Seinäjoen Erte esitteli toimintaansa osana Kirjastot.fi -osastoa Educa-messuilla 27.1.–28.1.2023. Educa-messut on Suomen suurin vuosittain järjestettävä valtakunnallinen opetus- ja kasvatusalan koulutustapahtuma. Erte oli kiinnostunut keräämään tietoa messuilla käyneiden varhaiskasvattajien ja opettajien näkemyksistä onnistuneesta koulun tai varhaiskasvatuksen ja yleisen kirjaston välisestä yhteistyöstä. Näkemyksiä kerättiin messuilla toteutetun kyselyn avulla. Kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin Turun AMK:ssa suorittanut Jenni Makkonen koosti ja analysoi kyselyn tuloksia opintoihin kuuluneessa kehittämistehtävässään. Kehittämistehtävän tavoitteena oli tuottaa tietoa opettajien näkemyksistä onnistuneesta varhaiskasvatuksen tai koulun ja yleisen kirjaston välisestä yhteistyöstä. Kehittämistehtävän aihe oli Makkoselle omakohtaisesti tuttu – hän on työskennellyt luokanopettajana tehden kirjastoyhteistyötä ja lukutaitotyötä koulussa yli 20 vuoden ajan.
Erte Educa-messuilla 2023; kysely ja sen tulokset
Erten laatiman kyselyn vastaukset (97 kpl) toimivat kehittämistehtävän aineistona. Toiveena oli saada tietoa onnistuneista yhteistyömuodoista eri opettajaryhmittäin. Kyselyssä varhaiskasvattajia ja opettajia pyydettiin kertomaan omin sanoin esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä. Onnistunutta yhteistyötä ei kyselyn yhteydessä määritelty tarkasti, vaan vastaajat toivat vapaasti omien kokemustensa pohjalta esiin onnistuneiksi katsomiaan yhteistyömuotoja. Tutkimuksen vastaajaryhmä koostui 86:sta eri koulutusasteiden opettajasta; 32 varhaiskasvattajaa, 44 perusopetuksen opettajaa ja 10 toisen asteen opettajaa. Tulokset antavat pienen katsauksen opettajien näkemyksiin onnistuneista yhteistyömuodoista yleisten kirjastojen kanssa.
Millaista onnistuneeksi koettu yhteistyö kirjastojen kanssa opettajien mielestä oli?
Tiivistetysti voisi todeta: kirjaston tarjoamat peruspalvelut asiantuntevalla ammattitaidolla tarjoiltuna. Kaikkien opettajien vastauksista nousivat esiin kirjastovierailut ja kirjaston esittely (35% kaikista opettajista), lukuhetket ja satutuokiot (26% kaikista opettajista), aineistopaketit (18% kaikista opettajista) sekä kirjastoautopalvelut (16% kaikista opettajista). Perinteisten yhteistyömuotojen lisäksi opettajat arvostivat uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti pedagogista yhteistyötä (14% kaikista opettajista) ja kirjastoa oppimismpäristönä (10% kaikista opettajista).
Varhaiskasvattajat arvostivat erityisesti perinteistä käytännönläheistä yhteistyötä. Heistä 40% toi esiin aineistokassin ja satutuokiot onnistuneimpana yhteistyömuotona. Vierailun kirjastolla mainitsi 34% varhaiskasvattajista ja kirjastoauton vierailun 21%. Perusopetuksen opettajien mielestä onnistunein yhteistyömuoto oli selkeästi vierailu kirjastolla kirjastonkäytön opastuksineen (36% perusopetuksen opettajista). Muutoin perusopetuksen opettajien vastaukset jakaantuivat paljon monen eri yhteistyömuodon välille. 14% mainitsi ammattitaitoisen palvelun ja kirjavinkkauksen. Kirjastoauton mainitsi 14% perusopetuksen opettajista ja kirjaston sijaitsemisen lähellä koulua 11%; saavutettavuus helpottaa yhteistyötä. Näiden lisäksi perusopetuksen opettajat kertoivat monista onnistuneista pedagogisista yhteistöistä. Toisen asteen opettajien vastauksista nousivat esiin kirjaston ammattitaitoinen palvelu ja erityisryhmien huomioonottaminen (30% toisen asteen opettajista) sekä tiedonhaun ohjaus (20% toisen asteen opettajista).
Yhteenveto ja ajatuksia yhteistyöstä
Lukutaitotyö on vahvasti ollut läsnä omassa työssäni luokanopettajana. Olen toiminut opettajana, pääasiassa alkukasvatuksessa, tehden lukutaitotyötä ja lukemaan innostamista jo yli 20 vuotta. Opettajien esiintuomat onnistuneet yhteistyöt tuntuivat hyvin tutuilta. Kirjaston tuominen lähelle oppilaan arkea on mielestäni tärkeää. Vierailut kirjastolla, säännöllisesti vieraileva kirjastoauto, monipuolisen lukemisen tuominen luokkaan kirjakassien muodossa sekä ammattitaitoinen ja innostava kirjastoammattilainen vinkkaamassa ovat arvokas tuki opettajan perustyölle. Lukutaitotyö ja lukuinnostuksen herättäminen ja vaaliminen ovat mielestäni koulun perustehtävää, johon täytyy panostaa – nykypäivänä entistä tarmokkaammin. Koulun ja kirjaston tavoitteet ovat siis hyvin yhtenevät ja kirjasto opettajan kumppanina arvokas. Onnistunut yhteistyö edistää oppilaiden yhdenvertaisuutta lukutaitotyön saavutettavuuden näkökulmasta. Kirjasto ja sen monet mahdollisuudet tulevat tutuksi ja sen palveluja opitaan käyttämään. Tämä on tärkeää etenkin niille oppilaille, joille kirjasto ei ole tuttu ja joilla ei olisi muuten mahdollisuutta vierailla kirjastossa.
Kyselyn ja omien kokemusten mukaan kirjaston perustyö on opettajien mielestä onnistunutta ja sitä arvostetaan. Koulut eivät ole samanarvoisessa asemassa kirjastoyhteistyön suhteen. Kyselyn ja omien kokemusten mukaan yhteistyötä edesauttaa saavutettavuus eli kirjaston fyysinen läheisyys sekä kuntatasolla laadittu koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelma. Yhteistyössä laadittu yhteistyösuunnitelma edistää koulujen tasa-arvoisuutta ja selkeyttää yhteistyötä; yhteistyö ei ole vain opettajan tai kirjastoammattilaisen aktiivisuuden varassa vaan systemaattista, suunniteltua ja jatkuvaa sekä kaikkien oppilaiden saavutettavissa.
Yhteistyö on myös resurssikysymys. Se vaatii aikaa ja rahaa. Opettajien työtehtävät ovat moninaistuneet; lisää tehtäviä ja vaatimuksia tuntuu tulevan ovista ja ikkunoista. Kiire on valitettavasti kovasti läsnä opettajan työssä ja toisinaan resurssia ja jaksamista hyödyllisiinkään asioihin ei ole. Toisaalta onnistunut kirjastoyhteistyö tuo helpotusta opettajan työlle. Yhteistyösuunnitelmaan sekä kirjastoammattilaisten suunnittelemiin ja toteuttamiin kokonaisuuksiin on helppo tarttua. Opettajat arvostavat kirjaston aktiivista roolia ja pedagogista yhteistyötä. Tiedottaminen ja joustavat aikataulut nousevat myös tärkeään rooliin.
Mikä voisi olla onnistuneen yhteistyön unelmatoteutus opettajien mielestä?
Kyselyn tulosten ja omien kokemusten perusteella reseptini olisi seuraava - Kirjasto koulun kumppaniksi lukutaitotyöhön osaavien ja kirjaston resursseilla toimivien kirjastopedagogien avulla. Kirjastoilla olisi korvamerkitty lisähenkilöresurssi pelkästään kouluyhteistyölle kunnan koosta riippuen. Kirjastopedagogien johdolla laadittaisiin yhteistyösuunnitelma, ja he vastaisivat myös käytännön yhteistyöstä. Yhteistyö olisi yhdistelmä kirjaston tarjoamia perinteisiä yhteistyömuotoja sekä uusia innovatiivisia lukutaitotyön muotoja. Jos kirjasto on fyysisesti kaukana, kirjasto tulee koululle, etäyhteyksien, kirjastoauton tai liikkuvan kirjastopedagogin avulla tai kirjastoille olisi korvamerkitty rahaa oppilaiden kuljetuksiin. Yhteistyö olisi opettajien kannalta helppoa, aidosti opettajan työtä helpottavaa, pedagogisesti mietittyä lukutaitotyötä ja saavuttaisi kaikki oppilaat tasapuolisesti. Tämä malli vaatii rahaa, mutta voisi olla myös kustannustehokas: selkeä systeemi kirjastopedagogin vastuulla laajaa ja kirjastoille ominaista verkostoitumista hyödyntäen – kustannustehokasta ja vaikuttavaa.
Lukutaitotyön tärkeyteen on onneksi herätty ja Kansallinen lukutaitostrategia 2030 luo suuntaviivoja. Toivottavasti se edesauttaa myös kirjastojen ja koulujen yhteistyötä ja tuo arvokkaalle työlle myös resursseja. Opettajat tekevät arvokasta lukutaitotyötä suurella sydämellä. Heitä olisi hyvä kuulla. Valtakunnallinen lisätutkimus opettajien näkemyksistä onnistuneesta kirjastoyhteistyöstä ja toiveista sen toteuttamiseksi olisi hyödyllistä.
Jenni Makkonen
Comments