Hakutulokset

Pelillisyyden ja pelien hyödyntäminen esimerkiksi kirjastonkäytön opetuksessa tai mediakasvatuksessa on jo hyvin tuttua Suomen kirjastoissa. Pelejä voi hyödyntää myös lukemisen edistämisessä, kuten esimerkiksi kotimainen Metsänhaltija-virtuaalimaailma tai vaikka Seppo.io:n käyttäminen osoittaa. Pelien on myös todettu monissa kyselyissä ja tutkimuksissa innostavan oppijoita. Englantilainen Sarah Pawey on koulukirjastojen ja oppimisen asiantuntija. Hän on kirjoittanut selkeän, oppimisteorioihin perustuvan oppaan Playing games in the School Library. Monet sen käytännön esimerkeistä ja vinkeistä ovat mielestäni sovellettavissa yleiseen kirjastoonkin. Minulle kirja antoi myös uutta näkökulmaa peleihin ja sai näkemään pelillisyyttä ja sen hyödyntämismahdollisuuksia monissa eri paikoissa. Pawey pitää tärkeänä, että erotetaan toisistaan pelillistäminen ja peliin pohjautuva oppiminen. Pelillistäminen tarjoaa erilaisia kannustimia oppimiseen kun taas peliin pohjautuva oppiminen on pelaamalla oppimista. Kirja keskittyy jälkimmäiseen, mutta pelillistämisestäkin puhutaan. Teoriaosuus tutustuttaa lukijan oppimisen teorioihin, joiden ymmärtäminen voi auttaa meitä suunnittelemaan pelejä, joilla on vaikutusta opiskelijan aiheen ymmärtämiseen, tai parantaa heidän sosiaalisia taitojaan tai yksinkertaisesti lisää heidän motivaatiotaan saavuttaa tavoitteita. Kirjassa esitellään myös SAMR-testi, jonka avulla voidaan arvioida esimerkiksi oppimispelit neljään eri kategoriaan sen mukaan, millaista aktiivisuuteen ja ymmärtämisen/oppimisen tasoon ne liittyvät. Vakuuttavan teoriaosuuden jälkeen kirja on jaettu käytännöllisesti eri pelimuotoja esitteleviin lukuihin. Esille tuodaan niin kaupallisiin peleihin liittyviä sovelluksia kuin nokkelia kengännauhabudjetin ideoitakin. Esimerkiksi Googlen työkaluilla saa tehtyä melkein mitä tahansa. Positiviista on myös, että kirjan lukuisat esimerkit eivät ole vain Isosta-Britanniasta, vaan ne on koottu ympäri maailmaa. Itselleni oli hyvä muistutus, että pelien avulla voi harjoitella myös tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja, ne voivat edesauttaa itsenäistä oppimista ja elämäntaitoja, ei vain yksittäisten oppiaineiden sisältöjä tai esimerkiksi lukemisen motivaatiota. Poimintoja käytännön vinkeistä PowerPoint -esitys, jossa luokka lajittelee kirjoja genreihin esim. pelkän nimen perusteella. Samalla voidaan keskustella genrejen tyypillisistä piirteistä. Tähän voisi tietysti yhdistää helposti myös kirjavinkkauksen. Ylipäänsä esitysohjelmiin liittyvät esimerkit näyttivät, että näillä ohjelmilla saa aikaan melko monenlaisia pelejä. Kannattaa myös miettiä, ovatko nämä pelit yksinpelejä vai jaetaanko luokka ryhmiin. Jos peli sisältää yksinkertaisia kyllä/ei -vastauksia, millä tavalla oppilaat vastaavat? Nostavatko he käden, nousevatko seisomaan, liikkuvatko luokissa eri puolille jne. Ja tietysti oppilaat voi laittaa myös itse tekemään erilaisia esityksiä, tarinoita ja pelejä esitystekniikan avulla, siitäkin oli kirjassa esimerkkejä. Kirjastolainen tai opettaja voi laatia muistipelikortit mitä erilaisimmista kirjallisuuteen liittyvistä asioista; päähenkilöt, kirjan nimi, kirjan kansi jne. Muistipeliä voidaan pelata vaikka yhdessä vinkkauksen jälkeen. Google Formsin avulla voi laatia nokkelan virtuaalisen pakohuoneen. Google Street View -sovelluksen avulla voidaan esimerkiksi tutustua kirjan tapahtumapaikkoihin livenä ja verrata sitä kirjailijan kuvaukseen ja kokemukseen. Ilmaisen Socrates-sovelluksen avulla voi tehdä pelin tai visan, jonka avulla voi markkinoida esimerkiksi Lukudiplomia. Todella paljon lisää käytännön vinkkejä löydät tietenkin lukemalla koko kirjan! Mervi Heikkilä

Kruunupyyn kunnankirjasto on ottanut suuria askelia lasten ja nuorten lukemisenedistämistyössä. Yhdessä peruskoulun kanssa olemme työstäneet kirjastopedagogisen ohjelman, josta olemme todella ylpeitä. Kirjastossa olemme kuitenkin todenneet, että vaikka meillä on paljon sisältöjä, meiltä puuttuu tila. Tietyllä kateudella olemme katselleet naapurikuntien kirjastojen hienoja lastenosastoja, joissa on majoja ja veneitä lasten kiipeillä ja leikkiä. Maagisista satuhuoneista ja ihanista sohvista saamme vielä haaveilla, mutta kiitos Aluehallintoviraston, voimme nyt ylpeänä esitellä liikkuvat lukutilamme. Erityisen tilan tarve Pystyimme tunnistamaan, että se, mitä tarvitsimme eniten, oli inspiroiva miljöö, jossa työskennellä kirjastopedagogisen ohjelman puitteissa. Tarvitsimme kaikkiin kolmeen kirjastoyksikköömme sellaisen tilan, joissa otamme vastaan ryhmiä. Joskus meidän täytyy myös rakentaa lukutiloja koululle. Halusimme siis antaa kirjastopedagogisille tuokioille inspiroivat puitteet. Tilalla nimittäin on merkitystä: lasten ja nuorten tulee tuntea, että nyt ei olla ihan tavanomaisella lainauskäynnillä. Kun he astuvat sisään lähikirjastoonsa, heidän pitää tuntea, että nyt tapahtuu jotain erityistä. Meidän täytyi myös ajatella siirrettävyyttä, ei paikalle rakentamista, ja käytännöllisyyttä. Voisiko kokonaisen lukutilan saada mahtumaan henkilöautoon? Tarjouspyyntö Teimme tarjouspyynnön sisustajille, suunnittelutoimistoille ja lavastajille. Tarjouspyynnössä kerroimme, että me haluamme antaa lapsille ja nuorille edellytykset elämykselliseen lukemiseen. Sen haluamme tehdä luomalla lukutiloja, joissa voimme toteuttaa ohjelmaamme koululuokille ja lapsiryhmille. Aloitamme lukemisen ilosta, painotus kaunokirjallisuudessa, ja haluamme näyttää, että kertomukset voivat olla hyvin merkityksellisiä ja toimia idean tai ajatuksen starttina tai ponnahduslautana. Halusimme neljä eriaiheista lukutilaa. Lisäksi niiden täytyi olla siirrettäviä, että voimme liikutella niitä kolmen kirjastopisteen välillä kunnan sisällä. Ajattelimme, että tehdään kolme erilaista kehystä, jotka voidaan siististi säilöä kussakin kirjastossa, eikä niitä tarvitse siirrellä. Kussakin eri aiheisessa tilassa tarvittava rekvisiitta tarvitaan kuitenkin vain kertaalleen, rekvisiittaa siirrellään ja se mahtuu tavalliseen henkilöautoon. Valmiiksi rakennettuna kukin lukutila tarvitsee noin 3 x 4 metrin tilan. Luokan/ryhmän täytyy mahtua istumaan lattialla tyynyjen tai mattojen päällä satutuokion tai kirjavinkkauksen ajan. Aiheet Halusimme lukutilat seuraavista aiheista: Maaginen satumiljöö. Tuhat ja yksi yötä, tunnelmalliset lamput, itämaista tunnelmaa, matot, taikapallot, -sauvat ja pullon henget. Miljöö, jota voimme käyttää eri-ikäisten kanssa. Viidakko leijonaamme varten. Kuvittaja Terese Bast on tuottanut lauman lukuleijonia, jotka toimivat logona lukemisenedistämistoiminnallemme. Dekkarimiljöö luokille 3.-4. Sherlock Holmes, LasseMaijan etsivätoimisto, agentteja ja vakoojia. Lähinnä 5.-6. -luokkalaisille tila, joka keskittyy kummitus- ja kauhukirjallisuuteen. Kirjoitimme tarjouspyyntöön, että tarvitsemme kokonaisuuden: sekä lukutilojen suunnittelun että toteutuksen (rakentaminen, rekvisiitan hankkiminen). Saimme useita tarjouksia. Valitsimme yksimielisesti lavastaja Pia Enrothin tarjouksen. Edullisen hinnan lisäksi valintaan vaikutti se, että hän oli ymmärtänyt, mitä me tahdomme - että lukemisenedistäminen on tärkeintä. Hän ymmärsi, että tilan täytyy kannustaa lukemista, että sen täytyy olla elävä miljöö, jonka osana lapsi saa olla. Uudet tilat inspiroivat Nyt tilat ovat valmiit ja olemme alkaneet työskennellä niissä.Nyt jo voi nähdä, että kirjavinkkaus on helpompaa ja tunnelma lukutuokioissa on täysin eri kuin ennen. Miljööt inspiroivat meitä myös kehittymään kirjastopedagogisesti ja löytämään uusia tapoja työskennellä ja innostaa lapsia ja nuoria lukemaan enemmän. Lena Sågfors (suomentanut Mervi Heikkilä)