Hakutulokset

Jake Hope on englantilainen lukemisen ja lastenkirjojen asiantuntija, joka bloggaa meille maansa kirjastojen lukemisenedistämiskäytännöistä. Kirjastot voivat olla lasten ja nuorten vapaa-ajan lukemista kehittävän ja tukevan työn keskiössä. Yhteistyössä koulujen, perheiden, nuorisojärjestöjen ja vastaavien kumppaneiden kanssa kirjastot voivat kasvattaa lukijakuntaa ja samalla lisätä lasten lukuharrastusta. Lukeminen huvin vuoksi on kaiken ydin. Esimerkkinä tästä on opettajille suunnattu Open University’s Reading for Pleasure -ohjelma tai valtakunnallinen Reading Teachers = Reading Pupils, jota pyörittää Cheltenham Festivals. Kirjastoilla on hyvät tiedot lastenkirjallisuuden nykyhetkestä ja perinteestä, tiloista, kokoelmista ja yhteistyöverkostoista, joten ne ovat lukutyössä merkittäviä yhteistyökumppaneita. Tämä tunnustettiin jo 2005, kun Britannian museo-, kirjasto- ja arkistoneuvosto (Museums, Libraries and Archives Council) käynnisti Literature Matters -ohjelman. Sen tavoitteena oli vahvistaa lastenkirjallisuuden asemaa opettajankoulutuksessa lisäämällä opettajiksi opiskelevien tietämystä kirjastojen käytön monista mahdollisuuksista – kirjojen lainaamisen lisäksi erilaisista lukutempauksista, kirjaryhmistä, kirjailija- ja kuvittajatapaamisista sekä kirjakilpailuista ja palkinnoista. Kirjastojen resurssien ja taitojen kehittäminen on luonut perustan myös uudelle, The Reading Agencyn pilotoimalle aloitteelle Islingtonin kaupunginosassa Lontoossa. Tämän Britannian johtavan hyväntekeväisyysjärjestön visiona on ”maailma, jossa kaikki lukevat tietä kohti parempaa elämää”. Urheilu Luonto ja ympäristö Musiikki Ruoka ja ruoanlaitto Taide ja käsityöt Luonnontieteet ja teknologia Pelaajat aloittavat in-game tilasta, jossa he voivat valita omat mieltymyksensä ja kiinnostuksensa. Kussakin kiinnostusalueessa on kuusi aktiviteettia. Saman teeman ympärille rakennetuilla tehtävillä lapsia kannustetaan kokeilemaan ja tutkimaan erityyppisiä ja -muotoisia lukemisen ja lukumateriaalin muotoja niistä lähtökohdista, joihin he ovat jo valmiiksi motivoituneita. Aktiviteetit sisältävät sekä lyhyitä, helppoja tehtäviä että pidempiä haasteita, joten vähemmän itsevarmat lukijat sekä edistyneemmät ja haasteita kaipaavat lukutoukat löytävät itselleen yhtä lailla sopivaa aineistoa. Kaikki tehtävät voidaan suorittaa kunnallista tai koulun kirjastoa käyttäen. Lukemistehtäviin kuuluu kirjoja, sarjakuvia, verkkosivuja, graafisia romaaneja, runoutta tai äänikirjoja. Pelaajat palkitaan tehtävistä kolikoilla: lyhyistä ja yksinkertaisemmista tehtävistä saa pienemmän summan ja pidemmistä ja monimutkaisemmista tehtävistä suuremman. Pelirahaa voi käyttää pelihuoneen esineiden värien mukauttamiseen. Kun pelaaja on suorittanut kuusi tehtävää, hän saa jalokiven. Jalokivillä voi päivittää kohteita pelaajien online-huoneessa. Kuuden suoritetun tehtävän jälkeen pelaaja nousee seuraavalle tasolle, minkä jälkeen hän voi kokeilla vaativampia tehtäviä tai halutessaan haastaa itsensä jollakin toisella aihealueella. Kunkin tehtävän suorittamisen jälkeen pelaajaa pyydetään kertomaan, mitä hän on tehnyt, mitä lukenut ja mitä kaikkea saanut selville. Pelaajaa pyydetään myös arvioimaan tehtäviä, niin että voidaan seurata, mitkä aktiviteetit nauttivat suosiota ja mitkä eivät. Palautteen perusteella voidaan laatia uusia ja uudenlaisia tehtäviä. Aina kun kymmenen tehtävää on suoritettu, pelaajalta pyydetään lyhyt palaute, jonka avulla seurataan lukutottumuksissa tapahtuneita asennemuutoksia ja alustan käyttöä. Anonyymi data on sen jälkeen järjestelmänvalvojien – kuten opettajan tai kirjastonhoitajan – käytössä, ja The Reading Agency pystyy myös seuraamaan alustan käyttöä ja vaikutusta. The Reading Agencyn toimitusjohtaja Karen Napier sanoi julkistamistilaisuudessa, että Lukuseikkailu tarjoaa nuorille uuden tavan päästä kiinni lukemisen iloon siinä ratkaisevassa iässä, kun lukeminen huvin vuoksi yleensä vähenee. ”Tiedämme, miten tärkeää lukeminen on itsetunnon ja sosiaalisten suhteiden kannalta, ja siksi toivomme, että tämä peli innostaa Islingtonin lapsia kasvamaan elinikäisiksi lukijoiksi.” Pilottihankkeen toivotaan tuottavan valtakunnalliseen käyttöön soveltuvaa tietoa, niin että kirjastot voisivat esitellä tarjontaansa ja toimintaansa vuorovaikutteisella, helposti lähestyttävällä ja lapsia kiinnostavalla tavalla. Tavoitteena on luoda Lukuseikkailusta kouluille ja organisaatioille tehokas väline, joka edesauttaa vahvistamaan huvin vuoksi lukemisen kulttuuria ja vahvistaa kirjastojen roolia tässä työssä. VIDEO: The Reading Adventure Jake Hope, UK Lähteet [1] Clark, C. & Rumbold, K. (2006): Reading for Pleasure a research overview, National Literacy Trust. [2] OECD (2002): Reading for Change Performance and Engagement Across Countries – PISA 2000 -tuloksista. [3] Twist, L., Schagan, I. & Hogson, C (2007): Progress in International Literacy Study (PIRLS): Reader and Reading National Report for England 2006 (Englannin kansallinen lukija- ja lukemisrapotti). NFER and DCSF. [4] Clark, C. & Hawkins, L. (2011): Public Libraries and Literacy: Young people’s reading habits and attitudes to public libraries and an exploration of the relationship between public library use and school attainment. National Literacy Trust [5] Clark, C & Picton, I. (2021): Childen and young people’s reading engagement in 2021. National Literacy Trust. [6] Higgins, S., Katsipataki, M. & Coleman, R. (2014): Reading at the Transition: Interim Evidence Brief. Education Endowment Foundation.

Uusi postaus USA:sta! Toisessa kirjoituksessaan Mia Spangenberg esittelee Seattlen yleisten kirjastojen lastenkirjastotyötä, jonka kohteena ovat vauvat ja alle kouluikäiset. Asun Seattlessa, satamakaupungissa USA:n länsirannikolla. Seattlessa on nykyään lähes 800,000 asukasta. Seattlen kaupunginkirjasto, Seattle Public library, on kasvanut vuosien mittaan kaupungin kanssa, ja nykyään keskuskirjaston lisäksi kirjastolla on 26 toimipistettä ja yli 650 täysipäiväistä ja puolipäiväistä työntekijää. Näitä tilastoja sekä tietoja aineistosta voi käydä kurkkaamassa kirjaston raporttisivulta. Kaikissa isoimmissa toimipisteissä on lastenosaston kirjastonhoitaja, joka palvelee 0–12 -vuotiaita lapsia, nuortenosaston kirjastonhoitaja, joka palvelee 12–24 -vuotiaita teinejä ja nuoria ja aikuistenosaston kirjastonhoitaja. Keskuskirjasto hoitaa kaikki kirjojen ja aineistojen hankinnat, joten toimipisteiden kirjastonhoitajat keskittyvät kohderyhmäänsä ja sille tarjottaviin palveluihin. Asun koillis-Seattlessa, ja perheeni kotikirjasto on Northeastin toimipiste. Tähän artikkeliin haastattelin toimipisteen lastenosaston kirjastonhoitaja Erica Delavania hänen työstään kirjaston pienimpien asiakkaiden ja heidän perheidensä kanssa. Erica Delavan on toiminut Northeastin toimipisteen lastenosaston kirjastonhoitajana jo vuodesta 2008. Suurin muutos, jonka hän on nähnyt tänä aikana on se, että lapset tänä päivänä elävät täydellisesti teknologian ympäröimänä. Mutta se ei ole muuttanut Erican perustehtävää saada perheet ja lapset kirjastoon ja tukea vanhempia tarjoamalla lapsille tukea varhaiskielenkehitykseen ja lukemisen innostamiseen. Yksi tärkeimmistä palveluista perheen pienimmille ovat satuhetket – nämä ovat puolen tunnin mittaisia tuokioita, jotka on jaettu iän mukaan vauvoille, taaperoille ja esikoululaisille. Näissä tuokioissa luetaan satuja, lauletaan ja pidetään hauskaa yhdessä. Erica painottaa, että satuhetket eivät ole tärkeitä vain siksi, että ne tuovat perheitä kirjastoon ja tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ne ovat tärkeitä myös siksi, että näissä tilaisuuksissa hän mallintaa vanhemmille ja hoitajille, miten voidaan lukea lapsille kotona ja tarjoaa eri kirjoja ja tehtäviä, joilla voi jatkaa lapsen kielenkehitystä kotona leikin merkeissä. Hänellä on aina satuhetkessä jokin keskeinen teema, ja hän tuo hetkeen teemanmukaisia kirjoja, joita vanhemmat voivat lainata kotiin. Erica tähtää myös siihen, että aina on mukana kirjoja, joissa on esillä vähemmistöjä. Tarkoitus on tukea lasten käsitystä siitä, että asumme monipuolisessa maailmassa ja antaa myös vähemmistöjen lapsille peili, jossa he näkevät itsensä. Tuokioita tarjotaan eri aikoihin ja myös viikonloppuna niin, että mahdollisimman moni pääsee mukaan. Esimerkiksi arki-iltoina voi osallistua Pajamas and puppets -ohjelmaan, joka on tarkoitettu kaikenikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Pandemian takia tämä toiminta on jouduttu siirtämään nettiin, ja jos olet utelias, satutuokioihin voi käydä tutustumassa täällä. Sieltä löytyy mm. satuhetkiä sateenkaariperheille tai satuhetkiä eri kielillä, esimerkiksi kiinaksi ja espanjaksi. Kirjasto on näin pyrkinyt auttamaan aikuisia ja lapsia kotona, mutta toki yhteisön rakentaminen ja ihmisten kanssakäyminen on ollut vähäistä. Ericakin valittaa, että ei ole päässyt tapaamaan sellaisia uusia vauvaperheitä, joille on syntynyt vauva pandemian aikana. Toinen keskeinen tarjonta perheen nuorimmille ovat kirjat ja muut materiaalit. Perheen pienimmille tarjotaan pahvi- ja kuvakirjoja sekä helppolukuisia lastenkirjoja, joita voi ottaa kotiin ilman kirjastokorttia. Perheet voivat siis pitää kirjat niin pitkään kuin haluavat, eikä tarvitse olla huolissaan, jos kirja katoaa tai tuhoutuu. Erica kertoi että tämä tarjonta aloitettiin kun huomattiin että vanhemmat eivät halunneet lainata kirjoja aivan perheen pienimille, jos niitä olisi vahingossa vaikka nakerrettu tai unohdettu sohvan alle. Päämääränä on kuitenkin kannustaa perheitä tarttumaan kirjoihin, ja se onkin hyvin tärkeä perheille, joilla ei ole varaa ostaa omia kirjoja kotiin. Taaperoille ja esikoululaisille tarjotaan myös kirjaston Begin with Books -pakkaukset, joita voi lainata kotiin. Jokaisessa pakkauksessa on viisi kuvakirjaa, yksi musiikki CD-levy, käsikirja vanhemmille, sekä puuhakortti. Pakkaukset voi tilata teemoittain, ja teemat vaihtelevat eläimistä ja luonnosta numeroihin ja kirjaimiin. Tarkoituksena on tarjota lapsille useita ja monipuolisia tapoja tarttua kielen, kirjojen ja lukemisen maailmaan. Pakkauksia voi tilata myös espanjan kielellä. Seattlen kirjaston kaikki toimipisteet ovat nykyisin auki, mutta satutuokiot pidetään netissä niin kauan kunnes kaikki pienemmätkin lapset voivat saada koronarokotteen. Mutta ehkä syksyn mittaan Erica voi taas toivottaa perheitä tervetulleiksi satuhetkiin ihan livenä. Mia Spangenberg USA, Seattle

Blogissamme on jatkossa postauksia myös USA:sta. Ensimmäisessä kirjoituksessaan Mia Spangenberg esittelee itsensä ja mainion World Kid Litin. Moni kääntäjä ryhtyy kääntäjäksi sattumalta, ja niin on minullekin käynyt. Olen kyllä aina ollut lukutoukka ja kieli-ihminen: äitini on suomalainen ja isäni saksalainen, ja onneksi vanhempani ja sukulaiseni aina puhuivat näitä kieliä kotona ja samalla välittävät kulttuurinsa minulle. Minulle kuitenkin valkeni että voisin ryhtyä kääntäjäksi vasta, kun opiskelin Skandinavistiikan laitoksella Washingtonin yliopistossa Seattlessa ja näin vierestä kun ystäväni Lola Rogers alkoi edetä omalla kääntäjänurallaan. Tajusin että englannintajista on suorastaan pula, ja siitä se sitten lähti liikkeelle. Lola kannusti minua eteenpäin, pääsin FILI:n tarjoamiin koulutuksiin ja tutustuin suomalaisiin agentuureihin. Leipätyöni ovat näytekäännökset, joita käytetään myymään suomalaisten kirjojen oikeuksia ympäri maailmaa. Ihaninta siinä on, että pääsen tutustumaan hyvin erilaisiin kirjoihin ja myös kokeilemaan erilaisia lajeja ja tyylejä. Pikkuhiljaa olen saanut myös käännössopimuksia, ja olenkin erityisen ylpeä käännöksistäni eli Pirkko Saision Punaisesta erokirjasta ja Marika Maijalan kuvakirjasta Ruusun matka. Molemmat kirjat ilmestyvät Yhdysvalloissa 2023. Vaikka luen ja käännän mielelläni kaikenlaista kirjallisuutta, lastenkirjallisuudessa on kuitenkin jotakin erikoista – lastenkirjoissa ääni on korostetun tärkeä, varsinkin jos kirja on tarkoitettu ääneen luettavaksi. Muutenkin lastenkirjoissa on usein sellaista vilpitöntä iloa ja elämän viisautta mikä aikuiskirjallisuudesta puuttuu. Niinpä olen todella iloinen, kun voin olla World Kid Litissä mukana, josta nyt kerron seuraavasti. Mikä on World Kid Lit? World Kid Lit perustettiin vuonna 2016 juuri kääntäjien voimin. Tämä toimija pyrki alun perin julkistamaan ja edistämään olemassa olevia englanninkielisiä käännöksiä lastenkirjoista. Samalla se myös yhdistää vanhemmat, koulut, kirjastot ja kustantajat keskenään. World Kid Lit ylläpitää blogia, josta löytyy uusia kirjoituksia joka viikko, ja järjestää World Kid Lit Month -kuukauden. Tämä kuukausi on syyskuu, ja silloin juhlitaan maailman kirjallisuutta lapsille ja nuorille erilaisin tapahtumin verkossa, kouluissa ja kirjastoissa. World Kid Lit on näköjään myös löytänyt yleisönsä – jo vuonna 2020, blogissa oli yli 18,000 kävijää vuodessa, ja toiminta on vain laajentunut. World Kid Lit toimii nyt myös eräänlaisena infokeskuksena ja tuottaa resursseja kouluille, kirjastoille, kirjakaupoille ja kääntäjille. Pandemian aikana syntyi myös ajatus juontaa verkossa WorldKidLit Live -tapahtumia, joissa keskustellaan lastenkirjallisuudesta mm. kääntäjien näkökulmasta ja esitellään lastenkirjallisuutta eri puolilta maailmaa. Kaikki keskustelut ovat edelleen katsottavissa linkin takana. World Kid Lit on myös aktiivinen somessa: tilejä löytyy Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa, ja kollektiivi myös auttaa opettajia ja kirjastonhoitajia löytämään käännöskirjoja tietystä maanosasta tai kirjoja, jotka voivat tukea oman koulun opetussuunnitelmaa. Käännöskirjallisuudesta löytyy myös korkeatasoista tietokirjallisuutta joka auttaa ymmärtämään mm. historiaa, avaruutta, ja ilmastonmuutosta. Mutta miksi tälläistä kollektiivia ylipäätään tarvitaan? Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa julkaistaan paljon käännöskirjallisuutta, sekä aikuisille että lapsille. Tarina englanninkielisissä maissa on kuitenkin toinen – vain noin 3-5 % kaikista julkaistuista kirjoista on käännetty, ja niistä vain osa on lastenkirjoja. Onneksi tilanne näyttää muuttuvan, kun viimeisen kymmenen-kahdenkymmenen vuoden aikana on perustettu monia pieniä, riippumattomia kustantamoita, jotka eivät kuulu isoihin kirjakonserneihin. Näiden kustantamojen päämäärä on nimenomaan julkaista maailmaan parasta käännöskirjallisuutta. Jotkut julkaisevat käännöskirjallisuutta sekä lapsille että aikuisille, ja jotkut taas keskittyvät isoihin tai pieniin lukijoihin. Näiden muutosten takana on näkemys, että lasten on tärkeä saada kokea toisia kulttuureita ja toisia näkökulmia. Lapsi, joka lukee käännöskirjallisuutta saattaa tutustua uusiin ruokiin tai erilaiseen arkeen, ja perspektiivi laajenee. Myös keskustelu monimuotoisuudesta oman kulttuurin sisällä, on kyseessä sitten luokka, rotu, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto tai vammaisuus, on antanut potkua World Kid Litille ja monimuotoiselle kirjallisuudelle yleensä. Kyse on siis myös siitä, että jokaisen lapsen pitäisi saada lukea kirjallisuutta, jossa hän näkee itsensä ja saa tukea oman identiteettinsä muodostamiseen. World Kid Litissä ollaan myös huomattu, että lasten käännöskirjallisuudessa olisi parantamisen varaa monimuotoisuuden suhteen. Joka vuosi, World Kid Lit julkaisee listan sen vuoden julkaistuista käännöskirjoista lapsille ja nuorille (ainakin ne kirjat, joista World Kid Lit on tietoinen, niitä voi siis olla enemmän). Vuoden 2020 listasta kävi heti ilmi, että vaikka käännöskirjoja julkaistaan, valtaosa kirjoista tulee Länsi-Euroopan maista ja kielistä, erityisesti ranskasta ja saksasta. Nämä kirjat ovat tietenkin tervetulleita, mutta World Kid Lit toivoo, että voitaisiin julkaista enemmän käännöksiä Euroopan rajojen ulkopuolelta. Jos olisi enemmän englanninkielisiä käännöskirjoja Aasiasta, Afrikasta ja Latinalais-Amerikasta, se tukisi sitä monimuotoisuutta, mitä maailmassa oikeasti on. Myös Suomessa World Kid Lit sivusto voi olla hyödyksi – ehkä kustantaja löytää uusia kirjoja, joita haluaisi julkaista suomeksi, ja opettajat, vanhemmat, kirjastonhoitajat ja kirjailijat saavat potkua Suomen monimuotoisen kirjallisuuden tukemisen. Jos haluat kysyä World Kid Litistä lisää, voit ottaa yhteyttä kirjoittajaan. Mia Spangenberg, USA, Seattle

Pelillisyyden ja pelien hyödyntäminen esimerkiksi kirjastonkäytön opetuksessa tai mediakasvatuksessa on jo hyvin tuttua Suomen kirjastoissa. Pelejä voi hyödyntää myös lukemisen edistämisessä, kuten esimerkiksi kotimainen Metsänhaltija-virtuaalimaailma tai vaikka Seppo.io:n käyttäminen osoittaa. Pelien on myös todettu monissa kyselyissä ja tutkimuksissa innostavan oppijoita. Englantilainen Sarah Pawey on koulukirjastojen ja oppimisen asiantuntija. Hän on kirjoittanut selkeän, oppimisteorioihin perustuvan oppaan Playing games in the School Library. Monet sen käytännön esimerkeistä ja vinkeistä ovat mielestäni sovellettavissa yleiseen kirjastoonkin. Minulle kirja antoi myös uutta näkökulmaa peleihin ja sai näkemään pelillisyyttä ja sen hyödyntämismahdollisuuksia monissa eri paikoissa. Pawey pitää tärkeänä, että erotetaan toisistaan pelillistäminen ja peliin pohjautuva oppiminen. Pelillistäminen tarjoaa erilaisia kannustimia oppimiseen kun taas peliin pohjautuva oppiminen on pelaamalla oppimista. Kirja keskittyy jälkimmäiseen, mutta pelillistämisestäkin puhutaan. Teoriaosuus tutustuttaa lukijan oppimisen teorioihin, joiden ymmärtäminen voi auttaa meitä suunnittelemaan pelejä, joilla on vaikutusta opiskelijan aiheen ymmärtämiseen, tai parantaa heidän sosiaalisia taitojaan tai yksinkertaisesti lisää heidän motivaatiotaan saavuttaa tavoitteita. Kirjassa esitellään myös SAMR-testi, jonka avulla voidaan arvioida esimerkiksi oppimispelit neljään eri kategoriaan sen mukaan, millaista aktiivisuuteen ja ymmärtämisen/oppimisen tasoon ne liittyvät. Vakuuttavan teoriaosuuden jälkeen kirja on jaettu käytännöllisesti eri pelimuotoja esitteleviin lukuihin. Esille tuodaan niin kaupallisiin peleihin liittyviä sovelluksia kuin nokkelia kengännauhabudjetin ideoitakin. Esimerkiksi Googlen työkaluilla saa tehtyä melkein mitä tahansa. Positiviista on myös, että kirjan lukuisat esimerkit eivät ole vain Isosta-Britanniasta, vaan ne on koottu ympäri maailmaa. Itselleni oli hyvä muistutus, että pelien avulla voi harjoitella myös tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja, ne voivat edesauttaa itsenäistä oppimista ja elämäntaitoja, ei vain yksittäisten oppiaineiden sisältöjä tai esimerkiksi lukemisen motivaatiota. Poimintoja käytännön vinkeistä PowerPoint -esitys, jossa luokka lajittelee kirjoja genreihin esim. pelkän nimen perusteella. Samalla voidaan keskustella genrejen tyypillisistä piirteistä. Tähän voisi tietysti yhdistää helposti myös kirjavinkkauksen. Ylipäänsä esitysohjelmiin liittyvät esimerkit näyttivät, että näillä ohjelmilla saa aikaan melko monenlaisia pelejä. Kannattaa myös miettiä, ovatko nämä pelit yksinpelejä vai jaetaanko luokka ryhmiin. Jos peli sisältää yksinkertaisia kyllä/ei -vastauksia, millä tavalla oppilaat vastaavat? Nostavatko he käden, nousevatko seisomaan, liikkuvatko luokissa eri puolille jne. Ja tietysti oppilaat voi laittaa myös itse tekemään erilaisia esityksiä, tarinoita ja pelejä esitystekniikan avulla, siitäkin oli kirjassa esimerkkejä. Kirjastolainen tai opettaja voi laatia muistipelikortit mitä erilaisimmista kirjallisuuteen liittyvistä asioista; päähenkilöt, kirjan nimi, kirjan kansi jne. Muistipeliä voidaan pelata vaikka yhdessä vinkkauksen jälkeen. Google Formsin avulla voi laatia nokkelan virtuaalisen pakohuoneen. Google Street View -sovelluksen avulla voidaan esimerkiksi tutustua kirjan tapahtumapaikkoihin livenä ja verrata sitä kirjailijan kuvaukseen ja kokemukseen. Ilmaisen Socrates-sovelluksen avulla voi tehdä pelin tai visan, jonka avulla voi markkinoida esimerkiksi Lukudiplomia. Todella paljon lisää käytännön vinkkejä löydät tietenkin lukemalla koko kirjan! Mervi Heikkilä

Kruunupyyn kunnankirjasto on ottanut suuria askelia lasten ja nuorten lukemisenedistämistyössä. Yhdessä peruskoulun kanssa olemme työstäneet kirjastopedagogisen ohjelman, josta olemme todella ylpeitä. Kirjastossa olemme kuitenkin todenneet, että vaikka meillä on paljon sisältöjä, meiltä puuttuu tila. Tietyllä kateudella olemme katselleet naapurikuntien kirjastojen hienoja lastenosastoja, joissa on majoja ja veneitä lasten kiipeillä ja leikkiä. Maagisista satuhuoneista ja ihanista sohvista saamme vielä haaveilla, mutta kiitos Aluehallintoviraston, voimme nyt ylpeänä esitellä liikkuvat lukutilamme. Erityisen tilan tarve Pystyimme tunnistamaan, että se, mitä tarvitsimme eniten, oli inspiroiva miljöö, jossa työskennellä kirjastopedagogisen ohjelman puitteissa. Tarvitsimme kaikkiin kolmeen kirjastoyksikköömme sellaisen tilan, joissa otamme vastaan ryhmiä. Joskus meidän täytyy myös rakentaa lukutiloja koululle. Halusimme siis antaa kirjastopedagogisille tuokioille inspiroivat puitteet. Tilalla nimittäin on merkitystä: lasten ja nuorten tulee tuntea, että nyt ei olla ihan tavanomaisella lainauskäynnillä. Kun he astuvat sisään lähikirjastoonsa, heidän pitää tuntea, että nyt tapahtuu jotain erityistä. Meidän täytyi myös ajatella siirrettävyyttä, ei paikalle rakentamista, ja käytännöllisyyttä. Voisiko kokonaisen lukutilan saada mahtumaan henkilöautoon? Tarjouspyyntö Teimme tarjouspyynnön sisustajille, suunnittelutoimistoille ja lavastajille. Tarjouspyynnössä kerroimme, että me haluamme antaa lapsille ja nuorille edellytykset elämykselliseen lukemiseen. Sen haluamme tehdä luomalla lukutiloja, joissa voimme toteuttaa ohjelmaamme koululuokille ja lapsiryhmille. Aloitamme lukemisen ilosta, painotus kaunokirjallisuudessa, ja haluamme näyttää, että kertomukset voivat olla hyvin merkityksellisiä ja toimia idean tai ajatuksen starttina tai ponnahduslautana. Halusimme neljä eriaiheista lukutilaa. Lisäksi niiden täytyi olla siirrettäviä, että voimme liikutella niitä kolmen kirjastopisteen välillä kunnan sisällä. Ajattelimme, että tehdään kolme erilaista kehystä, jotka voidaan siististi säilöä kussakin kirjastossa, eikä niitä tarvitse siirrellä. Kussakin eri aiheisessa tilassa tarvittava rekvisiitta tarvitaan kuitenkin vain kertaalleen, rekvisiittaa siirrellään ja se mahtuu tavalliseen henkilöautoon. Valmiiksi rakennettuna kukin lukutila tarvitsee noin 3 x 4 metrin tilan. Luokan/ryhmän täytyy mahtua istumaan lattialla tyynyjen tai mattojen päällä satutuokion tai kirjavinkkauksen ajan. Aiheet Halusimme lukutilat seuraavista aiheista: Maaginen satumiljöö. Tuhat ja yksi yötä, tunnelmalliset lamput, itämaista tunnelmaa, matot, taikapallot, -sauvat ja pullon henget. Miljöö, jota voimme käyttää eri-ikäisten kanssa. Viidakko leijonaamme varten. Kuvittaja Terese Bast on tuottanut lauman lukuleijonia, jotka toimivat logona lukemisenedistämistoiminnallemme. Dekkarimiljöö luokille 3.-4. Sherlock Holmes, LasseMaijan etsivätoimisto, agentteja ja vakoojia. Lähinnä 5.-6. -luokkalaisille tila, joka keskittyy kummitus- ja kauhukirjallisuuteen. Kirjoitimme tarjouspyyntöön, että tarvitsemme kokonaisuuden: sekä lukutilojen suunnittelun että toteutuksen (rakentaminen, rekvisiitan hankkiminen). Saimme useita tarjouksia. Valitsimme yksimielisesti lavastaja Pia Enrothin tarjouksen. Edullisen hinnan lisäksi valintaan vaikutti se, että hän oli ymmärtänyt, mitä me tahdomme - että lukemisenedistäminen on tärkeintä. Hän ymmärsi, että tilan täytyy kannustaa lukemista, että sen täytyy olla elävä miljöö, jonka osana lapsi saa olla. Uudet tilat inspiroivat Nyt tilat ovat valmiit ja olemme alkaneet työskennellä niissä.Nyt jo voi nähdä, että kirjavinkkaus on helpompaa ja tunnelma lukutuokioissa on täysin eri kuin ennen. Miljööt inspiroivat meitä myös kehittymään kirjastopedagogisesti ja löytämään uusia tapoja työskennellä ja innostaa lapsia ja nuoria lukemaan enemmän. Lena Sågfors (suomentanut Mervi Heikkilä)