Hakutulokset

Elina Hokkanen työskentelee kirjastonhoitajana Seinäjoen kaupunginkirjastossa. Hän oli tammi-helmikuussa neljä viikkoa Seinäjoen kaupungin kansainvälisessä työvaihdossa Tallinnan keskuskirjastossa. Yleisten kirjastojen toimintatavat ja tavoitteet ovat pitkälti samanlaiset Suomessa ja Virossa. Tallinnan keskuskirjaston (kaupunginkirjaston) päämääränä on mm. edistää elinikäistä oppimista, kasvattaa kaikenikäisten ihmisten lukuiloa ja tarjota inspiraatiota ja elämyksiä. Miten lasten ja nuorten lukuiloa ja -intoa Tallinnassa käytännössä kasvatetaan yhteistyössä koulujen kanssa? Ekaluokkalaiset kirjastoon! Kaikki Tallinnan ykkösluokat kutsutaan kirjastoon. Luokat vierailevat yleensä niitä lähinnä olevassa lähikirjastossa. Kirjastovierailun tavoitteena on tutustuttaa lapset kirjaston palveluihin ja tehdä heille kirjastokortit. Jo vuodesta 2007 lähtien kaikille ekaluokkalaisille on vierailun yhteydessä lahjoitettu omaksi kirjaston varta vasten tähän tarkoitukseen tuottama kirja. Kirjavinkkausta ja kirjastotunteja Kirjavinkkaus on yleinen kouluyhteistyön keino Tallinnassa. Olin mukana koululla, jossa kirjavinkkaria odotti kaksi innokasta tokaluokkaa. Vinkkauksen aiheena olivat tällä kertaa uudet virolaiset lastenkirjat. Lastenkirjastotyön erityisasiantuntija Merle Tanilsoo iloitsi erityisesti lasten innokkuudesta ja siitä, ja kuinka monet kirjat olivat heille jo ennestään tuttuja. Kirjasto tarjoaa kouluille laajaa valikoimaa erilaisia ”kirjastotunteja”. Valikoimassa on eri luokka-asteille perinteisten lukutuokioiden ja tiedonhaunopastusten lisäksi esimerkiksi viron kieltä ja kirjallisuutta, kiinalaista kalenteria, erilaisia musiikkiteemoja, ympäristöaiheita tai tietoturvaa käsitteleviä tunteja. Koulujen aktiivisuus tulla kirjastoon tai kutsua kirjasto kylään vaihtelee suuresti. On pitkälti opettajasta kiinni, kuinka paljon lapset pääsevät nauttimaan kirjaston tarjoamista ohjelmista. Kirjasto järjestää koulutusta myös opettajille. Nuortenkirjastotyötä laajalla skaalalla Kirjastossa on noin vuoden ajan työskennellyt nuortenkirjastotyön erityisasiantuntija Kelli Pullisaar, jonka kohderyhmänä ovat 13−26-vuotiaat nuoret. Työn painopisteitä ovat kouluyhteistyö, erilaiset lukukampanjat sekä sosiaalinen media. Yläkouluille ja lukioille on tarjolla laaja ja monipuolinen valikoima tunteja ja kirjavinkkausta. Kelli kertoo, että hyvä houkutin saada nuoret tarttumaan kirjaan on esimerkiksi se, että kirjasta tai sen teemoista on tehty tv-sarja tai elokuva. Lukiolaisten kanssa yhteistyötä on paljon peruskoulua vähemmän. Onko syynä sitten tiukka opetussuunnitelma vai mikä, se jää arvoitukseksi. Kirjasto tukee kotoutumista ja kielen oppimista Tallinnassa on iso venäjänkielinen vähemmistö. Viime aikoina myös ukrainankielisiä on muuttanut kaupunkiin paljon. Kirjasto tukee lasten kotoutumista ja kielen oppimista. Merle Tanilsoo kertoo, että tärkeintä vieraskielisten lasten kanssa on tukea vironkielistä puhetta kuvilla ja eleillä. Tunnit sisältävät paljon aktiivista tekemistä. Virossa on edessä suuri muutos, kun kaikki opetus muutetaan vironkieliseksi vuoteen 2030 mennessä. Muutos aiheuttaa huolta opettajissa ja lasten vanhemmissa. Kuinka venäjänkieliset lapset, jotka ovat tähän asti käyneet venäjänkielistä koulua, pärjäävät? Kirjastolta toivotaan yhteistyötä mm. vähän helpompien kirjojen löytämisessä, kun kouluissa luetaan ns. suositeltua kirjallisuutta, jolla on vahva asema kirjallisuuden opetuksessa. Varsinaista selkokirjallisuutta Virossa ei ole. Yksi tapa vahvistaa vieraskielisten viron kielen lukutaitoa on Lukukaveri-toiminta, joka on käynnistymässä keväällä yhteistyössä kaupunginkirjaston ja Viron lukuyhdistyksen (Lugemisühing) kanssa. Ideana on, että vironkielinen nuori auttaa muuta kieltä puhuvaa lasta lukemisessa. Lukukampanjoita Kirjastossa järjestetään itse ja osallistutaan valtakunnallisiin lukukampanjoihin. Esimerkiksi joka toinen vuosi järjestetään valtakunnallinen Nukitsa-kilpailu, jossa etsitään parasta virolaista lasten- tai nuortenkirjaa. Loemme ennast linnuteeni eli Luemme itsemme linnunradalle on Tallinnan kirjaston oma lukuhaaste, jossa koululuokat ensimmäisestä yhdeksänteen kilpailevat toisiaan vastaan luettujen sivujen määrässä. Menossa on jo kymmenes vuosi haastetta. Lukuintoa ilon kautta Kiinnitin huomiota siihen, miten vähän kirjastolaisten puheissa kuului meillä Suomessa yleinen huolipuhe lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä ja lukuharrastuksen hiipumisesta. Kysyin asiasta kirjaston työntekijöiltä. He totesivat, että totta kai Virossakin on vähän ja heikosti lukevia lapsia, mutta kirjastossa nähdään enemmän niitä, joita lukeminen kiinnostaa. Kokonaisille koululuokille kirjoja vinkattaessa otetaan tietenkin mukaan monen tasoisia kirjoja, jotta jokainen lukija löytäisi itselleen sopivan. ”Haluamme lähestyä lukemista ilon, ei huolen kautta. Se on positiivinen asia”, Merle Tanilsoo totesi nauraen. Elina Hokkanen

World Literacy Summit 2023, Oxford Englannin kevät tarjosi parastaan; linnunlaulua, aurinkoa ja narsissinkeltaisia joenrantoja, kun lukemista edistävien järjestöjen ja muiden toimijoiden väkeä ympäri maailmaa kokoontui Oxfordiin, World Literacy Summitiin. Pääosa seminaarista pidettiin 1800-luvulta peräisin olevassa Examination school -rakennuksessa, aivan hotellimme vieressä. Upeaan rakennukseen pääset tutustumaan täällä. Paikalla oli esiintyjiä ja osallistujia ympäri maailmaa, ja esitykset myös striimattiin. Lisätietoa tapahtumasta löydät täältä. Luentojen ja esitysten sisältö luonnollisesti vaihteli paljon. Kehittyvien maiden ongelmat lukutaidon suhteen ovat eri mittakaavassa kuin länsimaiden, mutta runsaasti samankaltaisuutta löytyi myös. Osasta esityksistä saimme uutta pohdittavaa, toiset puolestaan vahvistivat käsitystämme siitä, että teemme aivan oikeita asioita. Tähän tekstiin olen poiminut muistiinpanoistani asioita, jotka koskettivat minua ja joilla ajattelen olevan merkitystä oman työmme kannalta. Lukupuhetta-podcastissa ilmestyy kevään mittaan kolme spesiaalijaksoa, joissa minä ja Anna-Maija Koskimies juttelemme seminaarin annista aivan tuoreeltaan sekä kerromme, miten lastenkirjallisuus näkyy kuuluisan yliopistokaupungin katukuvassa. Lukemisen pelillistäminen Sue Grant (Literacy project) esitteli puheenvuorollaan monipuolisen lautapelin, jota käytetään Kaliforniassa lukemisen edistämiseen. Tällä projektilla hän oli päässyt World Literacy Award -palkinnon ehdokkaaksi. Peli oli tarkoitettu 5–8-vuotiaille lukijoille, joilla on vaikeuksia lukemisessa. Grant toi esille miten tärkeää lukutaidon lisäksi oli tukea lasten itsetuntoa. New Phonics game on laaja peli, jossa pelaajajoukko pääsee myös leikkimielisesti kilpailemaan keskenään. Noin 30 tunnin harjoittelun ja pelaamisen jälkeen lapset saavat todistuksen ja heille pidetään valmistujaiset. Tämä “lukupelikerho” järjestetään keskellä koulupäivää. Malliin kuuluu myös kirjojen lahjoittaminen lasten koteihin ja unelmakortin täyttäminen. Lapsia siis tuetaan haaveilemaan ja unelmoimaan tulevaisuudesta, joka hyvän lukutaidon avulla on mahdollinen. Kerhon on käynyt jo yli 10 000 lasta ja oppimistulokset ovat hyviä. Lukemisen ilo Monissa lukemisenedistämisjärjestöjen puheenvuoroissa korostettiin lukemisen iloa ja lasten vapautta valita itse omat kirjansa ja luettavansa – eli siis tutusta mielenkiintolähtöisyydestä. Tästä puhui mm. Alicia Levi Reading is fundamental -järjestöstä. Varsinaisen teknisen lukemaan opettelun järjestöt jättivät mielellään kouluille tai opettajille. Myös sitouttamisesta ja motivaatiosta puhuttiin. Heikkojen lukijoiden vanhemmat saattavat olla lukutaidottomia - miten lapsi voisi löytää oman paikkansa kirjallisuuden maailmasta ja identifioida itsensä lukijaksi? Jos halutaan pitkän aikavälin tuloksia, lukumotivaatio on oleellinen tekijä. Myös jatkuvuudesta on pidettävä huolta – yksi kirjalahjoitus ei vielä välttämättä lukijaa tee. Nuoret hyväntekijät Sekä Etelä-Afrikasta että Amerikasta tuli esiintyjiä, jotka saivat minut tuntemaan oloni toivottaman vanhaksi. Nämä 16–17-vuotiaat, loistavasti puhuneet nuoret kertoivat saavutuksistaan lukemisen edistämisen ja hyväntekeväisyyden saralla. 16-vuotias Colin Bloom oli perustanut jo useita koulukirjastoja Etelä-Afrikan kouluille. Eikä siinä vielä kaikki, hän oli myös oivaltanut, että kirjastojen ja kirjojen lisäksi tarvitaan lukemisen kulttuuria - ja se onkin paljon vaikeampi rasti. Menestykselliseen koulukirjastotoimintaan tarvitaan koulun johdon ja kyläyhteisön sitoutuminen, juuri oikeat kirjat, kirjaston käytön ja lainaamisen helppous, asialleen omistautunut kirjastonhoitaja ja jatkuva tuki. Tulevaisuudessa Colin suunnitteli uusien formaattien, kuten vaikkapa liikuteltavien luokkakirjastojen kokeilua. Lukemisen haasteet länsimaissa Suomessa peruskoulusta valmistuvista nuorista noin 14%:lla on tällä hetkellä heikko lukutaito. Luku järkyttää minua, mutta sitten kuulin USA:n vastaavista tuloksista. 17-vuotiaan Lauren Pagen esityksestä sain kuulla, että USA:ssa yläkoulusta (tai vastaavasta) pääsee ilman lukutaitoa 37% nuorista. Aikuisista 43%:a on toiminnallisesti lukutaidottomia. Tämä kaikki johti minut miettimään lukutaidon, demokratian ja osallisuuden yhteyttä. Onko millään maalla varaa siihen, että niin valtava osa nuorista tippuu yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden ulkopuolelle? Ja miten on mahdollista, että kaikista peruskoulussa istutuista vuosista huolimatta lapsi ei opi lukemaan? Toisessa, tutkimukseen perustuvassa esityksessä kuitenkin kerrottiin, että vähintään 95%:lla lapsista on kaikki edellytykset oppia aivan normaalisti lukemaan, joten vika ei siis todellakaan ole lapsissa. Nuori Lauren Page oli omalta osaltaan kampittanut lukutaidottomuutta keräämällä lastenkirjoja ja lahjoittamalla niitä eteenpäin tarvitsijoille. Näin hän kertoi tavoittaneensa jo 2,65 miljoonaa lasta. Hän oli kehittänyt myös nuoret lähettiläät -ohjelman, jossa lapset ja nuoret itse edistävät oman alueensa lasten lukemista. Page kertoi esikuvansa olevan Malala Yousafzai. “Pienimmät ihmiset voivat tehdä suurimman muutoksen.”Lukemisen edistämistä ei tietenkään voi sälyttää lasten ja nuorten itsensä harteille, mutta näiden nuorten esiintyjien kuuleminen oli silti voimauttava ja toivoa antava kokemus. Uusi tekniikka apuna lukemisen edistämisessä Monissa esityksissä kerrottiin, miten tekniikkaa on valjastettu lukemisen edistämiseen. Esimerkiksi Keniassa lasten tarinat ovat päätyneet podcasteiksi/kuunnelmiksi. Prosessiin kuului, että lapset ensin opettajan ohjauksessa kirjoittivat tarinansa, kuvittivat ne ja lopulta äänittivät älypuhelimien avulla. Tarinoita myös animoitiin Scratch-ohjelmassa. Projektin myötä lasten lukemisen varmuus ja kirjoittaminen paranivat. Afrikkalaisten lasten tarinat ovat nyt myös Spotifyn kautta kuunneltavissa ihan kaikkialla maailmassa - he saivat siis äänensä kuuluville! Tästä projektista kertoi Patrick Njoroge. Hän kertoi myös, että opettajat tarvitsevat paljon tukea uusien teknologioiden omaksumiseen ja käyttämiseen. Lukutaito ei voi odottaa Pakolaisista seminaarissa puhuttiin myös. Jos pakolaisleirien lasten auttamisessa keskitytään muutamia vuosia vain esimerkiksi nälkäongelman ratkaisemiseen, menetetään helposti kokonaisia sukupolvia. Lukutaidon ja koulutuksen kysymykset on ratkaistava yhtä aikaa, sillä tavalla vältytään monilta tulevaisuuden ongelmilta, jotka liittyvät lukutaidottomuuteen ja kouluttamattomuuteen. Lukutaidosta puhuttiin myös kansalaisoikeutena ja muistutettiin sen yhteydestä paitsi akateemiseen menestykseen, myös taloudellisiin mahdollisuuksiin, aktiiviseen kansalaisuuteen, henkilökohtaiseen voimaantumiseen, faktaan perustuvaan päätöksentekoon ja itsetuntoon. Lukemisen edistämistä vankiloissa Yksi mielenkiintoisimmista esiintyjistä oli Dani Hedlund, Brink Literacy Project:sta, USA:sta. Brinkissä työskennellään paljon vankien kanssa. Sen sijaan, että lukemisen edistämisessä olisi lähdetty liikkeelle maailmankirjallisuuden klassikot -lukupiirillä, lähtökohtana on tässäkin ollut vankien oma mielenkiinto. Heitä kannustetaan myös kertomaan oma tarinansa eri keinoin. Tärkeää on tavalla tai toisella löytää lukemisen kipinä ja saada vangit sitoutettua lukemiseen. Käytössä olivat mm. sarjakuvat, elokuvat, roolipelit (Dungeons & Dragons) ja jopa kirjallinen tarot-korttipakka. Materiaalia työhönsä järjestö saa mm. omasta kustantamosta. Monet kirjailijat olivatkin innolla lähteneet mukaan kirjallisen tarot-korttipakan luomiseen, esimerkiksi Margaret Atwood. Tämä tarot-korttipakka on sittemmin saanut monet nuoret lukemaan vapaaehtoisesti klassikoita. Tässäkin yhteydessä tuli ilmi, miten suurella osalla vangeista on heikko lukutaito tai suorastaan diagnosoimaton lukivaikeus. Löydätkö itsesi kirjasta? Kotimaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden yhteydessä puhutaan ihan syystä siitä, että jokaisen lapsen olisi syytä löytää kirjoista riittävästi samaistumispintaa ja henkilöitä, joihin voi identifioitua. Moninaisuus henkilöissä, miljöissä ja aiheissa siis kunniaan! Tämä(kin) aihe sai melko lailla uudet mittasuhteet, kun asiaan tuotiin esimerkiksi Afrikan maiden näkökulmaa: Voi olla, että lapsilla ei ole luettavanaan lainkaan kirjoja, joissa päähenkilö olisi värillinen. Usein kirjoja on tarjolla vain englanniksi, ei omalla äidinkielellä. Saatikka sitten, että aihepiirit ja miljööt voivat olla hyvin kaukana lapsen omasta slummi- tai maalaiskyläelämästä. Kun kirjat eivät kosketa, eikä niistä löydy samastumispintaa, miten luoda lukemisen kulttuuria? Mistä löytää lukemisen ilo? Onneksi paikalliset kirjailijat ovat tarttuneet tähän asiaan ja siitä oli hyvänä esimerkkinä nigerialainen Chioma Momah, joka kertoi omasta lastenkirjailijantiestään. Wikipedia ja mediakriittisyys Onko wikipedia tänä päivänä tiedonlähde, jota tulee välttää tutkielmien lähdeluettelossa vai voisiko wikipedia-artikkeleiden kirjoittaminen olla hyödyllistä oppimisen kannalta? Frank Schulenburg kertoi Wiki Educationin toiminnasta ja siitä, miten opiskelijoiden oppimistulokset paranivat, kun heidät laitettiin koevastausten sijasta kirjoittamaan wikipediaan artikkeleita. Tällä tavoin pyrittiin opettamaan myös mediakriittisyyttä ja misinformaation tunnistamista. Kirjallisuus itsemurhia estämässä The Trevos project:lla oli pysäyttävä tavoite: estää nuorten LGBTQ-ihmisten itsemurhia. Tutkimuksen mukaan sillä, kuinka aihetta tuodaan esimerkiksi kouluissa esille, on vaikutusta nuorten itsemurhien määrään. Christina Riley Denveristä kertoi puheenvuorossaan, kuinka hän työstää opetussuunnitelmia LGBTQ-näkökulman esille tuomiseksi. Konkreettisena esimerkkinä työstään hän luki yleisölle kuvakirjan ja kertoi, mitkä asiat vaikuttavat siihen, millaisia kuvakirjoja hän valitsee lapsiryhmille ja luokille luettavaksi. Saimme kuulla Jessie Siman kirjan Harriet gets carried away. Tämä hassutteleva kuvakirja ei alleviivaa, eikä opeta mitään, vaan normalisoi seksuaalivähemmistöjä vanhempina. Päähenkilöllä on kaksi isää ja perheessä valmistellaan syntymäpäiväkutsuja – aivan tavallisia asioita siis. Asioista puhutaan lapsen tasolla ja tarina on hauska. Riley puhui myös Cheryl Kilodaviksen kirjasta My princess boy. Hän nosti esille sen, miten tärkeää on, että tarinan hameista pitävää poikaa ei määritellä mitenkään, tarinaan ei tuoda aikuisnäkökulmaa. Kyse on representaatiosta, ei opettamisesta. Riley ottaa kirjavalinnoissaan huomioon myös koko lapsiryhmän ja pitää lisäksi tärkeänä kunnioittaa vanhempien mielipiteitä. Lopuksi Seminaarin anti oli runsas. Rinnakkaisohjelmia oli paljon ja monessa esityksessä puhuttiin esimerkiksi siitä, mitä aivoissa tapahtuu lukemisen aikana tai millaisia appeja oli luotu lukemisen opetteluun. Keskustelut käytävillä ja tutustumistilaisuuksissa olivat myös antoisia ja antoivat pohdittavaa. Omat esityksemme menivät melko hyvin, yleisö oli kiinnostunutta ja heillä oli kysymyksiä koskien suomalaisten lukemista ja kirjastoja. Olen hyvin tyytyväinen ja kiitollinen siitä, että meillä oli mahdollisuus osallistua World Literacy Summitiin. Vaikka lukutaidon ja lukemisen tärkeys on toki tiedossamme, saimme lisävahvistusta sille näkemykselle, miten tärkeää on ylläpitää hyvää lukutaidon tasoa ja lukuharrastusta Suomessakin. Myös Oxford upeana kaupunkina, yliopiston monine kampuksineen ja kirjallisine historioineen teki seminaarikävijään lähtemättömän vaikutuksen. Mervi Heikkilä

Millainen on lasten ja nuorten lukutaidon kehitys, lukemisen trendit ja yleisen kirjaston vaikutus lukemiseen? Kysyimme näitä asioita naapurimaista Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta. Tämä artikkeli on Seinäjoen kaupunginkirjaston, lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävän sekä Lounais-Suomen Aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastaja Anu Ojarannan yhteistyötä. Artikkelin yhdessä kerätyn materiaalin pohjalta kirjoitti Mervi Heikkilä. Lähetimme syksyllä 2023, jo ennen PISA-tulosten julkistamista, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron lukutaitotoimijoille kyselyn lasten ja nuorten lukemisesta. Tässä kirjoituksessa esittelemme vastauksia, jotka koskevat lukutaidon kehitystä, lukemisen trendejä sekä kirjaston vaikutusta lasten ja nuorten lukemiseen. On huomioitava, että vastaajia oli vain yksi kustakin maasta, eikä eri maissa välttämättä tehdä samanlaista lukututkimusta tai osallistuta samoihin kansainvälisiin tutkimuksiin. Vastaukset eivät siis kaikilta osin ole keskenään vertailukelpoisia. Lyhyt PISA-katsaus Kansainvälisen, 15-vuotiaiden nuorten osaamista mittaavan PISA-tutkimuksen tulosten julkaiseminen 5.12.2023 herätti jälleen laajan julkisen keskustelun mm. lukutaidon tilasta Suomessa. Vaikka maamme tulokset ovat edelleen 34 OECD-maan keskiarvoa paremmat, oli pudotus vuoteen 2018 verrattuna dramaattinen: lukutaitoa mittaavan osa-alueen pisteiden keskiarvo oli pudonnut 30 pistettä. Naapurimaissamme koettiin myös laskua, mutta ei yhtä jyrkästi kuin Suomessa. Nyt Ruotsi ja Tanska olivat suurin piirtein samoilla pisteluvuilla Suomen kanssa, Norjassa tilanne on heikompi. Viro sen sijaan loistaa vertailussa edelleen, ja sen sijoitus OECD-maiden kesken oli kuudes, mutta myös Virossa osaaminen PISA-arvioinnin mukaan laski vuoteen 2018 verrattuna. Taulukossa PISA 2022 -keskiarvopisteiden vertailu lukutaidossa vuosina 2015, 2018 ja 2022. Kyselyymme vastaajat Lähetimme kyselymme Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron lukutaitotoimijoille. Ruotsista kyselyyn vastasi Kulturrådetin henkilökunta. Kulturrådet on valtion viranomainen, joka edistää ja tukee laajasti kulttuuria, myös lukemista. Toimenpideohjelma lukemisen edistämiseksi löytyy myös verkosta. Tanskan vastaaja oli Lisbet Vestergaard, ajatushautomo Think Tank Libraries of the Futuresta. Hän toimii hankepäällikkönä vastuualueinaan mm. lasten ja nuorten lukemiseen ja median käyttöön liittyvät kyselyt sekä vapaa-ajan lukemiseen liittyvät projektit. Norjasta vastaajana oli Bergljot Kaslegard, joka työskentelee Oslon uudessa pääkirjastossa Deichman Bjørvikassa lukemista ja kirjallisuutta edistävän osaston päällikkönä. Virosta puolestaan kysymyksiin vastasi Kristi Veeber, joka edustaa Tallinnan pääkirjastoa ja Viron kirjastonhoitajien yhdistystä. Hän myös johtaa kirjastossaan asiantuntijoista koostuvaa lukemisenedistämistiimiä. Lasten ja nuorten lukutaidon kehitys viime vuosina Lukutaidon kehitys nuorten keskuudessa tulee hyvin esille PISA-arvioinneissa, eli lukutaito on heikentynyt vuodesta 2015 lähtien kaikissa maissa, paitsi Virossa. Tosin viimeisimmässä arviossa vuodelta 2022 myös Viron osaamisen paraneminen on taittunut. Ruotsi nostaa lukutaidon kehitykseen liittyen esille hyvin mielenkiintoisia, tuoreita tutkimustuloksia. Yleinen trendi on, että lapset lukevat enemmän kuin nuoret. Aivan tuoreimmissa, vuoden 2022 raporteissa on kuitenkin havaittavissa muutos aikaisempaan trendiin: päivittäin kirjoja ja sanomalehtiä lukevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut kaikissa ikäryhmissä ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen. Missään ikäryhmässä päivittäinen lukeminen ei myöskään enää laskenut. Linkkejä Ruotsin viimeaikaisiin tutkimuksiin: Mediebarometern, Ungas ökade läsning, En fördjupad bild av ungas fritid. Tanska ja Norja nostavat esille myös kansainvälisen lasten lukutaitotutkimuksen eli PIRLS:n (Progress in International Reading Literacy Study). Se mittaa pääasiassa neljäsluokkalaisten lukutaidon tasoa ja osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä eri maissa. Tanskan PIRLS-tutkimusten mukaan heikkojen kymmenenvuotiaiden lukijoiden määrä on kasvanut 2016–2021. Nyt heikkojen lukijoiden määrä Tanskassa on 25%. Niiden oppilaiden määrä, jotka ovat todella lukuhaluisia, on myös laskenut samalla tarkastelujaksolla 20 prosentista 14%:iin. Norjan kymmenenvuotiaista heikko lukutaito on 20%:lla. Vapaa-ajan lukemisen suhteen norjalaisten lasten tulokset ovat vertailumaista huonoimmat. Vertailun vuoksi Suomen viimeisimmän PIRLS-tutkimuksen tulokset vuodelta 2021 kertovat, että kokonaispisteissä Suomi oli jotakuinkin samalla viivalla Ruotsin kanssa (ero Suomen hyväksi 5 pistettä ei ole tilastollisesti merkitsevä), kun taas Norja ja Tanska olivat samoilla pisteillä selvästi heikompia kuin Ruotsi ja Suomi. Suomelle ominainen sukupuolten välinen iso ero tyttöjen hyväksi oli edelleen säilynyt, muissa Pohjoismaissa se oli jonkun verran pienempi. Oppilaiden välisten erojen kasvaminen oli kansainvälinen trendi, myös Suomessa näin oli tapahtunut. Suomen kymmenvuotiaista heikko lukutaito oli 12%:lla ja erinomainen lukutaito puolestaan 14%:lla. Lukemisen trendejä Ruotsissa julkaistiin vuonna 2023 raportti lasten ja nuorten lukemisen nykytilasta. Siitä käy ilmi lasten ja nuorten eriarvoisuus lukemisen edistämisen ja lukemisen suhteen. Kulturrådetin mielestä olisikin tärkeää saada enemmän tietoa juuri niistä lapsista ja nuorista, jotka eivät lue. Samoin lasten ja nuorten omien näkemysten ja osallisuuden lisäämistä pidetään tavoitteena. Kulturrådetin vastauksessa viitataan myös kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan lukutaitoerot parhaiten ja huonoiten lukevien välillä kasvavat, ja niillä on vahva side sosio-ekonomisiin taustatekijöihin. Yleisesti käytössä olevat lukemisen edistämistoimet eivät välttämättä lainkaan sovikaan kaikkien lapsi- ja nuorisoryhmien tarpeisiin ja olosuhteisiin. Ennen pitkää ne, jotka tarvitsevat lukemisenedistämistoimenpiteitä eniten, saavat niitä vähiten. Myös koulujen väliset lukutaitoerot Ruotsissa ovat kasvaneet. Myös Tanskassa on tutkittu lasten ja nuorten lukemistottumuksia. Tuloksista selviää, että lasten ja nuorten halu lukea laskee iän myötä. 64% viidesluokkalaisista lapsista nauttii lukemisesta, mutta lukuinto putoaa vähitellen joka luokalla, kunnes kahdeksannella luokalla enää 49% nauttii lukemisesta. Ylemmillä luokka-asteilla nuoret ilmoittavat lukevansa oppimisen vuoksi ja viihdelukeminen jää toiseksi. Children´s and Young people´s reading -raportin (raportin englanninkielinen tiivistelmä on luettavissa täällä) mukaan lapset ja nuoret kuitenkin käyttävät nykyään saman ajan vapaa-ajastaan lukemiseen kuin vuonna 2017. E-kirjojen ja äänikirjojen käyttö on kasvanut huomattavasti, mutta edelleen fyysinen kirja on suositumpi. Kaikilla luokka-asteilla säännöllisesti fyysisiä kirjoja lukevien ryhmä on vähintään kaksi kertaa niin iso kuin ryhmä joka säännöllisesti lukee e-kirjoja tai kuuntelee äänikirjoja. Äänikirjat vetoavat enemmän niihin oppilaisiin, jotka lukevat fyysisiä kirjoja epäsäännöllisesti. Genreistä selkeästi suosituin kaikissa ikäluokissa oli huumori. Yhteensä 52% kohderyhmästä suosi huumoria, ja sen suosio on noussut tasaisesti kaikkien ikäluokkien keskuudessa vuoden 2017 jälkeen. Kirjasarjat ja fantasia sekä scifi saivat myös hyvät kokonaispisteet. Pojat suosivat huumoria enemmän kuin tytöt. Toisaalta tytöt suosivat realistisia tarinoita lasten ja nuorten elämästä – tärkeänä osana myös romantiikka. Tämä on erityisen selvää ylemmillä luokilla. Koulukirjastoja käytetään edelleen, mutta varsinkin nuorten keskuudessa koulukirjaston käyttö on vähentynyt. Tanska nosti vastauksessaan esille myös lasten ja nuorten digitaalisen median kulutuksen kasvun. Erityisesti sosiaalisen median suurella käytöllä oli havaittavissa suora korrelaatioyhteys heikentyneeseen keskittymiskykyyn ja vähentyneeseen vapaa-ajan lukemiseen. Viron Kristi Veeber puolestaan kertoo, että maalla on vankka oppimisen ja lukemisen kulttuuri, jota tukevat vanhemmat, koulut ja yhteiskunta. - Kuitenkin meillä on samat trendit kuin koko muulla maailmalla: lapset ja nuoret käyttävät yhä enemmän aikaa ruutujen edessä jne. Virossa toteutetaan ajankäyttötutkimus, joka toistetaan joka kymmenes vuosi. Sen mukaan  lapset ja nuoret lukevat päivittäin vähemmän kuin ennen ja he myös nauttivat lukemisesta vähemmän. Tutkimuksen tilastot löytyvät hakemalla täältä. Kirjaston vaikutus lukemiseen Ruotsissa arvioidaan yleisen kirjaston rooli lukemisen edistämisessä isoksi, mitä tulee lukemisen innostamiseen ja tukemiseen. Kaikista kunnista löytyy yleinen kirjasto ja kirjastolaissa lapset ja nuoret priorisoidaan kohderyhmänä. Yleinen kirjasto toimii usein yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Lukemisen edistämiseen liittyviä ohjelmia ja aktiviteetteja on kirjastoissa sekä paikallisesti että kansallisina toimina, esimerkkeinä Sommarboken, Läslov, Väck boken, Bokstart, Read hour ja Shared reading. Muistettava toki on, että Ruotsissa koulukirjastot ovat lakisääteisiä. Tiheästä kouluverkosta huolimatta yleiset kirjastot Kulturrådetin vastauksen perusteella nähdään tärkeänä osana myös kouluikäisten lasten lukemisenedistämisessä. Virossa ajatellaan, myös, että yleisten kirjastojen vaikutus lukemiseen  on iso. - Ilman niiden (kirjastojen) jatkuvaa työtä lukemisen väheneminen olisi vielä dramaattisempaa, sanoo Kristi Veeber. Norjan Bergljot Kaslegard vastaa kysymykseen Oslon pääkirjaston perspektiivistä: - Deichman Bjørvikan puolesta sanon, että meillä on merkittävä vaikutus lukemisen edistämiseen. Olemme Oslossa paikallinen kirjasto, mutta olemme myös  suurin. Tanskassa asia nähdään toisin. Kysyttäessä Lisbet Vestergaardilta kirjaston merkitystä lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen, hän vastaa: - Minun näkökulmastani aivan liian alhainen. Vuoden 2014 koulu-uudistuksen jälkeen useimmille lapsille tuli pidemmät koulupäivät ja vain vähän vapaa-aikaa. Se vaikutti yleisten kirjastojen käyttöön lasten vapaa-ajalla. Vestergaardin mukaan monet yleiset kirjastot keskittyvät nykyisin enemmän yhteistyöhön koulujen kanssa, mutta parannettavaa on paljon. Seuraavassa artikkelissa keskitymme siihen, mitä menetelmiä, kampanjoita ja strategisia suunnitelmia naapurimaissa on lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi. Näihin kysymyksiin vastaajat vastasivat: What is your name and organization? What is your relationship to the reading promotion? Are you working with reading promotion yourself or are you for example a researcher? How has children's and young people´s reading skills increased or decreased in your country when considering the last five years? How about how many of the same age category read for fun or names reading as a hobby? What kind of trends can you see in reading in your country? (for example gendered reading, children vs. young people, does familie’s socio-economic position impact reading more than before) What do you think is the impact of public libraries on reading promotion in your country? Lähteet Sähköpostihaastattelut 12/2024: Ruotsi: Kulturrådet Tanska: Lisbet Vestergaard Norja: Bergljot Kaslegard Viro: Kristi Veeber Linkit haastateltujen viittaamiin raportteihin ovat teksissä. PISA-tutkimus (viitattu 21.12.2023): https://factsmaps.com/pisa-2018-worldwide-ranking-average-score-of-mathematics-science-reading/ https://factsmaps.com/pisa-2022-worldwide-ranking-average-score-of-mathematics-science-and-reading/ https://factsmaps.com/pisa-worldwide-ranking-average-score-of-math-science-reading/ https://okm.fi/-/pisa-2022-osaaminen-heikentynyt-suomessa-ja-lahes-kaikissa-muissa-oecd-maissa PIRLS-tutkimus, Suomen raportti: Kaisa Leino, Marjo Sirén, Kari Nissinen ja Eija Puhakka: Puoli tuntia lukemista: kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2021) Koulutuksen tutkimuslaitos, 2023. Löytyy netistä: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/86985/978-951-39-9620-8_KTL-T_37_jyx.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Menetelmiä, kampanjoita ja strategisia suunnitelmia lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi. Vertailussa Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro. Kehityspäällikkö Mervi Heikkilä & kirjastotoimen ylitarkastaja Anu Ojaranta. Tämä artikkelisarja on Seinäjoen kaupunginkirjaston, lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävän sekä Lounais-Suomen Aluehallintoviraston yhteistyötä. Lähetimme syksyllä 2023, jo ennen PISA-tulosten julkistamista, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron lukutaitotoimijoille kyselyn lasten ja nuorten lukemisesta. Tässä kirjoituksessa esittelemme naapurimaiden menetelmiä, kampanjoita ja strategioita lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi. On huomioitava, että vastaajia oli vain yksi kustakin maasta, eikä eri maissa välttämättä tehdä samanlaista lukututkimusta tai osallistuta samoihin kansainvälisiin tutkimuksiin. Vastaukset eivät siis kaikilta osin ole keskenään vertailukelpoisia. Tässä blogikirjoituksessa halusimme nostaa esille niitä lukemisen edistämisen toimenpiteitä, joita naapurimaissa on viimeisten vuosien aikana tehty. Blogikirjoituksen lopussa selvitämme, mitkä elementit ovat vaikuttavimpia, kun pyrimme nostamaan lukemisen kansallista tasoa. Miten lukemisen edistämisen toimenpiteitä Suomen naapurimaissa on tehty? Ruotsissa on tehty massiivisia lukemisen edistämiseen liittyviä hankkeita. Ruotsin kulttuurineuvoston alla on toteutettu paljon erilaisia ohjelmia. Kesäkuussa 2018 hallituksen vuonna 2016 asettama delegaatio esitti pohdintansa uudenlaiseksi lukemisen edistämisen työn rungoksi. Delegaatioon kuului laaja skaala erilaisia toimijoita niin koulun sisältä kuin ulkopuoleltakin. Delegaation tehtävänä oli ollut laatia toimenpiteitä, joilla voidaan jokaiselle lapselle ja nuorelle taata tasa-arvoiset mahdollisuudet ja riittävät edellytykset lasten ja nuorten lukutaidolle ja ilontäyteisille lukukokemuksille. Delegaatio ehdotti myös koulukirjastotoiminnan vahvistamista. Monia delegaation ehdotuksia on toteutettu ja yksi niistä on Läsrådetin perustaminen. Läsrådet perustettiin 2021. Sille annettiin 75 miljoonan kruunun rahoitus. Läsrådet perustettiin neuvoa antavaksi elimeksi Kulttuurineuvostolle, tehtävänään mm. seurata alan tutkimusta ja tunnistaa lukemisen edistämisen kehittämiskohteita sekä parantaa yleisten kirjastojen henkilökunnan lukemisen edistämisen osaamista. Läsrådetin piirissä aloitti myös lukulähettiläiden kansallinen ohjelma. Läsfrämjandelyft on toinen delegaation ehdotuksesta perustettu ohjelma. Se on laadittu laaja-alaisessa yhteistyössä ja toimii myös Kulttuurineuvoston alla. Ohjelman tavoitteena on luoda tasa-arvoinen ja kestävä infrastruktuuri kirjastojen tekemälle lukemisen edistämisen työlle mm. lisäämällä kirjastohenkilökunnan osaamista. Ohjelman puitteissa järjestetään vuosittainen laaja kaksipäiväinen tapahtuma, joka suunnataan viranomaisille, organisaatioille, opettajille ja muille toimijoille. Bokstart on myös kansallinen ohjelma, joka keskittyy pienten lasten (0–3) vanhempiin ja huoltajiin. Bokstart toimii niin ikään Kulttuurineuvoston alla ja on neuvostolle neuvoa antava toimija. Ohjelman tarkoituksena on edistää varhaisen kielen kehittymistä ja aikaista stimulointia yhteistyössä yleisten kirjastojen, neuvoloiden ja esiopetuksen kanssa. Ohjelmassa on saatavilla avustuksia. Ohjelman sisällä luotuja aineistoa on vapaasti saatavilla kansallisella verkkosivulla. Ohjelma järjestää myös täydennyskoulutusta huoltajille sekä ammattilaisille. Niin ikään kulttuurineuvoston alla toimii Väck boken! Se on suunnattu opettajille ja kirjastolaisille tueksi lasten lukemisen edistämiseen. Se tarjoaa luku-inspiraatio materiaalia ja myös kilpailun “Kuka on vuoden Bokväckare?” Lisäksi Ruotsissa on muutamia valtakunnallisia rakenteita lukemista tukemassa, kuten En bok för alla, joka tuottaa hyvin edullisia kirjoja valtion tuella. Ruotsissa koulukirjastot tulivat lakisääteiseksi 2010 ja nyt tulevalla 2025 lakimuutoksella koulukirjastot määritellään niin, että niissä pitää olla myös henkilökuntaa. Myös Tanskassa on tehty lukemisen edistämisen toimenpiteitä jo pitkään. Kulttuuriministeriössä on menossa kansallinen ohjelma, jossa yleinen kirjasto 35 kunnassa tekee yhteistyötä iltapäiväkerhoja pyörittävien organisaatioiden kanssa. Tarkoituksena on ollut edistää lukemisharrastusta 6–10-vuotiaiden lapsien keskuudessa. Tanskan kulttuuriministeriö on myös tukenut lukuisia lukemishankkeita vuosittaisten rahoitushakujen muodossa, joilla on varmistettu yleisten kirjastojen lukemisen edistämisen toimia. Viime vuonna jaettiin 8,7 miljoonaa kruunua, jonka avulla yleisen kirjaston ja koulukirjaston yhteistyötä voidaan vahvistaa. Norjassa on vahva kansallinen kirjastopolitiikka ja kansallinen strategia. Näiden välineiden tuella yleiset kirjastot ympäri Norjan ovat kehittyneet voimakkaiksi tapaamisen ja demokraattisen osallistumisen puolestapuhujiksi. Vuoden 2024 aikana julkaistaan myös kansallinen lukustrategia. Norjasta kyselyyn vastanneen asiantuntijan mielestä työtä on tehty, mutta vähän liian myöhään. Lukemaan innostaminen on ollut vähällä huomiolla myös kouluissa, mutta tähän haetaan nyt muutosta. Virossa toimii Lastenkirjallisuuden keskus, joka kulttuuriministeriön tuella koordinoi kansallista lasten lukemisen ohjelmaa nimeltään Lugemisisu. Hanke alkoi 2019 ja sai innoituksensa Suomen lukudiplomeista. Viron lukuhanke on erityisen arvokas pienille kirjastoille, jotka saavat hankkeesta vetoapua paikallisiin tapahtumiin ja toimiin. Hanke tukee myös lukemisen edistämisen työtä kouluissa opetussuunnitelman mukaisesti. Ohjelman ensimmäisenä vuotena ohjelmaan osallistui 26 kirjastoa. Osallistujamäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Korona-aikana rahoitusta lisättiin. Vuonna 2023 ohjelma kannustaa erityisesti 5–13-vuotiaiden lukemista mm. kirjastohenkilökunnan täydennyskoulutuksella ja valmiilla sisällöillä. Kansallista koko kansaa koskevaa lukemisen edistämisen ohjelmaa Virossa ei ole. Viron vastaukset antoi kehittämispäällikkö Kristi Veeber Tallinnan keskuskirjastosta. Hänen mukaansa kirjastojen työ on ollut merkittävä, ja hän epäilee, että toiminta on pystynyt hidastamaan lukutaidon heikkenemistä. Tilaston mukaan lukemiseen käytetty aika 15–14-vuotiailla on pysynyt pojilla samalla tasolla mutta tytöillä se on jopa noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaikuttavimmat menetelmät ja miten lukemisen edistämisessä pitäisi edetä? Kun vastaajilta kysyttiin, mitkä ovat olleet vaikuttavimmat menetelmät, saimme vastaukseksi aika paljon samoja huomioita. Vastauksia voi lajitella kolmen otsikon alle. Osaaminen ja menetelmät Vastaajat nostivat esille, että aina on parantamisen varaa ja tilaa oppimiselle. Kirjastoammattilaisten osaamista lukemisen menetelmistä, asenteista, tavoista, sisällöistä ja käytänteistä pitää yhä vahvistaa. Osaamista pitää kyetä sopeuttaa asiakasryhmältä toiselle ja huomioida erityisesti erityisryhmät ja lukihaasteiset. Kirjaston henkilökunnan tehtävänä on työskennellä laajasti myös lukumotivaation kanssa. Siksi on tärkeää, että kirjastossa osataan puhua lukemisen tärkeydestä eri asiakasryhmille heidän omista lähtökohdistaan. Erityisen tärkeässä osassa vastaajat näkivät myös vanhemmat ja lasten läheiset. Koti ja lukevat esikuvat Kirjastoilla on tärkeä rooli auttaa ja opastaa vanhempia edistämään omien lasten lukemisen kehittymistä ja lukuharrastuksen syntyä. Fokusta tulisi kääntää lisää vanhempien suuntaan, yhteistyössä kotien kanssa ja kirjastojen tukemana. Koska lukemisen ilon ja lukuharrastuksen lähteet ovat usein kotona, on tärkeä opastaa vanhempia varhaisen lukemisen äärelle, niin ääneen lukemisen kuin yhdessä lukemisen äärelle. Yhteisöllinen aspekti lukemiseen on merkittävä ja myös lukevat esikuvat, vanhemmat, tädit ja sedät, kummit ja mummit. Kirjastoille tätä kehitystä voi edistää perhetapahtumilla, vanhemmille suunnatuilla kirjasuosituksilla ja lukuohjelmilla. Hyvä tapa päästä vanhempien eteen puhumaan ovat esimerkiksi vanhempainillat. Mahdollistaminen Vastaajien mukaan lukutaidon koheneminen ja lukuharrastuksen kehittyminen vaatii mahdollisuuksia. Lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolista materiaalia, erilaista lukemista ja mieluiten mahdollisimman lähellä lukijoita. Tarvitaan myös monipuolisia lähestymistapoja lukemiseen. Lukemisen ei tarvitse olla tapahtuman tai toiminnan keskiössä, mutta mukana toiminnassa. Jotta kirjat ja aineistot saadaan lähelle oppilaita, tulee koulun ja päiväkodin yhteistyö lähikirjaston kanssa olla selkeää ja molempien osapuolien sitoutuneita. Kaikkiaan naapurimaissamme, varsinkin Ruotsissa, näyttää olevan melkein häkellyttävän paljon erilaisia lukemisen edistämiseen liittyviä kampanjoita. Niiden todellinen vaikuttavuus tullee esille vasta vuosien kuluttua, pikavoittoja ei varmasti ole odotettavissa. Merkillepantavaa on myös laaja, alueellinen, paikallinen ja valtakunnallinen yhteistyö. Lukemisen edistämisen ei pitäisikään tuntea hallintokuntien tai instituutioiden rajoja. Lähteinä haastattelut, lisää tietoa löydät täältä (linkit avautuvat uuteen ikkunaan): Ruotsin Kulttuurineuvoston alla toimiva kirjastoille suunnattu ohjelma: https://www.kulturradet.se/i-fokus/bibliotek/lasframjandelyft-for-folkbibliotek/ Ruotsin Kulttuurineuvoston alla toimiva Bokstart-ohjelma: https://www.bokstart.se/ Viron lastenkirjallisuuskeskuksen lukuohjelma Lugemisisust: https://elk.ee/opetajale/lugemisisu/lugemisisust/ Ruotsalainen, edullisia kirjoja tarjoava yhtiö: https://enbokforalla.se/ Ruotsin Kulttuurineuvoston alla toimiva Bockväckare-ohjelma: https://www.kulturradet.se/i-fokus/lasframjande/vack-boken/

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Erte osallistui Kirjastopäiville Kuopiossa Suomen Kirjastoseura järjesti kirjastopäivät Kuopiossa 4.-6.6.2024. Ertellä oli messuilla oma osasto, jossa kerroimme lukukampanjoistamme, keräsimme kirjavinkkejä ja jaoimme materiaalia. Kiitos kaikille meille vierailleille ja toiminnastamme palautetta antaneille! Kirjat, joihin liittyy sanataidetehtäviä Pyynnöstä olemme koonneet Kirjasampoon kaksi hyllyä, joiden sisältönä ovat lasten- ja nuortenkirjat, joihin on saatavilla verkosta ilmaisia sanataidetehtäviä. Toivottavasti nämä hyllyt suorine linkkeineen hyödyttävät työtänne, esimerkiksi kouluyhteistyötä tai lukupiiritoimintaa. Linkkejä saa vapaasti jakaa, vaikkapa opettajille. Alakoulu: Kirjoja, joihin liittyy sanataidetehtäviä Yläkoulu: Kirjoja, joihin liittyy sanataidetehtäviä Uusi postaus blogissa: Kalasataman kirjasto profiloitui rohkeasti lasten ja nuorten omaksi kirjastoksi Erten koordinaattori Emilia Koski vieraili helmikuussa Kalasataman kirjastossa tutustumassa uudenkarheisiin tiloihin ja keskustelemassa kirjaston suunnittelusta ja toiminnasta. Vierailun pohjalta syntyi blogipostaus, jossa valoitetaan muun muassa lasten ja nuorten kirjastoksi profiloitumisen syitä ja taustoja. Lue blogipostaus täällä. Lukulystien 15.5.2024 esitykset katsottavissa Kirjastokaistalla Lasten- ja nuortenkirjastotyön täydennyskoulutus Lukulystit järjestettiin 15.5. teemalla "Lapset ja nuoret ääneen – osallisuutta lasten ja nuorten kirjastopalveluissa". Webinaarin esitykset ovat nyt katsottavissa Kirjastokaistalla ja Lukulystien omilla sivuilla. Hyvän kesän toivotukset Erteläiset lomailevat heinäkuun ja palailevat takaisin sorvin ääreen elokuussa. Myös kuukausikirje lomailee heinä-elokuun ja seuraava kirje ilmestyy viikolla 38. Iloista ja aurinkoista kesää kaikille!

Seinäjoen Erten koordinaattori Emilia Koski vieraili helmikuussa Kalasataman kirjastossa tutustumassa uudenkarheisiin tiloihin ja keskustelemassa kirjaston suunnittelusta ja toiminnasta erikoiskirjastonhoitaja Mikko Steenin ja kirjastonhoitaja Inari Koskimiehen kanssa. Kirjoitusta varten on haastateltu myös Kalasataman ja Kallion kirjastojen johtajaa Erna Mattilaa. Tammikuussa 2024 avajaisiaan viettänyt Kalasataman kirjasto on Suomen ensimmäisiä rohkeasti lapset ja nuoret edellä suunniteltuja kirjastoja. Jo kirjastoon sisään astuttaessa on selvää, mille kohderyhmälle tilat on suunniteltu. Värikäs ja perinteisistä kirjastotiloista poikkeava sisustus saa hymyilemään ja tiloja koristavat erikoiset yksityiskohdat aiheuttavat ilon hihkaisuja. Vai etkö itse innostuisi kirjaston seinään upotetuista diskopalloista? Valtaosa kirjaston tilojen 436 neliöstä on varattu lasten- ja nuortenkirjallisuuden kokoelmalle, joka vastaakin laajuudeltaan suuren kirjaston kokoelmaa. Kirjastossa panostetaan lapsille, nuorille ja perheille suunnattuun toimintaan ja tarjolla on tällä hetkellä muun muassa vauvan ja vanhemman elokuvanäytöksiä, koululaisten iltapäivätoimintaa, nuorten iltoja ja iltasatutuokioita. Erilaisten tapahtumien lisäksi lasten, nuorten ja perheiden kohtaaminen on tärkeässä roolissa myös kirjaston päivittäisessä työskentelyssä. Kalasataman kirjastossa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jokainen sisään astuva asiakas vauvasta vaariin tervehditään ja palvellaan henkilökohtaisesti. Vahvaan vuorovaikutukseen panostaminen on kirjastossa tietoisesti tehty valinta, johon kaikki työntekijät ovat sitoutuneita. Aloite Kalasataman kirjaston profiloimisesta lasten ja nuorten kirjastoksi tuli Kallion ja Kalastaman kirjastojen johtajalta Erna Mattilalta. Kun sekä aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäki, kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen että uuden kirjaston projektiryhmä tukivat ajatusta, oli päätöksenteko Mattilan mukaan lopulta todella helppoa. Päätöstä tukivat myös suunnittelun alkuvaiheessa kerätyt taustatiedot, joiden mukaan alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä alueella tulee olemaan suuri vielä vuosia eteenpäin. Tulevalle kirjastolle osoitetut neliöt vaikuttivat Mattilan mukaan niin ikään osaltaan kirjaston profiloitumiseen: ”Tiesimme tulevan kirjaston neliöiden jäävän varsin pieniksi, jolloin ”vähän kaikkea kaikille” -ajattelulla joutuisimme nipistämään niin aikuisten kuin lastenkin palveluista, kokoelmista ja tiloista. Tästä syystä rohkenimme siirtää painopisteen lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Näin pystymme nyt panostamaan niin koulu- ja päiväkotiyhteistyöhön kuin lasten, nuorten ja perheiden vapaa-ajan lukemisen edistämiseenkin tehokkaammin ja toivoaksemme vaikuttavammin. Aikuisten peruspalvelut (varausten nouto, palautusmahdollisuus, digineuvonta sekä pieni vaihtuva aineisto) tarjotaan myös.” Kuten muutokset yleensäkin, herätti myös päätös aikuisten palveluiden karsimisesta närää, eivätkä kaikki olleet päätökseen tyytyväisiä. Kalasataman kirjastossa on kuitenkin huomattu, että rakentavan keskustelun myötä myös harmistuneet kirjastokävijät ovat ymmärtäneet, miksi ratkaisuun päädyttiin. Mattila korostaa, että karsiminen mahdollisti myös henkilökunnan resurssin vaikuttavan kohdentamisen lasten ja nuorten lukutaitotyöhön: ”Kun henkilökunnan ei tarvitse tarjota ”kaikkea kaikille”, saamme heidän osaamisensa ja työaikansa hyödynnettyä vaikuttavammin tärkeässä lasten ja nuorten lukuilon löytämisessä ja lukemisen edistämisessä.” Toivottavasti Kalasataman lapsiin ja nuoriin profiloituva kirjasto johtaa esimerkillään ja tulevaisuudessa Suomeen saadaan lisää lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen keskittyviä kirjastoja. Emilia Koski *** Haluatko kuulla lisää kirjaston suunnitteluprosessista ja siitä, miten lapset ja nuoret otettiin mukaan suunnitteluun? Katso Kalasataman erikoiskirjastonhoitaja Mikko Steenin Lukulysteillä 15.5.2024 pitämä puheenvuoro Lasten ja nuorten osallisuus uuden kirjaston suunnittelussa.

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Seinäjoen Erten uudet nettisivut on avattu! Seinäjoen Erte on saanut uudet nettisivut. Löydät meidät jatkossa osoitteesta www.sjkerte.fi. Sivuston ulkoasu on täysin uudistettu Seinäjoen erityistehtävän visuaalisen ilmeen mukaiseksi. Valikkorakenteita on paranneltu, mutta sivujen sisältö on pysynyt pääosin samana. Tavoitteena on ollut tehdä käyttäjäystävälliset sivut, joilta löytyy helposti tietoa Seinäjoen erityistehtävän ajankohtaisista asioista ja koulutuksista, sekä materiaaleja lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseksi. Otamme mielellämme vastaan palautetta sivuista. Palautetta voi laittaa osoitteeseen erte.kirjasto@seinajoki.fi. Uusi postaus blogissa: Lukemisen edistämistoimia naapurimaissa Mitä naapurimaissa tehdään lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi? Seinäjoen Erten ja AVI:n artikkelisarja on edennyt toiseen osaansa. Nyt esittelyssä ovat Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Viron menetelmät, kampanjat ja strategiat. Artikkeli löytyy Seinäjoen Erten blogista, kannattaa tutustua! Lukulystien 15.5.2024 esitykset julkaistaan Kirjastokaistalla Lasten- ja nuortenkirjastotyön täydennyskoulutus Lukulystit-webinaari järjestettiin 15.5. teemalla ”Lapset ja nuoret ääneen – osallisuutta lasten ja nuorten kirjastopalveluissa”. Webinaarin esitykset julkaistaan lähiaikoina Kirjastokaistalla. Tiedotamme asiasta lisää myöhemmin. Odotellessa kannattaa tutustua aikaisempien vuosien esityksiin, jotka löytyvät kootusti Lukulystien verkkosivuilta. Kirjasto mukaan Hyvinvointivirtaan! Seinäjoen Erten kirjaston ja toisen asteen verkoston jäsenet: Miia Utriainen, Anna Jalo, Pia Rask-Jussila sekä Mervi Heikkilä kokosivat muistilistan, joka rohkaisee kaikkia kirjastoja osallistumaan ammatillisen koulutuksen syksyiseen hyvinvoinnin teemaviikkoon. Muistilista sisältää konkreettisia toimintavinkkejä. Listan löydät täältä. Seinäjoen Erten koordinoima, kirjaston ja toisen asteen yhteistyöverkosto on tarkoitettu kaikille kirjastolaisille, joita yhteistyö toisen asteen koulutuksen kanssa kiinnostaa. Mukaan pääset ilmoittautumalla sähköpostilla: erte.kirjasto@seinajoki.fi Kirjastojen kesäkampanjat alkavat pian! Seinäjoen Erten toteuttamat valtakunnalliset lukukampanjat ovat kaikkien kirjastojen vapaasti käytettävissä ja sovellettavissa. Lukujengi ja lukumaja -kampanja lapsille ja perheille. Kirjastohaaste-kampanja nuorille. Vielä ehtii vastata kyselyymme Kehitämme toimintaamme kirjastoväen tarpeiden ja toiveiden perusteella. Vastaa asiakaskyselyymme ja auta meitä tukemaan kirjastojen lasten ja nuorten lukemisen edistämistyötä entistä paremmin! Kyselyn löydät täältä. Se on avoinna toukokuun 2024 loppuun saakka.

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! Lukulystien seminaaripäivän luennot on julkaistu Kirjastokaistalla Lasten- ja nuortenkirjastotyön seminaari Lukulystit järjestettiin 9.-11.11.2022 Tampereella teemalla Kirjasto lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukena. Lukulystien keskiviikon 9.11. esitykset ovat nyt kaikki katsottavissa Kirjastokaistalla: Merja Kauppinen: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen tukeminen kirjallisuusterapeuttisin menetelmin Sarah Mears: Reading, libraries and children’s wellbeing – a UK perspective Anna Lindblad: Litteraturens läkande kraft – biblioteken i mötet med unga/unga vuxna Anu Holopainen: Kirjailijapuheenvuoro Lukulystit-tapahtumassa 2022 Tänä vuonna Lukulystit järjestetään webinaarimuotoisena sekä keväällä että syksyllä. Kevään Lukulystien ajankohta on torstai 11.5.2023 klo 13-16 ja teema Nuoria kirjastossa –eväitä onnistuneeseen kohtaamiseen. Syksyn Lukulystien päivämäärä ja teema ilmoitetaan myöhemmin ensi vuoden puolella. Erten etävinkit 7.2.: Mediavinkkejä lastenkirjastotyöhön Erten etävinkit on aamupäivän mittainen etäkoulutustilaisuus, jossa on yleensä 2-3 alustajaa ja hyvin aikaa keskustelulle. Ilmoittautumalla etävinkeille saat osallistumislinkin ja kaikille ilmoittautuneille lähetetään myös tilaisuuden alustajien esityksistä koottu tallenne, joka on katsottavissa kaksi viikkoa. Kevään etävinkit alkavat mediataitoviikon kunniaksi mediataitoaiheisilla etävinkeillä. Nämä etävinkit ovat myös osa mediataitoviikon ohjelmaa. Etävinkkien ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen löytyvät Erten kotisivuilta. Kevään muiden etävinkkien päivämäärät ja aiheet ovat seuraavat: 7.3. klo 9.30 Pienten kirjastojen etävinkit - Tarinoita työpajoissa ja verkoissa 25.4. klo 9.30 Nuortenkirjastotyö - lukemista edistämässä Painopiste vuonna 2023 Erten painopisteenä vuonna 2023 on kirjaston yhteistyö vauva- ja pikkulapsiperheiden kanssa. Painopiste näkyy erityisesti Ideakirja 2023 -kirjassa, jota on jo alettu työstää. Siinä tulee olemaan sekä hankeartikkeleita että muita lastenkirjastotyöhön liittyviä artikkeleita. Ideakirjan tavoiteaikataulu on, että se on valmis kesälomiin mennessä. Kirjastojen kesän lukukampanjat perheille, lapsille ja nuorille Seinäjoen erityistehtävä toteuttaa tänäkin vuonna tuttuun tapaan perheiden, lasten ja nuorten kesän lukukampanjat kirjastojen käyttöön. Kampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon edellisten vuosien kampanjoista saatu palaute. Vuoden 2023 perheiden ja lasten kampanjassa viime vuodelta tutuksi tulleen Lukujengin seikkailut jatkuvat Tarinativolin pyörteissä. Nuorten kampanjassa yhdistyvät kirjavinkkaus ja TikTokvideot, ja se toteutetaan yhteistyössä Lukukeskuksen julkaiseman nuortenmedia Lukufiiliksen kanssa. Lisää tietoa molemmista kampanjoista tulee kevään korvilla. Pysykää siis kuulolla!

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! Uuden Lanu-neuvoston toimikausi alkoi Lasten- ja nuortenkirjastotyöntekijöiden valtakunnallisen verkoston, Lanu-neuvoston, toinen toimikausi alkoi. Uudessa neuvostossa on sekä edelliskaudelta tuttuja jäseniä että uusia. Ensimmäisessä kokouksessaan 13.2. neuvosto keskusteli jo vilkkaasti toimikauden painotuksista ja tavoitteista. Yhtenä tärkeänä tavoitteena neuvosto piti lasten- ja nuortenkirjastotyön näkyvyyden ja sitä kautta myös resurssien parantamista. Neuvoston kokoonpanon ja kokousten muistiot löydät Erten kotisivuilta. Pienten kirjastojen etävinkit - Tarinoita työpajoissa ja verkoissa tiistaina 7.3. klo 9.30-11.00 Hei sinä pienessä kirjastossa lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevä! Kaipaatko vertaisryhmää tai vinkkejä, miten pienessä kirjastossa voi tehdä menestyksekkäästi lasten- ja nuortenkirjastotyötä? Erten Pienten kirjastojen etävinkit on sinua varten. Ilmoittautumalla etävinkeille saat osallistumislinkin ja kaikille ilmoittautuneille lähetetään myös tilaisuuden alustajien esityksistä koottu tallenne, joka on katsottavissa kaksi viikkoa. Pienten kirjastojen etävinkit - Tarinoita työpajoissa ja verkoissa etävinkkien tarkempi ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen löytyvät Erten kotisivuilta. Seuraavien Erten etävinkkien ajankohta on 25.4. klo 9.30 ja aihe Nuortenkirjastotyö - lukemista edistämässä. Etävinkkien tarkempi ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen päivittyvät nettisivuillemme noin kuukausi ennen tapahtumaa. Kirjaston ja toisen asteen yhteistyömalli on julkaistu Erten kotisivuilla Kirjaston ja toisen asteen yhteistyön mallipohjaan kuuluu periaatesopimusmalli ja yhteistyösuunnitelmat ammatilliseen koulutukseen ja lukioon. Mallipohjat ovat vapaasti käytettävissä ja sovellettavissa paikallisten resurssien mukaan. Mallipohjat löydät Erten kotisivuilta. Ideoita ja esimerkkejä yhteistyömuodoista löytyy yhteistyösuunnitelmapohjista. Katso myös valmiit materiaalit yhteistyöhön Erten kotisivuilta. Toisen asteen työryhmä käynnistyy maaliskuussa Erten ylläpitämä toisen asteen työryhmä koostuu kirjastoammattilaisista ympäri Suomen. Jokaiselta AKE-alueelta ja Helsingin kaupunginkirjastosta on pyydetty ryhmään edustajia. Työryhmän tarkoituksena on suunnitella vuosittain yksi Erten järjestämä koulutus, jakaa tietoa ja toimia vertaistukena toisen asteen kirjastoyhteistyötä tekeville. Kirjastojen kesälukukampanjat 2023 Kirjastojen kesän lukukampanjat valmistuvat kovaa vauhtia - niistä lisää maaliskuun kuukausikirjeessä!

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! Lukupuhetta ja Erten blogi goes Oxford! Mervi Heikkilä ja Anna-Maija Koskimies Ertestä osallistuivat World Literacy Summitiin 2.4.4.4.2023. Mitä reissusta jäi käteen? Kuuntele paikan päällä nauhoitetut Lukupuhetta-podcastit ja tutustu myös Mervin blogikirjoitukseen Melkein kaiken maailman lukuasiat. Nuorten Mitä lukis? -kampanjan ensimmäinen TikTok-video julkaistaan 2.6. Lukufiiliksen TikTok-kanavalla @lukufiilismedia julkaistaan kesäkuun alusta elokuun loppuun asti viikoittain Lukufiiliksen toimituskunnan tekemiä Mitä lukis? -kampanjavideoita. Videot tulevat myös Lukufiiliksen instagramiin @lukufiilis. Ensimmäinen video julkaistaan perjantaina 2.6. Kannattaa ottaa kanava seurantaan jo nyt! Lukulystien esitykset Kirjastokaistalla Lasten- ja nuortenkirjastotyön täydennyskoulutus Lukulystit järjestettiin live-lähetyksenä Espoon Lippulaivan kirjastossa torstaina 11.5. teemalla Nuoria kirjastossa - avaimia onnistuneeseen kohtaamiseen. Päivän esitykset julkaistaan ensi viikolla Kirjastokaistalla, pysykäähän siis kuulolla! Tuoreimpia esityksiä odotellessa kannattaa tutustua aikaisempien vuosien esityksiin. Löydät ne kootusti Lukulystien verkkosivuilta. Syksyllä Lukulystit-webinaari järjestetään suomenkielisenä 22.11.2023 ja ruotsinkielisenä 23.11.2023.

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! Erten syystalven etävinkit 3.10. Pienten kirjastojen etävinkit: Apua, en ehdi! Ilmoittaudu mukaan tästä. 31.10. Erten etävinkit: Uusien lanulaisten tapaaminen (sisältö valmistellaan etukäteiskysymysten perusteella). Ilmoittaudu mukaan tästä. 12.12. Erten etävinkit: Kirjasto ja toinen aste Tulevien koulutusten tarkempi ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen päivittyvät kotisivuillemme noin kuukausi ennen tapahtumaa. Tiedotamme tulevista koulutuksista myös some-kanavillamme ja kirjastot.fi-tiedotteissa. Syksyn Lukulystit-Läsfest 22.11. ja 23.11. klo 13-16 suoralähetyksenä Kirjastokaistalla Syksyn Lukulystit-Läsfest järjestetään kaksipäiväisenä marraskuussa 2023. Keskiviikon 22.11. ohjelma on suomenkielinen ja päivän teema erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lukemaan edistäminen. Torstain 23.11. ohjelma on ruotsinkielinen ja teemana on kirjasto lasten ja nuorten tilana. Webinaarimuotoinen täydennyskoulutus on katsottavissa live-lähetyksenä Kirjastokaistalla ilman ennakkoilmoittautumista ja esitykset ovat katsottavissa myös jälkikäteen. Päivän tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin, pysykäähän kuulolla! Erten blogissa Educa-vierailijoiden näkemyksiä onnistuneesta varhaiskasvatuksen tai koulun ja kirjaston välisestä yhteistyöstä Erte osallistui tammikuussa Helsingissä järjestettyyn opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten suurtapahtumaan Educaan ja teetti siellä opettajille kyselyn heidän näkemyksistään onnistuneesta varhaiskasvatuksen tai koulun ja yleisen kirjaston välisestä yhteistyöstä. Millaista onnistuneeksi koettu yhteistyö kirjastojen kanssa opettajien mielestä oli ja millainen voisi olla onnistuneen yhteistyön unelmatoteutus? Lue blogipostaus täältä.

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! 31.10. Erten etävinkit: Uusien lanulaisten tapaaminen Oletko uusi lasten ja nuorten kirjastotyössä tai kiinnostunut ryhtymään siihen? Tunnetko olevasi vähän pihalla jostain, haluatko tietää, tehdäänkö muuallakin samalla tavalla, onko työssä jotain minkä kaikki tuntuvat tietävän mutta sinä et uskalla edes kysyä? Kaipaatko vertaistukea ja -kokemuksia ihan muuten vaan? Ilmoittaudu uusien lanulaisten etätapaamiseen tästä ja lähetä etukäteen kysymyksesi ja toiveesi osoitteella erte.kirjasto@seinajoki.fi. Me välitämme ne vetäjille (informaatikko Ilona Riekkola Lahden kaupunginkirjastosta ja kirjastonhoitaja Mana Rautiainen Kouvolan kaupunginkirjastosta). HUOM! Etävinkkejä ei tallenneta. 12.12. Erten etävinkit: Kirjasto ja toinen aste Joulukuun etävinkeillä esitellään kolme erilaista jo vakiintunutta kirjaston ja toisen asteen yhteistyömallia. Päivän ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen päivittyy kotisivuillemme noin kuukausi ennen tapahtumapäivää. Erten blogin vieraskynässä Suomen Tukholman-instituutin kirjaston lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja Linda Åkerlund Tiesitkö, että Tukholmassa on yksi suomenkielinen kirjasto? Suomen Tukholmaninstituutin kirjaston lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja Linda Åkerlund vieraili Erten vieraana Seinäjoella syyskuussa. Erten blogissa Linda kertoo, millaista paikallista, alueellista ja valtakunnallista työtä Tukholman-instituutin kirjastossa tehdään. Rakenna kirjastoosi tai vaikka koululle tietokuvakirjanäyttely! Suomen tietokirjailijat ry on tuottanut kirjastojen käyttöön materiaalia, jonka avulla voi rakentaa näyttelyn lasten tietokuvakirjoista. Materiaali on vapaasti kirjastojen käytettävissä. Juliste, somepohjat ja suosituslaput ovat ladattavissa Erten kotsivuilta. Materiaaliin kuuluu myös muokattava Canva-pohja julisteesta, johon pääsee lisäämään esimerkiksi kirjaston nimen ja näyttelyn ajankohdan. Julisteen ja muiden materiaalien visuaalisen ilmeen on tehnyt kuvittaja Pirita Tolvanen. Canva-toteutuksesta vastasi Reetta Martikainen. Materiaalien tuottamisen on rahoittanut Tietokirjallisuuden edistämiskeskus. Materiaalin avulla voi rakentaa näyttelyn tietokuvakirjoista. Kuvia ja tunnetta tietokuvakirjanäyttelyn tarkoituksena on nostaa esiin lasten tietokuvakirjoja. Näyttelyiden toivotaan tuovan lisää lukijoita lasten tietokuvakirjojen luo. Kirjastot voivat toteuttaa näyttelyn vapaasti omalla tavallaan, esimerkiksi lastenosastolla tai erillisessä näyttelytilassa. Kirjat näyttelyyn voi valita kirjaston omasta kokoelmasta. Kirjat voivat olla vapaasti lainattavissa. Kirjojen valinnan inspiraationa voi halutessaan käyttää myös Suomen tietokirjailijoiden Tietokirjoja kouluun! -katalogia, jossa esitellään tietokirjoja lapsille sekä Pirita Tolvasen listaa tietokuvakirjoista. Jos näyttelystä tehdään somepostauksia, Suomen tietokirjailijat voi mieluusti tägätä. Uutta Tietokirjoja kouluun! -lukuvinkkikatalogia voi tilata maksutta kirjastoon täältä. Tulossa: talvisia ja jouluisia juliste- ja somemateriaaleja kirjastojen käyttöön Kirjastot saavat marraskuussa käyttöönsä Erten tuottamat suomen- ja ruotsinkieliset vinkkijulisteet talveen ja jouluun liittyvistä lasten kuvakirjoista. Tiedotamme materiaalien julkaisusta sosiaalisen median kanavissamme ja kirjastot.fi-tiedotteessa. Lukulystit-Läsfest 22.11. ja 23.11. klo 13-16 suoralähetyksenä Kirjastokaistalla Syksyn Lukulystit-Läsfest järjestetään kaksipäiväisenä marraskuussa 2023. Keskiviikon 22.11. ohjelma on suomenkielinen ja päivän teema erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lukemaan edistäminen. Torstain 23.11. ohjelma on ruotsinkielinen ja teemana on kirjasto lasten ja nuorten tilana. Webinaarimuotoinen täydennyskoulutus on katsottavissa live-lähetyksenä Kirjastokaistalla ilman ennakkoilmoittautumista ja esitykset ovat katsottavissa myös jälkikäteen. Päivän tarkempi ohjelma julkaistaan pian, pysykäähän kuulolla!