea vironkielistä puhetta kuvilla ja eleillä. Tunnit sisältävät paljon aktiivista tekemistä. Virossa on edessä suuri muutos, kun kaikki opetus muutetaan vironkieliseksi vuoteen 2030 mennessä. Muutos aiheuttaa huolta opettajissa ja lasten vanhemmissa. Kuinka venäjänkieliset lapset, jotka ovat tähän asti käyneet venäjänkielistä koulua, pärjäävät? Kirjastolta toivotaan yhteistyötä mm. vähän helpompien kirjojen löytämisessä, kun kouluissa luetaan ns. suositeltua kirjallisuutta, jolla on vahva asema kirjallisuuden opetuksessa. Varsinaista selkokirjallisuutta Virossa ei ole. Yksi tapa vahvistaa vieraskielisten viron kielen lukutaitoa on Lukukaveri-toiminta, joka on käynnistymässä keväällä yhteistyössä kaupunginkirjaston ja Viron lukuyhdistyksen (Lugemisühing) kanssa. Ideana on, että vironkielinen nuori auttaa muuta kieltä puhuvaa lasta lukemisessa. Lukukampanjoita Kirjastossa järjestetään itse ja osallistutaan valtakunnallisiin lukukampanjoihin. Esimerkiksi joka toinen vuosi järjestetään valtakunnallinen Nukitsa-kilpailu, jossa etsitään parasta virolaista lasten- tai nuortenkirjaa. Loemme ennast linnuteeni eli Luemme itsemme linnunradalle on Tallinnan kirjaston oma lukuhaaste, jossa koululuokat ensimmäisestä yhdeksänteen kilpailevat toisiaan vastaan luettujen sivujen määrässä. Menossa on jo kymmenes vuosi haastetta. Lukuintoa ilon kautta Kiinnitin huomiota siihen, miten vähän kirjastolaisten puheissa kuului meillä Suomessa yleinen huolipuhe lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä ja lukuharrastuksen hiipumisesta. Kysyin asiasta kirjaston työntekijöiltä. He totesivat, että totta kai Virossakin on vähän ja heikosti lukevia lapsia, mutta kirjastossa nähdään enemmän niitä, joita lukeminen kiinnostaa. Kokonaisille koululuokille kirjoja vinkattaessa otetaan tietenkin mukaan monen tasoisia kirjoja, jotta jokainen lukija löytäisi itselleen sopivan. ”Haluamme lähestyä lukemista ilon, ei huolen kautta. Se on positiivinen asia”, Merle Tanilsoo totesi nauraen. Elina Hokkanen

World Literacy Summit 2023, Oxford Englannin kevät tarjosi parastaan; linnunlaulua, aurinkoa ja narsissinkeltaisia joenrantoja, kun lukemista edistävien järjestöjen ja muiden toimijoiden väkeä ympäri maailmaa kokoontui Oxfordiin, World Literacy Summitiin. Pääosa seminaarista pidettiin 1800-luvulta peräisin olevassa Examination school -rakennuksessa, aivan hotellimme vieressä. Upeaan rakennukseen pääset tutustumaan täällä. Paikalla oli esiintyjiä ja osallistujia ympäri maailmaa, ja esitykset myös striimattiin. Lisätietoa tapahtumasta löydät täältä. Luentojen ja esitysten sisältö luonnollisesti vaihteli paljon. Kehittyvien maiden ongelmat lukutaidon suhteen ovat eri mittakaavassa kuin länsimaiden, mutta runsaasti samankaltaisuutta löytyi myös. Osasta esityksistä saimme uutta pohdittavaa, toiset puolestaan vahvistivat käsitystämme siitä, että teemme aivan oikeita asioita. Tähän tekstiin olen poiminut muistiinpanoistani asioita, jotka koskettivat minua ja joilla ajattelen olevan merkitystä oman työmme kannalta. Lukupuhetta-podcastissa ilmestyy kevään mittaan kolme spesiaalijaksoa, joissa minä ja Anna-Maija Koskimies juttelemme seminaarin annista aivan tuoreeltaan sekä kerromme, miten lastenkirjallisuus näkyy kuuluisan yliopistokaupungin katukuvassa. Lukemisen pelillistäminen Sue Grant (Literacy project) esitteli puheenvuorollaan monipuolisen lautapelin, jota käytetään Kaliforniassa lukemisen edistämiseen. Tällä projektilla hän oli päässyt World Literacy Award -palkinnon ehdokkaaksi. Peli oli tarkoitettu 5–8-vuotiaille lukijoille, joilla on vaikeuksia lukemisessa. Grant toi esille miten tärkeää lukutaidon lisäksi oli tukea lasten itsetuntoa. New Phonics game on laaja peli, jossa pelaajajoukko pääsee myös leikkimielisesti kilpailemaan keskenään. Noin 30 tunnin harjoittelun ja pelaamisen jälkeen lapset saavat todistuksen ja heille pidetään valmistujaiset. Tämä “lukupelikerho” järjestetään keskellä koulupäivää. Malliin kuuluu myös kirjojen lahjoittaminen lasten koteihin ja unelmakortin täyttäminen. Lapsia siis tuetaan haaveilemaan ja unelmoimaan tulevaisuudesta, joka hyvän lukutaidon avulla on mahdollinen. Kerhon on käynyt jo yli 10 000 lasta ja oppimistulokset ovat hyviä. Lukemisen ilo Monissa lukemisenedistämisjärjestöjen puheenvuoroissa korostettiin lukemisen iloa ja lasten vapautta valita itse omat kirjansa ja luettavansa – eli siis tutusta mielenkiintolähtöisyydestä. Tästä puhui mm. Alicia Levi Reading is fundamental -järjestöstä. Varsinaisen teknisen lukemaan opettelun järjestöt jättivät mielellään kouluille tai opettajille. Myös sitouttamisesta ja motivaatiosta puhuttiin. Heikkojen lukijoiden vanhemmat saattavat olla lukutaidottomia - miten lapsi voisi löytää oman paikkansa kirjallisuuden maailmasta ja identifioida itsensä lukijaksi? Jos halutaan pitkän aikavälin tuloksia, lukumotivaatio on oleellinen tekijä. Myös jatkuvuudesta on pidettävä huolta – yksi kirjalahjoitus ei vielä välttämättä lukijaa tee. Nuoret hyväntekijät Sekä Etelä-Afrikasta että Amerikasta tuli esiintyjiä, jotka saivat minut tuntemaan oloni toivottaman vanhaksi. Nämä 16–17-vuotiaat, loistavasti puhuneet nuoret kertoivat saavutuksistaan lukemisen edistämisen ja hyväntekeväisyyden saralla. 16-vuotias Colin Bloom oli perustanut jo useita koulukirjastoja Etelä-Afrikan kouluille. Eikä siinä vielä kaikki, hän oli myös oivaltanut, että kirjastojen ja kirjojen lisäksi tarvitaan lukemisen kulttuuria - ja se onkin paljon vaikeampi rasti. Menestykselliseen koulukirjastotoimintaan tarvitaan koulun johdon ja kyläyhteisön sitoutuminen, juuri oikeat kirjat, kirjaston käytön ja lainaamisen helppous, asialleen omistautunut kirjastonhoitaja ja jatkuva tuki. Tulevaisuudessa Colin suunnitteli uusien formaattien, kuten vaikkapa liikuteltavien luokkakirjastojen kokeilua. Lukemisen haasteet länsimaissa Suomessa peruskoulusta valmistuvista nuorista noin 14%:lla on tällä hetkellä heikko lukutaito. Luku järkyttää minua, mutta sitten kuulin USA:n vastaavista tuloksista. 17-vuotiaan Lauren Pagen esityksestä sain kuulla, että USA:ssa yläkoulusta (tai vastaavasta) pääsee ilman lukutaitoa 37% nuorista. Aikuisista 43%:a on toiminnallisesti lukutaidottomia. Tämä kaikki johti minut miettimään lukutaidon, demokratian ja osallisuuden yhteyttä. Onko millään maalla varaa siihen, että niin valtava osa nuorista tippuu yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden ulkopuolelle? Ja miten on mahdollista, että kaikista peruskoulussa istutuista vuosista huolimatta lapsi ei opi lukemaan? Toisessa, tutkimukseen perustuvassa esityksessä kuitenkin kerrottiin, että vähintään 95%:lla lapsista on kaikki edellytykset oppia aivan normaalisti lukemaan, joten vika ei siis todellakaan ole lapsissa. Nuori Lauren Page oli omalta osaltaan kampittanut lukutaidottomuutta keräämällä lastenkirjoja ja lahjoittamalla niitä eteenpäin tarvitsijoille. Näin hän kertoi tavoittaneensa jo 2,65 miljoonaa lasta. Hän oli kehittänyt myös nuoret lähettiläät -ohjelman, jossa lapset ja nuoret itse edistävät oman alueensa lasten lukemista. Page kertoi esikuvansa olevan Malala Yousafzai. “Pienimmät ihmiset voivat tehdä suurimman muutoksen.”Lukemisen edistämistä ei tietenkään voi sälyttää lasten ja nuorten itsensä harteille, mutta näiden nuorten esiintyjien kuuleminen oli silti voimauttava ja toivoa antava kokemus. Uusi tekniikka apuna lukemisen edistämisessä Monissa esityksissä kerrottiin, miten tekniikkaa on valjastettu lukemisen edistämiseen. Esimerkiksi Keniassa lasten tarinat ovat päätyneet podcasteiksi/kuunnelmiksi. Prosessiin kuului, että lapset ensin opettajan ohjauksessa kirjoittivat tarinansa, kuvittivat ne ja lopulta äänittivät älypuhelimien avulla. Tarinoita myös animoitiin Scratch-ohjelmassa. Projektin myötä lasten lukemisen varmuus ja kirjoittaminen paranivat. Afrikkalaisten lasten tarinat ovat nyt myös Spotifyn kautta kuunneltavissa ihan kaikkialla maailmassa - he saivat siis äänensä kuuluville! Tästä projektista kertoi Patrick Njoroge. Hän kertoi myös, että opettajat tarvitsevat paljon tukea uusien teknologioiden omaksumiseen ja käyttämiseen. Lukutaito ei voi odottaa Pakolaisista seminaarissa puhuttiin myös. Jos pakolaisleirien lasten auttamisessa keskitytään muutamia vuosia vain esimerkiksi nälkäongelman ratkaisemiseen, menetetään helposti kokonaisia sukupolvia. Lukutaidon ja koulutuksen kysymykset on ratkaistava yhtä aikaa, sillä tavalla vältytään monilta tulevaisuuden ongelmilta, jotka liittyvät lukutaidottomuuteen ja kouluttamattomuuteen. Lukutaidosta puhuttiin myös kansalaisoikeutena ja muistutettiin sen yhteydestä paitsi akateemiseen menestykseen, myös taloudellisiin mahdollisuuksiin, aktiiviseen kansalaisuuteen, henkilökohtaiseen voimaantumiseen, faktaan perustuvaan päätöksentekoon ja itsetuntoon. Lukemisen edistämistä vankiloissa Yksi mielenkiintoisimmista esiintyjistä oli Dani Hedlund, Brink Literacy Project:sta, USA:sta. Brinkissä työskennellään paljon vankien kanssa. Sen sijaan, että lukemisen edistämisessä olisi lähdetty liikkeelle maailmankirjallisuuden klassikot -lukupiirillä, lähtökohtana on tässäkin ollut vankien oma mielenkiinto. Heitä kannustetaan myös kertomaan oma tarinansa eri keinoin. Tärkeää on tavalla tai toisella löytää lukemisen kipinä ja saada vangit sitoutettua lukemiseen. Käytössä olivat mm. sarjakuvat, elokuvat, roolipelit (Dungeons & Dragons) ja jopa kirjallinen tarot-korttipakka. Materiaalia työhönsä järjestö saa mm. omasta kustantamosta. Monet kirjailijat olivatkin innolla lähteneet mukaan kirjallisen tarot-korttipakan luomiseen, esimerkiksi Margaret Atwood. Tämä tarot-korttipakka on sittemmin saanut monet nuoret lukemaan vapaaehtoisesti klassikoita. Tässäkin yhteydessä tuli ilmi, miten suurella osalla vangeista on heikko lukutaito tai suorastaan diagnosoimaton lukivaikeus. Löydätkö itsesi kirjasta? Kotimaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden yhteydessä puhutaan ihan syystä siitä, että jokaisen lapsen olisi syytä löytää kirjoista riittävästi samaistumispintaa ja henkilöitä, joihin voi identifioitua. Moninaisuus henkilöissä, miljöissä ja aiheissa siis kunniaan! Tämä(kin) aihe sai melko lailla uudet mittasuhteet, kun asiaan tuotiin esimerkiksi Afrikan maiden näkökulmaa: Voi olla, että lapsilla ei ole luettavanaan lainkaan kirjoja, joissa päähenkilö olisi värillinen. Usein kirjoja on tarjolla vain englanniksi, ei omalla äidinkielellä. Saatikka sitten, että aihepiirit ja miljööt voivat olla hyvin kaukana lapsen omasta slummi- tai maalaiskyläelämästä. Kun kirjat eivät kosketa, eikä niistä löydy samastumispintaa, miten luoda lukemisen kulttuuria? Mistä löytää lukemisen ilo? Onneksi paikalliset kirjailijat ovat tarttuneet tähän asiaan ja siitä oli hyvänä esimerkkinä nigerialainen Chioma Momah, joka kertoi omasta lastenkirjailijantiestään. Wikipedia ja mediakriittisyys Onko wikipedia tänä päivänä tiedonlähde, jota tulee välttää tutkielmien lähdeluettelossa vai voisiko wikipedia-artikkeleiden kirjoittaminen olla hyödyllistä oppimisen kannalta? Frank Schulenburg kertoi Wiki Educationin toiminnasta ja siitä, miten opiskelijoiden oppimistulokset paranivat, kun heidät laitettiin koevastausten sijasta kirjoittamaan wikipediaan artikkeleita. Tällä tavoin pyrittiin opettamaan myös mediakriittisyyttä ja misinformaation tunnistamista. Kirjallisuus itsemurhia estämässä The Trevos project:lla oli pysäyttävä tavoite: estää nuorten LGBTQ-ihmisten itsemurhia. Tutkimuksen mukaan sillä, kuinka aihetta tuodaan esimerkiksi kouluissa esille, on vaikutusta nuorten itsemurhien määrään. Christina Riley Denveristä kertoi puheenvuorossaan, kuinka hän työstää opetussuunnitelmia LGBTQ-näkökulman esille tuomiseksi. Konkreettisena esimerkkinä työstään hän luki yleisölle kuvakirjan ja kertoi, mitkä asiat vaikuttavat siihen, millaisia kuvakirjoja hän valitsee lapsiryhmille ja luokille luettavaksi. Saimme kuulla Jessie Siman kirjan Harriet gets carried away. Tämä hassutteleva kuvakirja ei alleviivaa, eikä opeta mitään, vaan normalisoi seksuaalivähemmistöjä vanhempina. Päähenkilöllä on kaksi isää ja perheessä valmistellaan syntymäpäiväkutsuja – aivan tavallisia asioita siis. Asioista puhutaan lapsen tasolla ja tarina on hauska. Riley puhui myös Cheryl Kilodaviksen kirjasta My princess boy. Hän nosti esille sen, miten tärkeää on, että tarinan hameista pitävää poikaa ei määritellä mitenkään, tarinaan ei tuoda aikuisnäkökulmaa. Kyse on representaatiosta, ei opettamisesta. Riley ottaa kirjavalinnoissaan huomioon myös koko lapsiryhmän ja pitää lisäksi tärkeänä kunnioittaa vanhempien mielipiteitä. Lopuksi Seminaarin anti oli runsas. Rinnakkaisohjelmia oli paljon ja monessa esityksessä puhuttiin esimerkiksi siitä, mitä aivoissa tapahtuu lukemisen aikana tai millaisia appeja oli luotu lukemisen opetteluun. Keskustelut käytävillä ja tutustumistilaisuuksissa olivat myös antoisia ja antoivat pohdittavaa. Omat esityksemme menivät melko hyvin, yleisö oli kiinnostunutta ja heillä oli kysymyksiä koskien suomalaisten lukemista ja kirjastoja. Olen hyvin tyytyväinen ja kiitollinen siitä, että meillä oli mahdollisuus osallistua World Literacy Summitiin. Vaikka lukutaidon ja lukemisen tärkeys on toki tiedossamme, saimme lisävahvistusta sille näkemykselle, miten tärkeää on ylläpitää hyvää lukutaidon tasoa ja lukuharrastusta Suomessakin. Myös Oxford upeana kaupunkina, yliopiston monine kampuksineen ja kirjallisine historioineen teki seminaarikävijään lähtemättömän vaikutuksen. Mervi Heikkilä

Millainen on lasten ja nuorten lukutaidon kehitys, lukemisen trendit ja yleisen kirjaston vaikutus lukemiseen? Kysyimme näitä asioita naapurimaista Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta. Tämä artikkeli on Seinäjoen kaupunginkirjaston, lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävän sekä Lounais-Suomen Aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastaja Anu Ojarannan yhteistyötä. Artikkelin yhdessä kerätyn materiaalin pohjalta kirjoitti Mervi Heikkilä. Lähetimme syksyllä 2023, jo ennen PISA-tulosten julkistamista, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron lukutaitotoimijoille kyselyn lasten ja nuorten lukemisesta. Tässä kirjoituksessa esittelemme vastauksia, jotka koskevat lukutaidon kehitystä, lukemisen trendejä sekä kirjaston vaikutusta lasten ja nuorten lukemiseen. On huomioitava, että vastaajia oli vain yksi kustakin maasta, eikä eri maissa välttämättä tehdä samanlaista lukututkimusta tai osallistuta samoihin kansainvälisiin tutkimuksiin. Vastaukset eivät siis kaikilta osin ole keskenään vertailukelpoisia. Lyhyt PISA-katsaus Kansainvälisen, 15-vuotiaiden nuorten osaamista mittaavan PISA-tutkimuksen tulosten julkaiseminen 5.12.2023 herätti jälleen laajan julkisen keskustelun mm. lukutaidon tilasta Suomessa. Vaikka maamme tulokset ovat edelleen 34 OECD-maan keskiarvoa paremmat, oli pudotus vuoteen 2018 verrattuna dramaattinen: lukutaitoa mittaavan osa-alueen pisteiden keskiarvo oli pudonnut 30 pistettä. Naapurimaissamme koettiin myös laskua, mutta ei yhtä jyrkästi kuin Suomessa. Nyt Ruotsi ja Tanska olivat suurin piirtein samoilla pisteluvuilla Suomen kanssa, Norjassa tilanne on heikompi. Viro sen sijaan loistaa vertailussa edelleen, ja sen sijoitus OECD-maiden kesken oli kuudes, mutta myös Virossa osaaminen PISA-arvioinnin mukaan laski vuoteen 2018 verrattuna. Taulukossa PISA 2022 -keskiarvopisteiden vertailu lukutaidossa vuosina 2015, 2018 ja 2022. Kyselyymme vastaajat Lähetimme kyselymme Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron lukutaitotoimijoille. Ruotsista kyselyyn vastasi Kulturrådetin henkilökunta. Kulturrådet on valtion viranomainen, joka edistää ja tukee laajasti kulttuuria, myös lukemista. Toimenpideohjelma lukemisen edistämiseksi löytyy myös verkosta. Tanskan vastaaja oli Lisbet Vestergaard, ajatushautomo Think Tank Libraries of the Futuresta. Hän toimii hankepäällikkönä vastuualueinaan mm. lasten ja nuorten lukemiseen ja median käyttöön liittyvät kyselyt sekä vapaa-ajan lukemiseen liittyvät projektit. Norjasta vastaajana oli Bergljot Kaslegard, joka työskentelee Oslon uudessa pääkirjastossa Deichman Bjørvikassa lukemista ja kirjallisuutta edistävän osaston päällikkönä. Virosta puolestaan kysymyksiin vastasi Kristi Veeber, joka edustaa Tallinnan pääkirjastoa ja Viron kirjastonhoitajien yhdistystä. Hän myös johtaa kirjastossaan asiantuntijoista koostuvaa lukemisenedistämistiimiä. Lasten ja nuorten lukutaidon kehitys viime vuosina Lukutaidon kehitys nuorten keskuudessa tulee hyvin esille PISA-arvioinneissa, eli lukutaito on heikentynyt vuodesta 2015 lähtien kaikissa maissa, paitsi Virossa. Tosin viimeisimmässä arviossa vuodelta 2022 myös Viron osaamisen paraneminen on taittunut. Ruotsi nostaa lukutaidon kehitykseen liittyen esille hyvin mielenkiintoisia, tuoreita tutkimustuloksia. Yleinen trendi on, että lapset lukevat enemmän kuin nuoret. Aivan tuoreimmissa, vuoden 2022 raporteissa on kuitenkin havaittavissa muutos aikaisempaan trendiin: päivittäin kirjoja ja sanomalehtiä lukevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut kaikissa ikäryhmissä ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen. Missään ikäryhmässä päivittäinen lukeminen ei myöskään enää laskenut. Linkkejä Ruotsin viimeaikaisiin tutkimuksiin: Mediebarometern, Ungas ökade läsning, En fördjupad bild av ungas fritid. Tanska ja Norja nostavat esille myös kansainvälisen lasten lukutaitotutkimuksen eli PIRLS:n (Progress in International Reading Literacy Study). Se mittaa pääasiassa neljäsluokkalaisten lukutaidon tasoa ja osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä eri maissa. Tanskan PIRLS-tutkimusten mukaan heikkojen kymmenenvuotiaiden lukijoiden määrä on kasvanut 2016–2021. Nyt heikkojen lukijoiden määrä Tanskassa on 25%. Niiden oppilaiden määrä, jotka ovat todella lukuhaluisia, on myös laskenut samalla tarkastelujaksolla 20 prosentista 14%:iin. Norjan kymmenenvuotiaista heikko lukutaito on 20%:lla. Vapaa-ajan lukemisen suhteen norjalaisten lasten tulokset ovat vertailumaista huonoimmat. Vertailun vuoksi Suomen viimeisimmän PIRLS-tutkimuksen tulokset vuodelta 2021 kertovat, että kokonaispisteissä Suomi oli jotakuinkin samalla viivalla Ruotsin kanssa (ero Suomen hyväksi 5 pistettä ei ole tilastollisesti merkitsevä), kun taas Norja ja Tanska olivat samoilla pisteillä selvästi heikompia kuin Ruotsi ja Suomi. Suomelle ominainen sukupuolten välinen iso ero tyttöjen hyväksi oli edelleen säilynyt, muissa Pohjoismaissa se oli jonkun verran pienempi. Oppilaiden välisten erojen kasvaminen oli kansainvälinen trendi, myös Suomessa näin oli tapahtunut. Suomen kymmenvuotiaista heikko lukutaito oli 12%:lla ja erinomainen lukutaito puolestaan 14%:lla. Lukemisen trendejä Ruotsissa julkaistiin vuonna 2023 raportti lasten ja nuorten lukemisen nykytilasta. Siitä käy ilmi lasten ja nuorten eriarvoisuus lukemisen edistämisen ja lukemisen suhteen. Kulturrådetin mielestä olisikin tärkeää saada enemmän tietoa juuri niistä lapsista ja nuorista, jotka eivät lue. Samoin lasten ja nuorten omien näkemysten ja osallisuuden lisäämistä pidetään tavoitteena. Kulturrådetin vastauksessa viitataan myös kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan lukutaitoerot parhaiten ja huonoiten lukevien välillä kasvavat, ja niillä on vahva side sosio-ekonomisiin taustatekijöihin. Yleisesti käytössä olevat lukemisen edistämistoimet eivät välttämättä lainkaan sovikaan kaikkien lapsi- ja nuorisoryhmien tarpeisiin ja olosuhteisiin. Ennen pitkää ne, jotka tarvitsevat lukemisenedistämistoimenpiteitä eniten, saavat niitä vähiten. Myös koulujen väliset lukutaitoerot Ruotsissa ovat kasvaneet. Myös Tanskassa on tutkittu lasten ja nuorten lukemistottumuksia. Tuloksista selviää, että lasten ja nuorten halu lukea laskee iän myötä. 64% viidesluokkalaisista lapsista nauttii lukemisesta, mutta lukuinto putoaa vähitellen joka luokalla, kunnes kahdeksannella luokalla enää 49% nauttii lukemisesta. Ylemmillä luokka-asteilla nuoret ilmoittavat lukevansa oppimisen vuoksi ja viihdelukeminen jää toiseksi. Children´s and Young people´s reading -raportin (raportin englanninkielinen tiivistelmä on luettavissa täällä) mukaan lapset ja nuoret kuitenkin käyttävät nykyään saman ajan vapaa-ajastaan lukemiseen kuin vuonna 2017. E-kirjojen ja äänikirjojen käyttö on kasvanut huomattavasti, mutta edelleen fyysinen kirja on suositumpi. Kaikilla luokka-asteilla säännöllisesti fyysisiä kirjoja lukevien ryhmä on vähintään kaksi kertaa niin iso kuin ryhmä joka säännöllisesti lukee e-kirjoja tai kuuntelee äänikirjoja. Äänikirjat vetoavat enemmän niihin oppilaisiin, jotka lukevat fyysisiä kirjoja epäsäännöllisesti. Genreistä selkeästi suosituin kaikissa ikäluokissa oli huumori. Yhteensä 52% kohderyhmästä suosi huumoria, ja sen suosio on noussut tasaisesti kaikkien ikäluokkien keskuudessa vuoden 2017 jälkeen. Kirjasarjat ja fantasia sekä scifi saivat myös hyvät kokonaispisteet. Pojat suosivat huumoria enemmän kuin tytöt. Toisaalta tytöt suosivat realistisia tarinoita lasten ja nuorten elämästä – tärkeänä osana myös romantiikka. Tämä on erityisen selvää ylemmillä luokilla. Koulukirjastoja käytetään edelleen, mutta varsinkin nuorten keskuudessa koulukirjaston käyttö on vähentynyt. Tanska nosti vastauksessaan esille myös lasten ja nuorten digitaalisen median kulutuksen kasvun. Erityisesti sosiaalisen median suurella käytöllä oli havaittavissa suora korrelaatioyhteys heikentyneeseen keskittymiskykyyn ja vähentyneeseen vapaa-ajan lukemiseen. Viron Kristi Veeber puolestaan kertoo, että maalla on vankka oppimisen ja lukemisen kulttuuri, jota tukevat vanhemmat, koulut ja yhteiskunta. - Kuitenkin meillä on samat trendit kuin koko muulla maailmalla: lapset ja nuoret käyttävät yhä enemmän aikaa ruutujen edessä jne. Virossa toteutetaan ajankäyttötutkimus, joka toistetaan joka kymmenes vuosi. Sen mukaan  lapset ja nuoret lukevat päivittäin vähemmän kuin ennen ja he myös nauttivat lukemisesta vähemmän. Tutkimuksen tilastot löytyvät hakemalla täältä. Kirjaston vaikutus lukemiseen Ruotsissa arvioidaan yleisen kirjaston rooli lukemisen edistämisessä isoksi, mitä tulee lukemisen innostamiseen ja tukemiseen. Kaikista kunnista löytyy yleinen kirjasto ja kirjastolaissa lapset ja nuoret priorisoidaan kohderyhmänä. Yleinen kirjasto toimii usein yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Lukemisen edistämiseen liittyviä ohjelmia ja aktiviteetteja on kirjastoissa sekä paikallisesti että kansallisina toimina, esimerkkeinä Sommarboken, Läslov, Väck boken, Bokstart, Read hour ja Shared reading. Muistettava toki on, että Ruotsissa koulukirjastot ovat lakisääteisiä. Tiheästä kouluverkosta huolimatta yleiset kirjastot Kulturrådetin vastauksen perusteella nähdään tärkeänä osana myös kouluikäisten lasten lukemisenedistämisessä. Virossa ajatellaan, myös, että yleisten kirjastojen vaikutus lukemiseen  on iso. - Ilman niiden (kirjastojen) jatkuvaa työtä lukemisen väheneminen olisi vielä dramaattisempaa, sanoo Kristi Veeber. Norjan Bergljot Kaslegard vastaa kysymykseen Oslon pääkirjaston perspektiivistä: - Deichman Bjørvikan puolesta sanon, että meillä on merkittävä vaikutus lukemisen edistämiseen. Olemme Oslossa paikallinen kirjasto, mutta olemme myös  suurin. Tanskassa asia nähdään toisin. Kysyttäessä Lisbet Vestergaardilta kirjaston merkitystä lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen, hän vastaa: - Minun näkökulmastani aivan liian alhainen. Vuoden 2014 koulu-uudistuksen jälkeen useimmille lapsille tuli pidemmät koulupäivät ja vain vähän vapaa-aikaa. Se vaikutti yleisten kirjastojen käyttöön lasten vapaa-ajalla. Vestergaardin mukaan monet yleiset kirjastot keskittyvät nykyisin enemmän yhteistyöhön koulujen kanssa, mutta parannettavaa on paljon. Seuraavassa artikkelissa keskitymme siihen, mitä menetelmiä, kampanjoita ja strategisia suunnitelmia naapurimaissa on lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi. Näihin kysymyksiin vastaajat vastasivat: What is your name and organization? What is your relationship to the reading promotion? Are you working with reading promotion yourself or are you for example a researcher? How has children's and young people´s reading skills increased or decreased in your country when considering the last five years? How about how many of the same age category read for fun or names reading as a hobby? What kind of trends can you see in reading in your country? (for example gendered reading, children vs. young people, does familie’s socio-economic position impact reading more than before) What do you think is the impact of public libraries on reading promotion in your country? Lähteet Sähköpostihaastattelut 12/2024: Ruotsi: Kulturrådet Tanska: Lisbet Vestergaard Norja: Bergljot Kaslegard Viro: Kristi Veeber Linkit haastateltujen viittaamiin raportteihin ovat teksissä. PISA-tutkimus (viitattu 21.12.2023): https://factsmaps.com/pisa-2018-worldwide-ranking-average-score-of-mathematics-science-reading/ https://factsmaps.com/pisa-2022-worldwide-ranking-average-score-of-mathematics-science-and-reading/ https://factsmaps.com/pisa-worldwide-ranking-average-score-of-math-science-reading/ https://okm.fi/-/pisa-2022-osaaminen-heikentynyt-suomessa-ja-lahes-kaikissa-muissa-oecd-maissa PIRLS-tutkimus, Suomen raportti: Kaisa Leino, Marjo Sirén, Kari Nissinen ja Eija Puhakka: Puoli tuntia lukemista: kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2021) Koulutuksen tutkimuslaitos, 2023. Löytyy netistä: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/86985/978-951-39-9620-8_KTL-T_37_jyx.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Menetelmiä, kampanjoita ja strategisia suunnitelmia lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi. Vertailussa Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro. Kehityspäällikkö Mervi Heikkilä & kirjastotoimen ylitarkastaja Anu Ojaranta. Tämä artikkelisarja on Seinäjoen kaupunginkirjaston, lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävän sekä Lounais-Suomen Aluehallintoviraston yhteistyötä. Lähetimme syksyllä 2023, jo ennen PISA-tulosten julkistamista, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron lukutaitotoimijoille kyselyn lasten ja nuorten lukemisesta. Tässä kirjoituksessa esittelemme naapurimaiden menetelmiä, kampanjoita ja strategioita lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi. On huomioitava, että vastaajia oli vain yksi kustakin maasta, eikä eri maissa välttämättä tehdä samanlaista lukututkimusta tai osallistuta samoihin kansainvälisiin tutkimuksiin. Vastaukset eivät siis kaikilta osin ole keskenään vertailukelpoisia. Tässä blogikirjoituksessa halusimme nostaa esille niitä lukemisen edistämisen toimenpiteitä, joita naapurimaissa on viimeisten vuosien aikana tehty. Blogikirjoituksen lopussa selvitämme, mitkä elementit ovat vaikuttavimpia, kun pyrimme nostamaan lukemisen kansallista tasoa. Miten lukemisen edistämisen toimenpiteitä Suomen naapurimaissa on tehty? Ruotsissa on tehty massiivisia lukemisen edistämiseen liittyviä hankkeita. Ruotsin kulttuurineuvoston alla on toteutettu paljon erilaisia ohjelmia. Kesäkuussa 2018 hallituksen vuonna 2016 asettama delegaatio esitti pohdintansa uudenlaiseksi lukemisen edistämisen työn rungoksi. Delegaatioon kuului laaja skaala erilaisia toimijoita niin koulun sisältä kuin ulkopuoleltakin. Delegaation tehtävänä oli ollut laatia toimenpiteitä, joilla voidaan jokaiselle lapselle ja nuorelle taata tasa-arvoiset mahdollisuudet ja riittävät edellytykset lasten ja nuorten lukutaidolle ja ilontäyteisille lukukokemuksille. Delegaatio ehdotti myös koulukirjastotoiminnan vahvistamista. Monia delegaation ehdotuksia on toteutettu ja yksi niistä on Läsrådetin perustaminen. Läsrådet perustettiin 2021. Sille annettiin 75 miljoonan kruunun rahoitus. Läsrådet perustettiin neuvoa antavaksi elimeksi Kulttuurineuvostolle, tehtävänään mm. seurata alan tutkimusta ja tunnistaa lukemisen edistämisen kehittämiskohteita sekä parantaa yleisten kirjastojen henkilökunnan lukemisen edistämisen osaamista. Läsrådetin piirissä aloitti myös lukulähettiläiden kansallinen ohjelma. Läsfrämjandelyft on toinen delegaation ehdotuksesta perustettu ohjelma. Se on laadittu laaja-alaisessa yhteistyössä ja toimii myös Kulttuurineuvoston alla. Ohjelman tavoitteena on luoda tasa-arvoinen ja kestävä infrastruktuuri kirjastojen tekemälle lukemisen edistämisen työlle mm. lisäämällä kirjastohenkilökunnan osaamista. Ohjelman puitteissa järjestetään vuosittainen laaja kaksipäiväinen tapahtuma, joka suunnataan viranomaisille, organisaatioille, opettajille ja muille toimijoille. Bokstart on myös kansallinen ohjelma, joka keskittyy pienten lasten (0–3) vanhempiin ja huoltajiin. Bokstart toimii niin ikään Kulttuurineuvoston alla ja on neuvostolle neuvoa antava toimija. Ohjelman tarkoituksena on edistää varhaisen kielen kehittymistä ja aikaista stimulointia yhteistyössä yleisten kirjastojen, neuvoloiden ja esiopetuksen kanssa. Ohjelmassa on saatavilla avustuksia. Ohjelman sisällä luotuja aineistoa on vapaasti saatavilla kansallisella verkkosivulla. Ohjelma järjestää myös täydennyskoulutusta huoltajille sekä ammattilaisille. Niin ikään kulttuurineuvoston alla toimii Väck boken! Se on suunnattu opettajille ja kirjastolaisille tueksi lasten lukemisen edistämiseen. Se tarjoaa luku-inspiraatio materiaalia ja myös kilpailun “Kuka on vuoden Bokväckare?” Lisäksi Ruotsissa on muutamia valtakunnallisia rakenteita lukemista tukemassa, kuten En bok för alla, joka tuottaa hyvin edullisia kirjoja valtion tuella. Ruotsissa koulukirjastot tulivat lakisääteiseksi 2010 ja nyt tulevalla 2025 lakimuutoksella koulukirjastot määritellään niin, että niissä pitää olla myös henkilökuntaa. Myös Tanskassa on tehty lukemisen edistämisen toimenpiteitä jo pitkään. Kulttuuriministeriössä on menossa kansallinen ohjelma, jossa yleinen kirjasto 35 kunnassa tekee yhteistyötä iltapäiväkerhoja pyörittävien organisaatioiden kanssa. Tarkoituksena on ollut edistää lukemisharrastusta 6–10-vuotiaiden lapsien keskuudessa. Tanskan kulttuuriministeriö on myös tukenut lukuisia lukemishankkeita vuosittaisten rahoitushakujen muodossa, joilla on varmistettu yleisten kirjastojen lukemisen edistämisen toimia. Viime vuonna jaettiin 8,7 miljoonaa kruunua, jonka avulla yleisen kirjaston ja koulukirjaston yhteistyötä voidaan vahvistaa. Norjassa on vahva kansallinen kirjastopolitiikka ja kansallinen strategia. Näiden välineiden tuella yleiset kirjastot ympäri Norjan ovat kehittyneet voimakkaiksi tapaamisen ja demokraattisen osallistumisen puolestapuhujiksi. Vuoden 2024 aikana julkaistaan myös kansallinen lukustrategia. Norjasta kyselyyn vastanneen asiantuntijan mielestä työtä on tehty, mutta vähän liian myöhään. Lukemaan innostaminen on ollut vähällä huomiolla myös kouluissa, mutta tähän haetaan nyt muutosta. Virossa toimii Lastenkirjallisuuden keskus, joka kulttuuriministeriön tuella koordinoi kansallista lasten lukemisen ohjelmaa nimeltään Lugemisisu. Hanke alkoi 2019 ja sai innoituksensa Suomen lukudiplomeista. Viron lukuhanke on erityisen arvokas pienille kirjastoille, jotka saavat hankkeesta vetoapua paikallisiin tapahtumiin ja toimiin. Hanke tukee myös lukemisen edistämisen työtä kouluissa opetussuunnitelman mukaisesti. Ohjelman ensimmäisenä vuotena ohjelmaan osallistui 26 kirjastoa. Osallistujamäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Korona-aikana rahoitusta lisättiin. Vuonna 2023 ohjelma kannustaa erityisesti 5–13-vuotiaiden lukemista mm. kirjastohenkilökunnan täydennyskoulutuksella ja valmiilla sisällöillä. Kansallista koko kansaa koskevaa lukemisen edistämisen ohjelmaa Virossa ei ole. Viron vastaukset antoi kehittämispäällikkö Kristi Veeber Tallinnan keskuskirjastosta. Hänen mukaansa kirjastojen työ on ollut merkittävä, ja hän epäilee, että toiminta on pystynyt hidastamaan lukutaidon heikkenemistä. Tilaston mukaan lukemiseen käytetty aika 15–14-vuotiailla on pysynyt pojilla samalla tasolla mutta tytöillä se on jopa noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaikuttavimmat menetelmät ja miten lukemisen edistämisessä pitäisi edetä? Kun vastaajilta kysyttiin, mitkä ovat olleet vaikuttavimmat menetelmät, saimme vastaukseksi aika paljon samoja huomioita. Vastauksia voi lajitella kolmen otsikon alle. Osaaminen ja menetelmät Vastaajat nostivat esille, että aina on parantamisen varaa ja tilaa oppimiselle. Kirjastoammattilaisten osaamista lukemisen menetelmistä, asenteista, tavoista, sisällöistä ja käytänteistä pitää yhä vahvistaa. Osaamista pitää kyetä sopeuttaa asiakasryhmältä toiselle ja huomioida erityisesti erityisryhmät ja lukihaasteiset. Kirjaston henkilökunnan tehtävänä on työskennellä laajasti myös lukumotivaation kanssa. Siksi on tärkeää, että kirjastossa osataan puhua lukemisen tärkeydestä eri asiakasryhmille heidän omista lähtökohdistaan. Erityisen tärkeässä osassa vastaajat näkivät myös vanhemmat ja lasten läheiset. Koti ja lukevat esikuvat Kirjastoilla on tärkeä rooli auttaa ja opastaa vanhempia edistämään omien lasten lukemisen kehittymistä ja lukuharrastuksen syntyä. Fokusta tulisi kääntää lisää vanhempien suuntaan, yhteistyössä kotien kanssa ja kirjastojen tukemana. Koska lukemisen ilon ja lukuharrastuksen lähteet ovat usein kotona, on tärkeä opastaa vanhempia varhaisen lukemisen äärelle, niin ääneen lukemisen kuin yhdessä lukemisen äärelle. Yhteisöllinen aspekti lukemiseen on merkittävä ja myös lukevat esikuvat, vanhemmat, tädit ja sedät, kummit ja mummit. Kirjastoille tätä kehitystä voi edistää perhetapahtumilla, vanhemmille suunnatuilla kirjasuosituksilla ja lukuohjelmilla. Hyvä tapa päästä vanhempien eteen puhumaan ovat esimerkiksi vanhempainillat. Mahdollistaminen Vastaajien mukaan lukutaidon koheneminen ja lukuharrastuksen kehittyminen vaatii mahdollisuuksia. Lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolista materiaalia, erilaista lukemista ja mieluiten mahdollisimman lähellä lukijoita. Tarvitaan myös monipuolisia lähestymistapoja lukemiseen. Lukemisen ei tarvitse olla tapahtuman tai toiminnan keskiössä, mutta mukana toiminnassa. Jotta kirjat ja aineistot saadaan lähelle oppilaita, tulee koulun ja päiväkodin yhteistyö lähikirjaston kanssa olla selkeää ja molempien osapuolien sitoutuneita. Kaikkiaan naapurimaissamme, varsinkin Ruotsissa, näyttää olevan melkein häkellyttävän paljon erilaisia lukemisen edistämiseen liittyviä kampanjoita. Niiden todellinen vaikuttavuus tullee esille vasta vuosien kuluttua, pikavoittoja ei varmasti ole odotettavissa. Merkillepantavaa on myös laaja, alueellinen, paikallinen ja valtakunnallinen yhteistyö. Lukemisen edistämisen ei pitäisikään tuntea hallintokuntien tai instituutioiden rajoja. Lähteinä haastattelut, lisää tietoa löydät täältä (linkit avautuvat uuteen ikkunaan): Ruotsin Kulttuurineuvoston alla toimiva kirjastoille suunnattu ohjelma: https://www.kulturradet.se/i-fokus/bibliotek/lasframjandelyft-for-folkbibliotek/ Ruotsin Kulttuurineuvoston alla toimiva Bokstart-ohjelma: https://www.bokstart.se/ Viron lastenkirjallisuuskeskuksen lukuohjelma Lugemisisust: https://elk.ee/opetajale/lugemisisu/lugemisisust/ Ruotsalainen, edullisia kirjoja tarjoava yhtiö: https://enbokforalla.se/ Ruotsin Kulttuurineuvoston alla toimiva Bockväckare-ohjelma: https://www.kulturradet.se/i-fokus/lasframjande/vack-boken/