Hakutulokset

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! Uusien vinkkareiden tukikahvit 27.2. klo 9.30 Jännittääkö, turhauttaako vai haluatko muuten vaan vertaistukea vinkkaukseen? Tule uusien vinkkareiden tukikahveille kyselemään ja jakamaan kokemuksiasi muiden vinkkareiden kanssa. Aamupäivän vetää Espoon kaupunginkirjaston kirjastopedagogi Pia Göös. Ilmoittaudu mukaan Uusien vinkkareiden tukikahveille! Webinaaria ei tallenneta. Tulevia etävinkkejä 26.3. Erten etävinkit: Monikieliset terveiset Ruotsista 27.3. Ertes distanstips: Mångspråkiga hälsningar från Sverige 16.4. Erten etävinkit: Lukukampanjat ja Kirsi Kunnas 100 -juhlavuosi Vuoden 2023 Tarinasaalis julkaistaan 29.2. Viime vuoden lasten ja nuorten aineistoista tehdyt tekstitetyt esittelyvideot julkaistaan Kirjastokaistalla karkauspäivänä 29.2. Videoita ovat olleet tekemässä kirjastot ja kirjastojen henkilöstö ympäri Suomea, ja niitä julkaistaan yhteensä 24 kappaletta. Aineistovideot on tarkoitettu paitsi kirjastojen henkilöstölle, myös esimerkiksi opettajien työn tueksi. Linkkejä videoihin saa mielellään jakaa kaikille kiinnostuneille. Tarinasaalis-kokonaisuus on syntynyt Kirjastokaistan, Seinäjoen Erten ja yleisten kirjastojen yhteistyön tuloksena. Lukulystit 15.5. klo 13-16 Kirjastokaistalla Kevään Lukulystit järjestetään webinaarimuotoisena keskiviikkona 15.5. klo 13-16 teemalla Lapset ja nuoret ääneen - osallisuutta kirjaston palveluihin. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista ja se on katsottavissa suoralähetyksenä Kirjastokaistalla. Merkitse päivämäärä kalenteriin jo nyt! Tarkempi ohjelma päivitetään Lukulystien nettisivuille huhtikuun aikana. Lasten ja nuorten selkokirjallisuuspalkinto Klaran ehdokasteokset julki Vuoden 2024 lasten ja nuorten selkokirjallisuuspalkinto Klaran ehdokasteokset on julkistettu. Ensimmäistä kertaa jaettavan palkinnon ehdokkaat ovat Marja-Leena Tiaisen Gangsterin poika (Avain), Päivi Lukkarilan Kuinka saavutetaan zanshin (Nokkahiiri), Tuomas Kilven Inka (Oppian), Nora Lehtisen Ainon ja Matiaksen talvipuuhat (Pieni Karhu) sekä Magdalena Hain Kuolleiden kirja (Avain), jonka on selkomukauttanut Riikka Tuohimetsä. Palkintoehdokkaat valittiin vuosina 2022-2023 ilmestyneiden kotimaisten lasten ja nuorten selkokirjojen joukosta. Ehdokasteosten valinnasta vastasi valtakunnallisista kirjastojen asiantuntijaverkostoista, Lanu-neuvostosta ja BU-gruppenista, koottu palkintoraati yhdessä selkokirjallisuuden asiantuntijan kanssa. Palkintoraatiin kuuluvat raadin puheenjohtaja Meri Markus sekä Päivi Joentausta, Viivi Kilpeläinen, Mari Karvonen, Heidi Jägerskiöld ja Riikka Törnroos. Palkinto myönnetään monipuolisesti ansiokkaalle lasten tai nuorten selkokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta selkokirjallisuuteen. Palkinnon tavoitteena on edistää lasten ja nuorten selkokirjallisuutta, muistuttaa sen koko ajan kasvavasta tarpeesta sekä nostaa esille kirjastojen tekemää lukemisenedistämistyötä. Lopullisen palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee palkintoraati. Palkinnon rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö osana Seinäjoen kaupunginkirjaston erityistehtävää. Ehdokasteoksien kesken järjestetään myös lukijaäänestys raatilaisten kirjastoissa. Palkinnon voittaja julkistetaan kirjaston päivänä tiistaina 19. maaliskuuta Porvoon pääkirjastossa kaikille avoimessa palkitsemistilaisuudessa.

Erte lukee -sarjassa luodaan katsauksia ja luetaan ulkomaisia kirjastoalan lehtiä ja kirjoja. Lukemisen mielenterveysvaikutus näkyväksi ja muuta mielenkiintoista Isosta-Britanniasta Vuoden 2023 viimeinen TSL eli The School Librarian -lehti sisälsi taas monta pohtimisen arvoista ja oivaltavaa artikkelia. Tähän bloggaukseen poimin teidänkin pureskeltavaksenne muutaman ajatuksen. Vain kuusi minuuttia! Catherine Stackin artikkelissa “Just 6 minutes!” kerrotaan, kuinka kuusi pientä minuuttia lukemista päivittäin voi parantaa mielenterveyttä ja kuinka tämä tutkimustulos on innostanut Isossa-Britanniassa kouluja lukukampanjoihin. Artikkelissa viitataan Sussexin yliopiston tutkimukseen, joka on tehty jo vuonna 2009. Sen mukaan kaunokirjallisuuden lukeminen kuusi minuuttia päivässä vähentää stressitasoa 68% - enemmän kuin musiikin kuuntelu, kävely tai edes vanha kunnon kuppi teetä. Artikkelin kirjoittaja käytti tätä tulosta sikäläisen mielenterveyden teemaviikon kampanjassa ja innosti alakoululaiset sekä opettajansa lukemaan kuusi minuuttia kaunokirjallisuutta jokaisen koulutunnin alussa. Tämä konkretisoi mielenterveyden ja lukemisen yhteyttä. Opettajien palautteen mukaan lukeminen tunnin alussa rauhoitti luokkaa ja ilmapiiri sen jälkeen oli keskittynyt ja vastaanottavainen. Myös oppilaat pitivät kampanjasta. Kyseisessä koulussa onkin tällaisia lukupäiviä nykyään säännöllisesti kaksi vuodessa. Jäin pohtimaan, voisivatko kirjastot innostaa kouluja viettämään Suomessakin vastaavia lukupäiviä, jolloin joka ainoan tunnin alussa luettaisiin kuusi minuuttia kaunokirjallisuutta? Kampanja voisi alkaa luokan kirjastokäynnillä edellisenä päivänä, jolloin kaikille oppilaille etsittäisiin mieleistä luettavaa. Tällainen kampanja sopisi mielestäni niin lukuviikkoon kuin mielenterveysviikkoonkin. Suomessa mielenterveysviikkoa vietetään viikolla 47 ja lukuviikkoa puolestaan huhtikuun lopussa. Kirjolla kirjastossa Skotlannissa työskentelevä koulukirjastonhoitaja Derec France kertoo omassa artikkelissaan “Supporting Neurodiversity”, miten eri tavoin hän tukee kirjastossaan neuroepätyypillisiä oppilaita. Hän tarjoaa heille tilaisuuden keskusteluun, mutta myös omaa rauhaa sitä kaipaaville. France muistuttaa myös, että kaikki kommunikaatio ei ole verbaalista. Hänen mukaansa tärkeää on ottaa oppilaat, erityisesti neuroepätyypilliset, mukaan päätöksentekoon ja tilasuunnitteluun. Francen työpaikassa eli Preston Lodge Highschoolin kirjastossa onkin nuorten osallistumisen myötä: järjestetty tila uudelleen siten, että opiskelulle ja kokoelmille on selkeät omat alueet hyllyt, pöydät ja istumapaikat on järjestetty siten, että on sosiaalisia ja yksityisiä lukualueita säkkituolit on otettu uudelleen käyttöön huonekalujen kankaiden, tekstuurien ja värien valinnassa on otettu huomioon nuorten näkemyksiä valaistusta on säädetty: fluoresoiva päävalaistus pois ja tilalle luonnonvaloa ja valonauhoja. laitettu kirjan kannet esiin -kirjanäyttelyitä helposti saavutettaviin paikkoihin tarjottu asiakkaille valikoima fidget-leluja, legoja, vastamelukuulokkeita, värikalvoja, värityskyniä ja paperia tarjottu asiakkaille myös kuunteluasema: iPad kuulokkeilla ja valikoima kirjaston e-kirjoja Onko sinun kirjastossasi tehty jotain tällaista? Kerro meille vaikkapa sähköpostilla: erte.kirjasto@seinajoki.fi. Preston Lodge Highschoolin kirjastossa oppilaat osallistuvat myös aineistojen valintaan eri tavoin alkaen vierailuista kirjakauppoihin. Monet nuorten omista valinnoista ovat terveystietokirjoja, mistä France on saanut idean ottaa aiheen osaksi omia informaatiolukutaidon oppituntejaan - vastapainoksi TikTokin ja sosiaalisen median misinformaatiolle. France nostaa artikkelissaan esille myös representaation tärkeyden. Kaunokirjallisuuden neuroepätyypilliset, uskottavat henkilöhahmot ovat tärkeitä sekä neurotyypillisille että neuroepätyypillisille lukijoille. Kansainvälisiä kansansatuja Kirjailija Sophie Anderson puolestaan kertoo omassa artikkelissaan kirjailijantyöstään sekä vinkkaa uusia kansansatukokoelmia. Hän vaalii isoäitinsä slaavilaista satuperintöä ja on käyttänyt vanhoja venäläisiä kansansatuja omissa kirjoissaan interteksteinä. Anderson ajattelee, että kansansatujen perinne yhdistää sekä sukupolvia että ihmisiä ympäri maailmaa. Ne ovat tärkeä osa kaikkien meidän perintöä ja voivat edelleen ilahduttaa ja ohjata meitä. Eri maiden kansansatujen uudelleenkirjoittaminen ja -kuvittaminen sekä tuominen yhä uusien lukijasukupolvien ulottuville tuo näkyviin myös kansansatujen monimuotoisuuden ja meitä kaikkia yhdistävän rakkauden tarinoihin ja tarinankerrontaan. Andersonin kirjoja ei harmi kyllä ole käännetty suomeksi. Tässä referoitujen tekstien lisäksi TSL:n numero 4/2023 sisältää artikkeleita tekoälystä, pakohuonepelistä kirjastossa, Canvasta opetuskäytössä sekä tapansa mukaan runsaasti lasten- ja nuortenkirjakritiikkejä. Mainio lehti taas kerran, jäänkin innolla odottamaan, mitä vuoden 2024 ensimmäinen numero tuo tullessaan! Mervi Heikkilä

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! Kesän lukukampanjoiden materiaalit kirjastoille julkaistaan pian! Perheiden ja lasten kesän lukukampanjassa viime vuodelta tuttu Lukujengi jatkaa seikkailujaan Tarinativolissa, tällä kertaa Lukumaailmanpyörän pyörteissä. Kampanjassa lainataan kirjoja ja kerätään Lukujengi-hahmoja kirjastosta saatavaan kampanjapassiin. Kampanja on toteutettu kahdeksalla kielellä: suomi, ruotsi, englanti, viro, venäjä, arabia, pohjoissaame ja ukraina, ja näillä kielillä on tehty myös kirjavinkkilistat asiakkaille jaettaviksi. Kampanjaan liittyvä tarina ja nettisivut ovat suomeksi ja ruotsiksi. Nuorten kampanja jatkaa viime vuoden Mitä lukis? -teemalla yhteistyössä Lukukeskuksen julkaiseman Lukufiiliksen kanssa. Lukufiiliksen toimituskunta tekee kampanjan aikana vinkkausvideoita, jotka tulevat löytymään TikTokista @lukufiilismedia tai #mitälukis2023. Nuoret pääsevät myös itse vinkkaamaan täyttämällä kirjastoon palautettavia vinkkilapuja. Kirjastot voivat jakaa asiakkaille valmiita vinkkauslistoja nuortenkirjoista. Kampanja on toteutettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Molempiin kampanjoihin liittyvä materiaali on ladattavissa kampanjoiden nettisivuilta, jotka avataan perjantaina 31.3. Materiaaleista on saatavilla myös muokattavat Canva-pohjat, jotka ovat kirjastojen vapaasti hyödynnettävissä. Lukujengi-kampanjan nettisivut löytyvät osoitteesta www.lukujengi.fi ja Mitä lukis? kampanjan nettisivut osoitteesta www.mitalukis.fi. Sivut aukeavat 31.3. Kampanjoihin liittyvissä tiedusteluissa ota yhteys erte.kirjasto@seinajoki.fi. Kirjasto on kaverisi -esitetilaus Haluatko kirjastosi käyttöön Kirjasto on kaverisi -esitettä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi? Kompaktin esitteen voi antaa lapsiasiakkaille kirjastokortin teon yhteydessä ja se sisältää myös taskun kirjastokorttia varten. Seinäjoen Erte selvittää esitteen painamista ja kustannuksia kirjastojen ilmoittamien tilausmäärien perusteella. Kirjastot maksavat itse painokulut, sekä mahdolliset postitus- ja laskutuskulut. Kirjastot hoitavat myös esitteiden tilauksen itse. Mikäli haluat osallistua esitetilaukseen, vastaa tähän kyselyyn 31.3.2023 mennessä. Ilmoitetun päivämäärän jälkeen tulleita vastauksia ei huomioida. Tutustu myös Kirjasto on kaverisi -videoon. Alkuperäisen suomenkielisen esitteen on tehnyt Oulun kaupunginkirjasto ja Monikielinen kirjasto on kääntänyt sen opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Erten etävinkit: Nuortenkirjastotyö - lukemista edistämässä tiistaina 25.4. klo 9.30-11.00 Etävinkkien tarkempi ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen päivittyvät Erten kotisivujen Muista nämä -tapahtumakalenteriin noin kuukausi ennen tapahtumaa. Seuraavien Erten etävinkkien ajankohta on syksyllä. Etävinkkien ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen päivittyvät nettisivuillemme myöhemmin. World Literacy Summit Oxfordissa, Isossa-Britanniassa järjestetään huhtikuun alussa iso, kansainvälinen lukemisseminaari, World Literacy Summit. Seinäjoen Ertestä seminaariin osallistuvat esiintyjinä Mervi Heikkilä ja Anna-Maija Koskimies. Tuliaisina on tarkoitus tuoda viimeisintä tutkimustietoa ja hyviä käytänteitä maailmalta Suomen lasten- ja nuortenkirjastotyötä rikastuttamaan. Lisätietoja seminaarista täällä. Tarinasaalis-paketti Kirjastojen, Seinäjoen Erten ja Kirjastokaistan yhteistyön tuloksena syntyi 26 videosta koostuva Tarinasaalis-paketti, jolla kirjastolaiset ympäri maan vinkkaavat valitsemiaan parhaita vuonna 2022 ilmestyneitä lasten- ja nuortenkirjoja, pelejä ja lastenmusiikkia. Videot löydät Kirjastokaistalta. Lisää tietoa Tarinasaalis-kokonaisuudesta löytyy Kirjastokaistan blogista.

Morjens! Nimeni on Linda Åkerlund ja olen töissä Suomen instituutin kirjastossa Tukholmassa lasten- ja nuortenkirjastonhoitajana. Olin vierailemassa Ertessä syyskuun lopussa ja sain pyynnön kirjoittaa tekstin toiminnastamme. Suomen instituutin kirjasto on yksi Tukholman vanhimmista kirjastoista. Tukholman Suomalainen Seura perusti kirjaston jo vuonna 1894. Suomen Tukholman instituutti perustettiin vuonna 1995, jolloin myös kirjastotoiminta siirtyi instituutin alle. Suomen Tukholman instituutti on yksi Suomen 16. tiede- ja kulttuuri-instituuteista, joita löytyy vähän kaikkialta maailmasta. Vuodesta 2021 Suomen instituutin kirjasto toimii kansallisen suomen kielen resurssikirjastona. Tehtävä on kolmevuotinen, joka tarkoittaa, että 2023 on viimeinen vuosi, ja olemme todella iloisia siitä, että Ruotsin hallitus vastikään päätti, että tehtävä jatkuu vielä kolme vuotta. Asiakkaillemme olemme kuin mikä yleinen kirjasto tahansa, mutta haemme rahoitusta joka vuosi jatkaaksemme toimintaamme. Se, mistä rahoitus tulee, vaikuttaa suuresti toimintaamme. Suurin osa rahoituksesta tulee Ruotsista, mikä antaa meille mahdollisuuden keskittyä enemmän vähemmistökysymyksiin. Meillä on fyysinen kirjasto Tukholman keskustassa, mutta toimimme myös kaupungin ulkopuolella. Olemme esimerkiksi mukana Tukholman alueen kirjastojen kuljetuksissa, mikä tarkoittaa, että kirjojamme saa mihin tahansa Tukholman läänissä olevaan yleiseen kirjastoon. Meillä on myös resurssikirjastotehtävä, jonka toiminta on koko Ruotsin laajuista. Meillä on siis paikallista, alueellista ja kansallista toiminta. Ja kaiken teemme vain viidellä henkilöllä! Meillä on kirjastonjohtaja, joka myös vastaa resurssikirjastotoiminnasta aikuisille, yksi lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja, yksi osa-aikainen informaatioassistentti sekä kaksi kirjastoassistenttia, josta toinen on täyspäiväinen ja toinen osa-aikainen. Mikä on resurssikirjasto? Ruotsissa on viisi kansallista vähemmistöä ja jokaisella on oma resurssikirjastonsa ja kielikeskuksensa. Nämä viisi ovat ruotsinsuomalaiset (suomi), tornionlaaksolaiset (meänkieli), juutalaiset (jiddiš), romanilaiset (romani chib) ja saamelaiset (saame). Kaksi resurssikirjastoista löytyy Tukholmasta, ruotsinsuomalaisten ja juutalaisten resurssikirjasto. Tornionlaaksolaisten resurssikirjasto on Ylitorniossa, saamelaisten Jokkmokkissa ja romanilaisten Malmössä. Resurssikirjastotehtävä tuli hallitukselta Kuninkaallisen kirjaston (Kungliga biblioteket, KB) kautta näille viidelle toimijalle. Vähemmistöstatuksen saamiseksi kielellä pitää olla pitkä historia Ruotsissa, minkä takia jiddiš on juutalaisten kieli. Heprealla ei ole tarpeeksi pitkä historia Ruotsissa. Kiinnostavaa on, että meänkieli nähdään Ruotsissa omana kielenään, vaikka se Suomessa on murre. Suomenruotsalaisena olen myös miettinyt paljon suomen kielen asemaa Ruotsissa ja ruotsin kielen asemaa Suomessa. On mielenkiintoista, miten eri tavalla kieliä on kohdeltu näissä maissa. Tämä on myös nyt johtanut siihen, että Ruotsissa panostetaan suomen kielen revitalisaatioon. Ruotsissa ei esimerkiksi ole montaa koulua, jossa opetuskieli on suomi. Suurin osa löytyy Tukholmasta, ja niissäkin opetuskieli vaihtuu enemmissä määrin ruotsiksi mitä ylempänä luokka-asteella ollaan. Toinen aste on jo kokonaan ruotsinkielinen. Muualla maassa suomen kieltä voi oppia äidinkielenopetuksessa, jos siinäkään. Se ei aina ole niin helppoa, vaikka sen pitäisikin periaatteessa onnistua vain pyytämällä. Opettajia on vähän ja heitä on vaikea houkutella töihin, sillä kyseessä on yleensä osa-aikainen työ. Muilla vähemmistökielillä on myös vaikeuksia saada äidinkielenopetusta. Resurssikirjastotehtävään kuuluu ensisijaisesti yleisten kirjastojen sekä itse vähemmistön tukeminen Ruotsissa. Miten tehtävää tarkalleen hoidetaan, on jokaisen resurssikirjaston oma päätös, mikä on hyvä koska vähemmistöt ovat niin erilaisia. Suomen instituutin kirjasto keskittyy esimerkiksi paljon suomen kieleen. Resurssikirjastona meidän ei tarvitse tarjota kaukolainoja, vaikka joillakin resurssikirjastoilla on kaukolainapalvelu. Esimerkiksi saamelaisten kirjastolla Jokkmokkissa on kaukolainapalvelu, mutta se oli olemassa jo ennen resurssikirjastotehtävää. Velvollisuus tarjota aineistoa vähemmistöistä ja niiden kielillä kirjastoissa on varsinaisesti kunnilla, mutta resurssikirjasto voi esimerkiksi antaa vihjeitä siitä, mitä kannattaa ostaa. Voit lukea lisää resurssikirjastotehtävästä ja resurssikirjastoista ruotsiksi KB:n kotisivuilta. Suomen instituutin resurssikirjasto Kuten sanottu keskitymme paljon suomen kieleen. Koko kirjaston henkilökunta puhuu sekä suomea että ruotsia. Verkkosivumme ja verkkokirjastomme löytyy sekä suomeksi että ruotsiksi, ja käytämme ensisijaisesti suomea sosiaalisissa medioissa ja teemme kirjavinkkejä suomenkielisistä kirjoista. Keskitymme paljon suomalaisiin ja ruotsinsuomalaisiin kirjailijoihin. Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa hyväksymme myös käännöksiä, koska lapsia ja nuoria on helpompi innostaa lukemaan, jos ne voivat lukea samoja sarjoja ja kirjoja, jotka muutenkin kiinnostavat. Yksi haaste on, että selkokirjat ovat monelle ruotsinsuomalaiselle lapselle ja nuorelle liian vaikeita. Moni ruotsinsuomalainen lapsi ja nuori puhuu suomea yhden vanhemman tai isovanhempiensa kanssa. Monella on vaikeuksia lukea ja kirjoittaa suomeksi, vaikka he osaavat puhua sujuvaa suomea. Mielestämme on siis mahtavaa, että Suomessa keskitytään nykyään enemmän S2-oppilaisiin, koska se hyödyntää myös meitä! Toinen haaste on löytää kirjoja ruotsinsuomalaisesta perspektiivistä, koska suurin osa suomenkielisistä kirjoista tulee Suomesta. Toivomme, että nuoret ruotsinsuomalaiset inspiroituvat kirjoittamaan omia kirjoja. Julkaisemme kirjavinkkilistoja uusista kirjoista kaksi kertaa vuodessa. Meillä on lista aikuisille sekä lapsille ja nuorille. Listat ovat täysin kaksikielisiä ja niitä voi esimerkiksi käyttää tukena kirjaston hankinnoissa. Kaikki, jotka hankkivat suomenkielisiä kirjoja Ruotsissa, eivät osaa suomea, ja silloin listamme voivat olla avuksi. Julkaisemme listat kotisivullamme. Kirjastojärjestelmämme vaihdon ansioista pystyimme vuosi sitten tarjoamaan e-kirjastoamme ja striimipalvelumme koko Ruotsiin. Ennen kirjastojärjestelmävaihtoa asiakkaamme piti tulla Tukholmaan hankkimaan kirjastokortti, koska heidän piti vahvistaa henkilöllisyytensä. Tämä oli tietenkin turhauttavaa monelle, joka ei asu lähellä Tukholmaa. Mutta syyskuun 2022 alusta olemme voineet tarjota e-asiakkuutta, jonka voi hankkia etänä. Ajattelimme, että e-aineisto ei voi tuhoutua, kadota tai saada myöhästymismaksuja, joten miksi olla vaikea ja vaatia asiakkaita vahvistavaan henkilöllisyytensä paikan päällä Tukholmassa? Joten teimme kokonaan uuden asiakastyypin, joka ei vaadi henkilötunnusta tai henkilöllisyyden vahvistamista. Tämä tarkoittaa, että lapset ja nuoret voivat tulla e-käyttäjiksi ilman huoltajan allekirjoitusta. On tietenkin olemassa riski, että joku antaa vääriä tietoja, mutta koska maksuja ei tule, se ei ole niin vaarallista. Jos e-käyttäjä haluaa saada fyysisen kirjastokortin, hänen tulee tulla Tukholmaan vahvistamaan henkilöllisyytensä ja silloinhan näemme, jos joku tärkeä tieto on väärä. Yksi asia, joka huolestuttaa meitä, on e-kirjaston tulevaisuus. Saatte Suomessa kansallisen e-kirjaston, ja se voi olla meille haaste. Tällä hetkellä meillä on Ellibs, joka on suomalainen palvelu, mutta emme tiedä, voimmeko saada Suomen kansallisen e-kirjaston käyttöön asiakkaillemme Ruotsissa. Pitää vain odottaa ja nähdä, miten menee. Resurssikirjastona meillä on myös kirjavinkkivideoita Suomen instituutin YouTube-kanavalla, materiaalipankki, josta löytyy itse tuotetut aineistot ja linkkejä muihin toimijoihin sekä lukupiiripaketteja. Meillä ei siis ole kaukolainatoimintaa, mutta lähetämme lukupiiripaketteja koko maahan. Joka paketissa on kahdeksan kappaletta samaa kirjaa, ja ne ovat ilmaiseksi lainattavissa koko Ruotsissa. Paketit lähetetään kirjastoille, yhdistyksille, pedagogeille ja yksityishenkilöille, joilla on lukupiirejä suomeksi. Vastaanottajan ei tarvitse maksaa edes postimaksuja. Meillä on paketteja aikuisille sekä lapsille ja nuorille. Tänä vuonna joulukalenterimme on Karin Erlandssonin kirjasta ”Yöjuna” (orig. ”Nattexpressen”) ääneen luettuna, joka julkaistaan YouTube-kanavallamme 1.–24.12. Meillä on syksyllä myös digitaalinen lukupiiri vanhemmille, jotka tarvitsevat vähän tukea ja kannustusta suomeksi ääneen lukemiseen lapsilleen. Pidämme myös silmällä, mitä Suomessa tapahtuu, ja tuomme siitä parhaat palat Ruotsiin. Tänä vuonna meillä on Sanataidetta suomeksi -projekti, jossa näytämme pedagogeille, jotka työskentelevät suomeksi Ruotsissa, mitä sanataide on ja miten sitä voi käyttää opetuksessa. Olemme palkanneet kaksi sanataideohjaajaa Suomesta, Pia Krutsinin ja Pirkko Ilmasen, jotka ovat tehneet videoita, pitäneet pajoja ja etätapaamisia pedagogien kanssa. Tähän projektiin olemme saaneet lisärahoitusta ISOFilta (Institutet för språk och folkminnen). Löydät lisätietoja Suomen instituutin kirjastosta ja kaikesta toiminnasta, jota olen maininnut, verkkosivullamme. Jos joskus vierailet Tukholmassa, olet lämpimästi tervetullut vierailemaan meillä! Ystävällisin terveisin, Linda Åkerlund Kaksikielinen lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja linda.akerlund@finlandsinstitutet.se | +46 73 674 7879 Suomen Tukholman instituutin kirjaston Facebook Suomen Tukholman instituutin kirjaston Instagram

Children & libraries the journal of the Association for Library Service to Children Kesä 2023, vol 21. nro 2. Amerikkalainen lastenkirjastotyöntekijöiden yhdistys julkaisee omaa lehteä. Luimme tarkemmin kesän 2023 numeroa ja löysimme monia aiheita, jotka ovat ajankohtaisia myös suomalaisessa lastenkirjastotyössä. Kulttuurinen nöyryys New Mexico yliopiston kirjastonhoitajat, Lori Townsend ja David A. Hurley sekä apulaisprofessori Sarah R. Kostelecky ovat kirjoittaneet laajan, mielenkiintoisen artikkelin, jossa he esittelevät kulttuurinen nöyryys -käsitettä (Cultural Humility) työkaluna kirjaston arjessa. Se voi auttaa kirjastoja ratkaisemaan oikeudenmukaisuuteen, moninaisuuteen ja inkluusioon liittyviä haasteita. Kulttuurinen nöyryys -käsitteen perustana ovat: Ei ole yhtä objektiivista “normaalia” normistoa/säännöstöä, vaikka meidän omat normimme näyttävät omissa silmissämme erityisen normaaleilta Ihmisten kulttuuriset identiteetit vaikuttavat vuorovaikutukseen tavoilla, jotka eivät mahdollisesti ole ennustettavissa tai helposti artikuloitavissa Vuorovaikutuksen kontekstilla on merkitystä - oli se sitten institutionaalinen, maantieteellinen, historiallinen tai kunkin kulloisenkin arkipäivän sujumiseen liittyvä konteksti Valta-asetelmat - ilmeiset tai pinnanalaiset, asiaankuuluvat tai ei - voivat aiheuttaa tai pahentaa ongelmia, jotka johtavat huonompaan asiakaspalveluun Meidän tulisi sitoutua tunnistamaan ja korjaamaan näitä ongelmia. Kirjoittajien mukaan lapset kirjaston asiakkaina muodostavat erityisen haasteen, sillä heillä on erilainen laillinen status kuin aikuisilla ja meillä on toisaalta sosiaalinen näkökulma, että lapsia täytyy suojella. Lastenkirjastonhoitajat näkevätkin kirjaston menettelytapojen/sääntöjen vaikutuksen lasten ja vanhempien näkökulmasta ja ovat hyvässä asemassa tehdäkseen töitä sen eteen, että kirjaston menettelytavat eivät aiheuttaisi negatiivisia vaikutuksia lastenkirjastopalveluihin. Toisin sanoen lastenkirjastonhoitajat tietävät, että vaikka joku asia ei ole ongelma aikuisille asiakkaille, se ei tarkoita, etteikö se ole ongelma. Miten kulttuurista nöyryyttä harjoitetaan? Kirjoittajat yhdistävät kulttuuriseen nöyryyteen kolme käyttäytymismuotoa. Yritä olla menemättä puolustuskannalle konfliktitilanteessa. Kuuntele, mitä sanotaan, erota laajempi näkökulma mahdollisesta henkilöön kohdistuvasta sättimisestä. Tunnista muiden näkökulmia. Tämä ei rajoitu toisen henkilön näkökulmaan, vaan myös kirjastosi menettelytapoja, palveluita, fyysisiä tiloja ja kokoelmia pitäisi tarkistella eri näkökulmista. Itsekriittisyys - tarkistele omia uskomuksiasi, arvojasi ja kulttuuriasi ja pohdi, kuinka oma identiteettisi vaikuttaa siihen, miten näet maailman. Tunnista, miten omat kulttuuriset normisi ja odotuksesi vaikuttavat vuorovaikutukseesi. Käytännön esimerkkinä artikkelissa kerrotaan, miten kokoelmia voidaan tarkastella kulttuurinen nöyryys -käsitteen kautta. Lukuvinkkinä sain kirjan: Hopeful Visions, Practical Actions: Cultural Humility in Library Work. Lastenkirjoja kaikille Toinen mielestäni hyvin mielenkiintoinen artikkeli oli Access for All - Adapted Literacy Through Low-Tech Assistive Technology, kirjoittajina erityisopetuksen alaan liittyviä apulaisprofessoreita: Cathy L. Galyon, Kim K. Floyd ja Colleen F. Wood-Fields. Artikkelissa pohditaan ja esitetään konkreettisia keinoja siihen, mitä voidaan tehdä, jotta kirjat ja kirjallisuus ja sitä kautta kielellinen kehitys ovat aidosti saavutettavia myös niille lapsille, joilla on erilaisia keskittymisen tai kehityksen pulmia. Artikkeli perustuu siihen, että Amerikassa tekijänoikeuslait poikkeavat kotimaisista ja kirjastolaisten on mahdollista mukauttaa kirjoja ns. “Fair use” -pykälään vedoten. Mukautettuja kirjoja voidaan liittää myös paikallisen kirjaston kokoelmaan. Opetuksen universaaliksi muotoilun viitekehys Mukautetut kirjat voivat osaltaan tukea englanninkielisessä maailmassa melko laajalti käytettävää Opetuksen universaaliksi muotoilun viitekehystä eli Universal Design for Learning (UDL). Lisätietoa UDL:sta löytyy esimerkiksi täältä. Tavoitteena on siis kaikkien oppijoiden/lasten huomioonottaminen. Perusperiaatteita ovat: Sisällön moninaiset ja joustavat esittämistavat. Monet erilaiset tavat sitouttaa opiskelijoita Opiskelijoiden monet tavat ilmaista, mitä he osaavat. Kirjojen mukauttaminen Artikkelissa esitellään erilaisia tapoja mukauttaa lastenkirjoja erityistarpeisiin. Mikäli kirjan sivujen kääntäminen on vaikeaa, voidaan sivuihin kiinnittää erilaisia kääntämistä helpottavia “nipsuja”. Sivuille voidaan myös lisätä vuorovaikutteisia elementtejä, esimerkiksi päähenkilö liikkuu narusta vetämällä, kirjaan lisätään kurkistusluukkuja tai käytetään tarranauhaa, liikkeen ja valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi. Digitaalinen kirjasovellus voidaan tehdä yksinkertaisesti esimerkiksi PowerPointtia hyödyntäen. Yksi kirjan sivu on yksi dia. Tarina luetaan ääneen, (lapsen ääni on paras) ja kirjoitettu teksti värittyy lukemisen myötä. Kuviin voidaan lisätä animaatiota ja ääniefektejä. On tärkeää, että kirja etenee painamatta enteriä, mutta halutessaan lapsi voi myös “kääntää” sivuja itse. Squishy book oli itselleni uusi tuttavuus. Lähin suomalainen vastine lienee koskettelukirja, mutta ainakaan näkemäni koskettelukirjat eivät ole täysin samanlaisia kuin artikkelissa esitellyt tee-se-itse-pehmokirjat. Käytännössä Squishy-kirja tehdään kirjoittamalla tarinasta yksi lause paperille ja lisäämällä muovisen kansiotaskun sisään erilaisia tähän lauseeseen liittyviä elementtejä, esimerkiksi pieniä kiviä, papuja, karkkipapereita jne. Näin kootaan koko tarina kansioon. Pehmokirja antaa sekä kosketteluelämyksiä että visuaalisia elämyksiä lapsille, joille aistinvarainen kokemus on ensisijainen. Lisäksi Children & Libraries -lehdessä oli artikkelit Baldwinin kirjaston kuolema ja suru -aiheisista kokoelmista, kirjaston kirjoihin perustuvasta yhteistyökumppanuudesta, perinteisistä sukupuolirooleista poikkeavista poikapäähenkilöistä kuvakirjoissa, vankilayhteistyöstä, Ohion liikkuvasta makerspacesta, äiti-poika parivaljakosta, joka tekee lastenkirjoja, palikkaleikkien tärkeydestä lastenosastolla ja mahtuipa mukaan pari jäsenesittelyäkin. Lehden sisältö oli mielestäni innostava ja informatiivinen. Lämpimästi suosittelen Children & Libraries -lehden tilausta kirjastoonne, mikäli teiltä löytyy aikaa paneutua sen sisältöön. Lisää tietoa Association for Library Service to Children -järjestöstä löytyy kotisivuilta. Mervi Heikkilä

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! Lastenkirjastotyön Ideakirja 2023 Lastenkirjastotyön Ideakirja 2023 on juuri ilmestynyt ja postitettu kaikille Suomen yleisille kirjastoille. Lisäksi se ilmestyy lähiviikkoina PDF-versiona kotisivuillemme. Kirja on täysin kaksikielinen ja sen artikkelit keskittyvät kirjaston yhteistyöhön pikkulapsiperheiden kanssa. Monipuolisen ja konkreettisia vinkkejä tarjoavan opuksen artikkeleita ovat kirjoittaneet niin kirjastoammattilaiset eri puolilta Suomea kuin lukemisen ammattilaisetkin, esimerkiksi Silja Vuorikuru ja Päivi Heikkilä-Halttunen. Teoksen on toimittanut Erten kehityspäällikkö Mervi Heikkilä. Toivomme, että Ideakirja löytää tiensä sekä kirjastojen lastenkirjastotyöstä vastaavien että ihan kaikkien pikkulapsiperheitä kirjastotyössään kohtaavien ammattilaisten iloksi ja avuksi. Mikäli tarvitset lisäkappaleita kirjasta, laita viestiä erte.kirjasto@seinajoki.fi. Postitamme lisäkappaleet pyyntöjärjestyksessä viimeistään elokuulla, mikäli niitä on vielä jäljellä. Lukulystien esitykset Kirjastokaistalla Lasten- ja nuortenkirjastotyön täydennyskoulutus Lukulystit järjestettiin live-lähetyksenä Espoon Lippulaivan kirjastossa 11.5.2023 teemalla Nuoria kirjastossa – eväitä onnistuneeseen kohtaamiseen. Webinaarin kaikki upeat esitykset ovat katsottavissa Kirjastokaistalla. Syksyllä Lukulystit-webinaari järjestetään suomenkielisenä 22.11.2023 ja ruotsinkielisenä 23.11.2023. Molemmat päivät striimataan, merkitse päivämäärät kalenteriin jo nyt! Kuukausikirje lomailee heinä-elokuun Seuraava kirje ilmestyy viikolla 38. Hyvää kesää kaikille!

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! Erten kevään viimeiset etävinkit Kevään viimeiset etävinkit järjestetään ti 25.4. klo 9.30–11.10 teemalla Nuortenkirjastotyö – lukemista edistämässä. Tutustu ohjelman ja ilmoittaudu mukaan Erten kotisivuilla. Voit seurata koulutusta tapahtumapäivänä tai katsella tallenteen sinulle sopivaan aikaan. Linkki tallenteeseen lähetetään kaikille koulutukseen viimeistään tapahtumapäivänä ilmoittautuneille. Tallenne on katsottavissa 14 päivän ajan. Seuraavien Erten etävinkkien ajankohta on syksyllä. Etävinkkien ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen päivittyvät nettisivuillemme myöhemmin. World Literacy Summit Erte vieraili huhtikuun alussa isossa kansainvälisessä lukutaitoseminaarissa World Literacy Summitissa. Se järjestettiin yliopistoistaan ja kirjailijoistaan kuulussa Oxfordin kaupungissa Isossa-Britanniassa. Meillä oli seminaarissa kaksi esitystä, joissa kerroimme toiminnastamme ja lukemisen edistämisestä suomalaisissa kirjastoissa. Esitykset herättivät kysymyksiä ja mielenkiintoa aiheita kohtaan. Seminaarissa kuulimme myös lukutaitouutisia ja vinkkejä lukemisen edistämiseen monista eri maista, sekä kehittyvistä maista että maista, joissa koulujärjestelmä ja lukutaito ovat jo hyvin vakiintuneita. Teimme seminaarista kolme Lukupuhetta-podcastia, jotka julkaistaan huhti-toukokuun aikana. Pysykää siis kuulolla! Kesän lukukampanjoiden materiaalit julkaistu Molempiin kampanjoihin liittyvä materiaali on ladattavissa kampanjoiden omilta nettisivuilta: Perheiden ja lasten Lukujengi ja Lukumaailmanpyörä -kampanjan sivut Nuorten Mitä lukis? -kampanjan sivut Kampanjamateriaalit ovat kaikkien kirjastojen vapaasti käytettävissä ja sovellettavissa. Mikäli sinulla on kysyttävää kampanjoihin liittyen, ota yhteys erte.kirjasto@seinajoki.fi. Muista ottaa seurantaan myös Lukufiiliksen TikTok-kanava @lukufiilismedia. Kanavalla julkaistaan viikoittain Lukufiiliksen toimituskunnan tekemiä Mitä lukis? -kampanjavideoita. Videot julkaistaan myös Lukufiiliksen instagramissa @lukufiilis. Erte mukana Lukutaidon kuntafoorumissa 18.4.2023 Miten lukutaidon ja oppimistulosten heikkeneminen tulisi ottaa huomioon kunnissa? Lukutaidon kuntafoorumi 2023 kutsuu koolle eri näkökulmia edustavia lukutaidon asiantuntijoita. Tilaisuuden puheenvuoroissa jaetaan tietoa ja vinkkejä lukutaitotyöhön niin isoissa kuin pienemmissä kunnissa. Tutustu seminaarin ohjelmaan täällä. Tilaisuus on seurattavissa Kirjastokaistalla (ei vaadi ilmoittautumista). Seminaarin järjestävät yhteistyössä Opetushallitus, Lukukeskus, Lastenkirjainstituutti, Äidinkielen opettajain liitto sekä Seinäjoen erityistehtävä. Lukulystit 2023 Vuoden 2023 Lukulystit järjestetään webinaarimuotoisena keväällä ja syksyllä. Kevään Lukulystien ajankohta on torstai 11.5. ja teema ”Nuoria kirjastossa - eväitä onnistuneeseen kohtaamiseen”. Webinaarimuotoinen täydennyskoulutus sopii kaikille, jotka kohtaavat kirjastotyössä nuoria. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista ja se on katsottavissa suoralähetyksenä Kirjastokaistalla. Tutustu ohjelmaan Lukulystien nettisivuilla. Erten syksyn koulutuskalenteri Alta löydät Erten syksyn koulutusten ajankohdat. Merkitse päivämäärät muistiin jo nyt! 12.9. Erten etävinkit: Kirjasto ja monikieliset perheet 3.10. Erten pienten kirjastojen etävinkit: Apua, en ehdi! - vinkkejä työn organisointiin 31.10. Erten etävinkit: Uusien lanulaisten tapaaminen (sisältö valmistellaan etukäteiskysymysten perusteella) 22.11. Lukulystit-webinaari klo 13–16 12.12. Erten etävinkit: Kirjasto ja toinen aste Tulevien koulutusten tarkempi ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen päivittyvät nettisivuillemme viimeistään kuukausi ennen tapahtumaa. Tiedotamme tulevista koulutuksista myös some-kanavillamme ja kirjastot.fi-tiedotteissa.

Jake Hope on englantilainen lukemisen ja lastenkirjojen asiantuntija, joka bloggaa meille maansa kirjastojen lukemisenedistämiskäytännöistä. Youth Libraries Group viettää 75-juhlavuottaan vuonna 2023. Kyseessä on Ison-Britannian kirjasto- ja informaatioyhdistyksen (CILIP) erityinen etujärjestö, jonka jäseninä on erityisesti lasten ja nuorten parissa työskenteleviä kirjastonhoitajia. Kirjastopalveluista on Britanniassa viime aikoina leikattu, ja siksi monet lapsia ja nuoria palvelevat asiantuntijatehtävät on yhdistetty yleisluontoisiin palvelutehtäviin. Kirjaston työntekijä palvelee nyt sekä lapsia että aikuisia tai keskittyy tapahtumiin, mainontaan ja erilaisiin aktiviteetteihin. Opetuspuolella taas monet koulut ovat muuttaneet kirjastonsa ”oppimisresurssikeskukseksi”. Joillakin kirjastonhoitajilla on ollut haasteita säilyttää erikoistehtävänsä ja puolustaa vapaa-ajan lukemisen tai informaatiolukutaidon merkitystä lasten opetuksen kannalta. Muuttuva kirjastomaasto Youth Libraries Groupin puheenjohtaja Jennifer Horan avaa nykytilannetta näin: ”Kirjastonhoitajan rooli kehittyy jatkuvasti sen mukaan, millaisia tarpeita yhteiskunta asettaa. Tänään töissä keskusteltiin suunnitelmista, joiden mukaan kirjasto toimisi tulevana talvena lämmittelypaikkana. On kauheaa, että joudumme tarjoamaan tällaista palvelua, mutta se myös osoittaa, miten elintärkeä kirjasto voi paikallisesti olla. Pandemian aikana keskeiseksi ongelmaksi nousi eristys – sekä sosiaalisesti että ammatillisesti. Koska Youth Libraries Groupin ryhmät eivät toimineet paikan päällä, pystyimme verkkoyhteyden avulla vaihtaa kuulumisia ja järjestää vertaistapaamisia kollegoiden kanssa. Monet ihmiset ryhtyivät sulkutilan aikana lukemaan, ja YLG pystyi jakamaan kirja- ja lukutietämystään kirjoista National Shelf Servicen päivittäisen YouTube-videon avulla. Tällaisessa tilanteessa ammatillinen täydennyskoulutus on entistä tärkeämpää. ”Nuorisokirjastoryhmä” (Youth Libraries Group) toimii innokkaiden, innostavien ja asiantuntevien kirjastonhoitajien verkostona, joka jakaa tietoa ja asiantuntemustaan, järjestää koulutusta ja tapahtumia, palkitsee ja osallistuu valtakunnallisiin tempauksiin sekä pitää lasten ja nuorten parissa tehtävää työtä yhteiskunnallisesti näkyvänä. Jen Horan korostaakin, että ”YLG-ryhmä on täydellinen portti oppimisen ja ammatillisen sitoutumisen tukemiseen – olitpa sitten opiskelija, vastavalmistunut tai jäämässä pian eläkkeelle. Ryhmä tarjoaa loistavat mahdollisuudet verkostoitua muiden samankaltaisissa tehtävissä toimivien kanssa ja hankkia laadukasta täydennyskoulutusta. Se on täynnä intohimoisia, lukemisesta ja nuorten tukemisesta kiinnostuneita ihmisiä, joilta saan todella paljon positiivista virtaa (jota tarvitaan näinä kirjastojen vaikeina aikoina).” Jäsenyys Nuorisokirjastoryhmän jäsenet voidaan jakaa neljään pääryhmään. Nämä ovat kunnallisia kirjastonhoitajia, koulukirjastojen hoitajia, koulujen aineistopalvelujen kirjastonhoitajat (nämä ovat tilauspohjaisia palveluja, jotka tarjoavat opetussuunnitelman mukaisia kirjoja ja aineistoja ja jotka vuokraavat kouluille ajantasaisia ja varmennettuja materiaaleja) sekä konsultteja tai neuvonantajia, jotka auttavat ja tukevat kirjastoja monipuolistamaan ja kehittämään tarjontaa räätälöidyillä koulutuksilla, kirjastojen suunnitteluun liittyvällä neuvonnalla, suunnittelemalla tapahtumia ja monilla muilla tavoin. Jennifer Horan miettii aikaansa ryhmän puheenjohtajana seuraavasti: ”Aluksi YLG:hen liittyminen tuki Chartership-pätevyyttäni, koska se auttoi minua näkemään ammatillista kontekstia laajemmin, verkostoitumaan muiden koulujen ja lastenkirjastojen työntekijöiden kanssa. Tämä on hyödyllistä yhteisten käytänteiden kannalta, erityisesti, kun työskennellään erillään, kuten monet koulukirjastonhoitajat tekevät. Vuosien mittaan koulutusmahdollisuudet ovat kehittäneet omia käytäntöjäni, ja yhteydet kustantamoihin ovat lisänneet lastenkirjallisuuden tuntemustani. Viime aikoina, kun olen saanut johtaa YLG:n toimintaa – esimerkiksi Skotlannin komitean ja Carnegies-tuomariston puheenjohtajana – olen saanut sellaisia taitoja ja kokemuksia, joista on hyötyä uralla etenemisen kannalta. Ja nyt olenkin johtavassa asemassa paikallisessa kirjastotoimessa.” Nopeassa ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ei ole varaa turhaan itsetyytyväisyyteen sen suhteen, mitä ryhmällä on tarjottavana. Parhaillaan meneillään on jäsenkysely, jonka tarkoitusperistä Jen Horan kertoo näin: ”YLG:n tärkein tehtävä on vastata jäsentensä kulloisiinkin tarpeisiin. Siksi meidän on oltava selvillä siitä, millaisia nämä tarpeet ovat. Entistä suoremmalla ja tiiviimmällä ohjelmalla varmistamme ryhmän toiminnan myös tulevaisuudessa, aktivoimme ja sitoutamme passiivisempia jäseniä ja selvitämme, mitä he ryhmältä haluavat. Toivon, että pitkällä tähtäimellä tämä vahvistaa ryhmää tukevaa jäsenpohjaa.” Valtakunnallinen ryhmä ja paikalliset verkostot Nuorisokirjastoryhmä on valtakunnallinen. Kaikilla Ison-Britannian kahdellatoista alueella – mukaan luettuna Wales, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti – on paikallisosastot, joissa tavataan, keskustellaan ajankohtaisista asioista, osallistutaan tempauksiin sekä toteutetaan koulutuksia. Ennen puheenjohtajuuttaan Jennifer kuului YLG:n Skotlannin-haaraosastoon. ”Olin vasta valmistunut ja työskennellyt koulukirjaston hoitajana kaksi vuotta, lisäksi olin juuri aloittanut Chartership-tutkinnon. Mentorini oli YLG-komiteassa, joten hän kutsui minut mukaan kokoukseen. Tunsin heti olevani oikeassa paikassa, kun suunnittelimme jännittävää tapahtumaa Edinburgh Festivalille. Puhujaksi oli kutsuttu Nick Sharratt, jolla oli juuri silloin syntymäpäivä. Tilasimme hänelle kakun sekä 100 paria housuja mainostaaksemme hänen rakastettua kuvakirjaansa. Skotlannin YLG:n huumori oli loistava vetonaula!” Asiantuntijuuden ja kokemusten jakamista Nuorisokirjastoryhmän tuen keskiössä on viestintä ja tiedon jakaminen. Ryhmä lähettää kuukausittain jäsenilleen uutiskirjeen, jossa kerrotaan kirjastojen ja organisaatioiden kuulumisista. Vuosittain julkaistaan painettuna The Youth Library Review, jossa on kirjoittamista ja kuvittamista käsitteleviä Carnegie-mitalistien puheita sekä tapaustutkimuksia sellaisista merkittävistä hankkeista, joita kannattaisi hyödyntää myös kansallisella tasolla. YLG:llä on myös aktiivinen blogi, jossa haastatellaan kirjailijoita, kuvittajia ja kustantajia ja kerrotaan palkintoehdokkaista ja voittajista. Kokoonnutaan ja verkostoidutaan Youth Libraries Group järjestää vuosittain valtakunnallisen konferenssin jossakin päin Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Näin kirjastonhoitajat eri puolilla maata pääsevät osallistumaan konferenssiin. Tapahtuma on kirjastonhoitajille oivallinen tilaisuus kokoontua, verkostoitua toistensa sekä kustantajien, kirjailijoiden, runoilijoiden ja kuvittajien kanssa, keskustella alan tilanteesta, ideoida uusia hankkeita ja oppia erilaisia tapoja sitouttaa yleisöä sekä laajentaa toimintaa. Konferenssi on myös hyvä tilaisuus huomioida niitä ihmisiä, jotka työssään tai työnsä ulkopuolella ovat merkittävästi edistäneet ja tukeneet kirjastojen toimintaa. Ansioituneille tukijoille myönnetään Youth Libraries Groupin kunniajäsenyys. Yksi tämän vuoden kunniajäsenistä on Andersen Press -kustantamon Charlie Sheppard. ”Kun aloitin suhteeni YLG:n kanssa, en nähnyt, että elettiin kirjastojen kulta-aikaa. Kun kirjastoja sitten alettiin lakkauttaa, näin kerta toisensa jälkeen konferensseissa ja tapahtumissa, että ihmiset, joista olin oppinut välittämään ja joita olin oppinut ihailemaan, pelkäsivät rahoituksensa puolesta ja sitten menettivät sen, pelkäsivät työpaikkansa puolesta ja sitten menettivät sen, pelkäsivät kirjastonsa puolesta ja sitten menettivät senkin. Tunsin avuttomuuden ja voimattomuuden katsellessani vierestä, kuinka rakastamani maa heitti hukkaan yhden suurimman ja unohtuneen mahdollisuutensa. Ja silti, ja silti. Niin monet teistä palaavat. Kerta toisensa jälkeen, konferenssi toisensa jälkeen, käytätte tietoanne, taitoanne ja sitkeyttänne etsiessänne uusia tapoja tavoittaa lapsia ja kannustaa heitä lukemaan – auttaen ja tukien toisianne matkan varrella.” Charlie Sheppard, Youth Libraries Groupin kunniajäsen, 2022. Huippuosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Konferenssin tekee ainutlaatuiseksi myös se, että niillä julistetaan aina uudet kirjoittamisen ja kuvittamisen Carnegie-palkinnot. Carnegie-mitali on tunnustus sellaisille kirjoille, jotka ovat merkinneet lukijoilleen erityistä lukukokemusta. Kyseessä on Ison-Britannian vanhin ja arvostetuin lastenkirjallisuuden palkinto. Vuonna 1936 perustetun palkinnon ovat saaneet Arthur Ransome, Philippa Pearce, Mary Norton, Anne Fine, Alan Garner, Philip Pullman, Raymond Briggs, Helen Oxenbury, Lauren Child, Chris Riddell sekä monet muut legendaariset tekijät. Nuorisokirjastoryhmä vastaa tuomareiden valinnasta. Tuomariston jäsenistä tulee asuin- tai työpaikkansa mukaisen alueen jäseniä, joita oma alue myös tukee. Kukin tuomari lukee satoja kirjoja ja muodostaa raadin. Raati valitsee ehdokaskirjojen pitkän ja lyhyen listan sekä valitsee lopulliset voittajat. Ryhmä tukee myös kirjastoja ja kouluja järjestämällä ehdokasseurannan (shadowing) ja hauskoja lukupiirejä, joissa luetaan palkintoehdokkaita, osallistutaan aiheeseen liittyviin tapahtumiin, äänestetään suosikkeja, jotka lopuksi julkistetaan palkintoseremoniassa kirjastonhoitajien tekemien valintojen ohella. Nuorisokirjastoryhmän suuri ilo on, että sen jäsenet pääsevät yhdessä pidemmälle kuin yksikään heistä yksinään pääsisi. Vertaistensa ideoista, mielikuvituksesta ja innovaatioista ryhmän jäsenet saavat valtavasti tukea. Ryhmän puheenjohtaja Jen Horan kuvailee olevansa innoissaan nähdessään, miten uudistunut ryhmä pystyy viemään asioita eteenpäin. ”Olemme tyhjän kirjan sivuja, jotka odottavat täyttämistä – siinä on osuva vertaus kirjastonhoitajien vertaisryhmälle!” Jake Hope, UK

Jake Hope on englantilainen lukemisen ja lastenkirjojen asiantuntija, joka bloggaa meille maansa kirjastojen lukemisenedistämiskäytännöistä. Lapsen hyvien oppimis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksien kehittäminen varhaisina vuosina, ennen kuudetta ikävuotta, vahvistaa hänen luottamustaan ja valmiuttaan kehittyä oppijana ja sosiaalisena toimijana myös myöhempinä vuosina. Ei siis ihme, että juuri tämä ikäryhmä muodostaa kirjastojen avainasiakasryhmän. Pienimpiin kohdistetut, onnistuneet projektit ja kampanjat voivat vaikuttaa merkittävästi lapsen tulevaisuuteen ja tulevaisuuden saavutuksiin. Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD:n Reading for Change -raportissa korostetaan voimakkaasti kulttuuritoiminnan ja perheen kommunikaation merkitystä lukutaidon motivaattorina. Lukemishalukkuus kytkeytyy vahvasti myös opiskelijan kulttuuritoimintaan osallistumiseen ja perheen kulttuuriseen kommunikaatioon. Nämä kytkökset ovat suunnilleen kaksi kertaa vahvempia kuin lukuinnon ja vanhempien koulutuksen tai ammattiaseman kytkös.*1 Myönteisillä mielikuvilla kirjastoista, kirjoista ja lukemisesta edistetään uusien yleisöjen muodostumista samalla, kun lapset saavat elintärkeitä elämäntaitoja. Tämä on suora ja laajasti vaikuttava investointi kirjastojen ja yhteiskunnan tulevaisuuteen. Koronapandemialla on ollut syvät vaikutukset pienimpiin lapsiin. Pandemia kaikkineen on rajoittanut lasten tilaisuuksia sosiaalistua ja kuulla kieltä ja tarinoita siinä määrin ja sillä skaalalla kuin normaaliolosuhteissa olisi ollut mahdollista. Sama hahmottuu myös Britannian koulutusta ja varhaiskasvatusta valvovan viranomaisen OFSTEDin havainnoissa. Ofstedin äskettäinen raportti koulutuksen normaaliin palauttamisesta korosti pandemian vakavia vaikutuksia pienimpiin lapsiin. Monille oli puheeseen ja kielitaitoon syntynyt selvä vaje siihen normaaliin kehitystasoon nähden, jossa lapsen henkilökohtaisesti, sosiaalisesti, emotionaalisesti ja psyykkisesti pitäisi olla.*2 Kirjastot ovat avainasemassa, kun lapsen vuorovaikutustaitojen ja kielitaidon vajetta halutaan kuroa umpeen. Kirjastolla on monia sosiaalisia tilaisuuksia saada perheet kokoontumaan ja osallistumaan erilaisiin toimintoihin ja lainaamaan huolella valikoituja kirjoja ja opetusresursseja. Kirjastot kannustavat luovaan oppimiseen ja lukemisen iloon. Tällaisia toimintoja Isossa-Britanniassa ovat Bounce and Rhyme eli ”pomppu ja loru”, vuorovaikutteinen pienten lasten sekä vanhempien tai hoitajien yhteinen runohetki, jossa yhdessä lausutaan tuttuja loruja ja uusia runoja motorisia taitoja tukevalla liikunnalla. Satuhetket eli Storytime kutsuu kaikki mukaan osallistumaan satujen maailmaan ja uppoutumaan kiehtoviin tarinoihin, jotka on huolella valittu ääneen yhdessä luettavaksi ja joihin liittyy usein jotakin toimintaa, piirtämistä, värittämistä tai leikkimistä. Exploration Stations eli erityiset ”tutkimusmatka-asemat” ovat pienokaisille tarkoitettuja tietopisteitä, joissa kerrotaan maailmasta lapselle ymmärrettävällä tavalla. Kirjalokerikot ja paksusivuiset kirjat pienimmille ja kuvakirjat isommille tutustuttavat lapset lukemisen muotoihin ja tiedon hankkimiseen sekä erityyppiseen aineistoon. Lapset saavat kokea erilaisia tarinankerrontatapoja, kielimuotoja, kuvia ja kirjallisuuden lajeja, kirjojen selailua sekä oppia lisää omasta valinnasta. Tulokset ja seuraukset Kaikesta edellä mainitusta on monenlaista hyötyä. Toiminnot tukevat tunnetaitoja sekä empatian ja sosiaalistumisen kehitystä, kasvattavat aktiivista ja passiivista sanavarastoa (eli sanoja joita lapsi käyttää itse ja jotka hän ymmärtää). Yhdessä lukeminen ja tähän liittyvä yhteinen toiminta tukee lapsen ja aikuisen välisen turvallisen suhteen kehittymistä. Yksilöllisemmällä tasolla lukemisesta on myös neurologisia hyötyjä. Varhaislapsuudessa luodaan aivojen kehityksen ja toiminnan perusta. Tutkimukset osoittavat, että lapselle lukeminen varhaisina vuosina tukee semanttista prosessointia ja merkitysten tajuamista. Lukemiselle altistuminen aktivoi mielikuvitukseen ja kuvitteluun liittyviä aivoalueita, niin että pieni kuulija näkee mielessään kuulemansa tarinan*3. StoryTime Prize Satuhetki-palkinto on perustettu kannustamaan varhaiseen lukemiseen ja lisäämään sen tarjoamia assosiaatioita ja elämyksiä. Palkinnon on perustanut brittiläinen ”lukemisen hyväntekeväisyysjärjestö” BookTrust yhteistyössä Youth Libraries Group -järjestön kanssa.  Palkinto kannustaa kirjojen ja tarinoiden jakamiseen luomalla varhaisia kirjastokokemuksia, parantamalla mielikuvia kirjastosta koko perheen käyntipaikkana, lisäämällä lukukokemuksia tuomalla lapset ja aikuiset kirjastohenkilökunnan osaamisen ja asiantuntijuuden piiriin. Alueelliset Youth Libraries Groupin ja BookTrustin asiantuntijat sekä lapset ja kirjastonhoitajat valitsevat kirjoja erityisille rankinglistoille (Short-list). Tavoitteena on lisätä kirjojen lukemisen suosiota ja rohkaista vuorovaikutukseen satuhetkien muodossa. Voittajakirjat julkaistaan juhlallisesti vuosittain. Ohjelmaan kuuluu verkkosivulle koottuja vinkkejä satuhetkiin, aktivointi-ideoita sekä videoita kirjailijoiden ja kuvittajien kanssa, niin että yleisöllä on mahdollisuus päästä kurkistamaan kirjojen syntyprosessiin. Orpingtonin kirjaston lastenosaston kirjastonhoitaja sekä Youth Libraries Groupin palkinnon voittaja, Storytime Prizen tuomari Jenny Hawke kertoo kokemuksistaan näin: ”BookTrustin Satupalkinto mahdollisti pientenkin lasten ja heidän perheidensä pääsyn mukaan valitsemaan ehdokkuuslistan mahtavien kirjojen joukosta voittajaa. Se kohensi meidän kirjastomme satuhetkiä ja sai lapset mukaan jokaviikkoiseen tarinaan ja kirjaan liittyvään toimintaan. Kirjoihin fokusointi auttoi painottamaan tarinoiden jakamisen tärkeyttä säännöllisesti ja sitä, miten arvokas asia se on pienimmille ja miten se kestää läpi elämän.” Kirjalista ja voittajan valinta ovat paras käytäntö, jolla satuhetkien kautta kannustetaan lapsia osallistumaan. Kirjalistat tuovat kiinnostavimmat ja jännimmät kirjat valokeilaan näitä satuhetkiä varten. Tähän mennessä voittajia on ollut kolme: 2021 Katrina Charmanin kirjoittama ja Nick Sharrattin kuvittama The Whales on the Bus, hauskasti perinteiset lastenlorut haastava teos täynnä leikittelyä sekä sanoilla että kuvilla2020 Libby Waldenin ja Jacqui Leen Little Owl rohkaisee käyttämään kirjaa osana tarinaa: räpyttämällä sivuja lukija saa pöllön lentoon, kutittaa sen masua ja pääsee mukaan pöllöjen huhuukuoroon2019 Emily Gravettin Cyril and Pat, ensimmäinen voittajakirja, pähkähullu tarina täynnä pieniä yksityiskohtia ylistää yksilöllisyyttä ja ystävyyttä. Kolmen vuoden toiminta-aikanaan Storytime Prizea on sovellettu niin, että se palvelisi myös syrjäytyneempiä ryhmiä. Lasten kanssa lukeminen voi olla voimakas motivaattori auttaa elämäntaitojen hankinnassa ja tarjota keinoja katkaista kielteinen kierre. Näin yhdistetään kirjastot ja niiden asiakkaat uudelleen niiden alkuperäisille tasa-arvoisille juurille. Jake Hope, UK Lähteet 1 Organisation for Economic Co-Operation and Development.  Reading for Change: Performance and Engagement Across Countries.  [Verkkojulkaisu]. [Viitattu: 11.5.2022]. Osoite: https://www.oecd.org/education/school/programmeforinternationalstudenta… 2 UK Government website. [Verkkojulkaisu] [Viitattu: 11.5.2022]. Osoite: https://www.gov.uk/government/news/every-child-deserves-the-best-start-… 3 Neuroscience News.  Reading to Children Promotes Brain Development. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu: 11.5.2022]. Osoite: https://neurosciencenews.com/mri-early-reading-brain-activity-1996/

Jake Hope on englantilainen lukemisen ja lastenkirjojen asiantuntija, joka bloggaa meille maansa kirjastojen lukemisenedistämiskäytännöistä. Kirjastot voivat olla lasten ja nuorten vapaa-ajan lukemista kehittävän ja tukevan työn keskiössä. Yhteistyössä koulujen, perheiden, nuorisojärjestöjen ja vastaavien kumppaneiden kanssa kirjastot voivat kasvattaa lukijakuntaa ja samalla lisätä lasten lukuharrastusta. Lukeminen huvin vuoksi on kaiken ydin. Esimerkkinä tästä on opettajille suunnattu Open University’s Reading for Pleasure -ohjelma tai valtakunnallinen Reading Teachers = Reading Pupils, jota pyörittää Cheltenham Festivals. Kirjastoilla on hyvät tiedot lastenkirjallisuuden nykyhetkestä ja perinteestä, tiloista, kokoelmista ja yhteistyöverkostoista, joten ne ovat lukutyössä merkittäviä yhteistyökumppaneita. Tämä tunnustettiin jo 2005, kun Britannian museo-, kirjasto- ja arkistoneuvosto (Museums, Libraries and Archives Council) käynnisti Literature Matters -ohjelman. Sen tavoitteena oli vahvistaa lastenkirjallisuuden asemaa opettajankoulutuksessa lisäämällä opettajiksi opiskelevien tietämystä kirjastojen käytön monista mahdollisuuksista – kirjojen lainaamisen lisäksi erilaisista lukutempauksista, kirjaryhmistä, kirjailija- ja kuvittajatapaamisista sekä kirjakilpailuista ja palkinnoista. Kirjastojen resurssien ja taitojen kehittäminen on luonut perustan myös uudelle, The Reading Agencyn pilotoimalle aloitteelle Islingtonin kaupunginosassa Lontoossa. Tämän Britannian johtavan hyväntekeväisyysjärjestön visiona on ”maailma, jossa kaikki lukevat tietä kohti parempaa elämää”. Urheilu Luonto ja ympäristö Musiikki Ruoka ja ruoanlaitto Taide ja käsityöt Luonnontieteet ja teknologia Pelaajat aloittavat in-game tilasta, jossa he voivat valita omat mieltymyksensä ja kiinnostuksensa. Kussakin kiinnostusalueessa on kuusi aktiviteettia. Saman teeman ympärille rakennetuilla tehtävillä lapsia kannustetaan kokeilemaan ja tutkimaan erityyppisiä ja -muotoisia lukemisen ja lukumateriaalin muotoja niistä lähtökohdista, joihin he ovat jo valmiiksi motivoituneita. Aktiviteetit sisältävät sekä lyhyitä, helppoja tehtäviä että pidempiä haasteita, joten vähemmän itsevarmat lukijat sekä edistyneemmät ja haasteita kaipaavat lukutoukat löytävät itselleen yhtä lailla sopivaa aineistoa. Kaikki tehtävät voidaan suorittaa kunnallista tai koulun kirjastoa käyttäen. Lukemistehtäviin kuuluu kirjoja, sarjakuvia, verkkosivuja, graafisia romaaneja, runoutta tai äänikirjoja. Pelaajat palkitaan tehtävistä kolikoilla: lyhyistä ja yksinkertaisemmista tehtävistä saa pienemmän summan ja pidemmistä ja monimutkaisemmista tehtävistä suuremman. Pelirahaa voi käyttää pelihuoneen esineiden värien mukauttamiseen. Kun pelaaja on suorittanut kuusi tehtävää, hän saa jalokiven. Jalokivillä voi päivittää kohteita pelaajien online-huoneessa. Kuuden suoritetun tehtävän jälkeen pelaaja nousee seuraavalle tasolle, minkä jälkeen hän voi kokeilla vaativampia tehtäviä tai halutessaan haastaa itsensä jollakin toisella aihealueella. Kunkin tehtävän suorittamisen jälkeen pelaajaa pyydetään kertomaan, mitä hän on tehnyt, mitä lukenut ja mitä kaikkea saanut selville. Pelaajaa pyydetään myös arvioimaan tehtäviä, niin että voidaan seurata, mitkä aktiviteetit nauttivat suosiota ja mitkä eivät. Palautteen perusteella voidaan laatia uusia ja uudenlaisia tehtäviä. Aina kun kymmenen tehtävää on suoritettu, pelaajalta pyydetään lyhyt palaute, jonka avulla seurataan lukutottumuksissa tapahtuneita asennemuutoksia ja alustan käyttöä. Anonyymi data on sen jälkeen järjestelmänvalvojien – kuten opettajan tai kirjastonhoitajan – käytössä, ja The Reading Agency pystyy myös seuraamaan alustan käyttöä ja vaikutusta. The Reading Agencyn toimitusjohtaja Karen Napier sanoi julkistamistilaisuudessa, että Lukuseikkailu tarjoaa nuorille uuden tavan päästä kiinni lukemisen iloon siinä ratkaisevassa iässä, kun lukeminen huvin vuoksi yleensä vähenee. ”Tiedämme, miten tärkeää lukeminen on itsetunnon ja sosiaalisten suhteiden kannalta, ja siksi toivomme, että tämä peli innostaa Islingtonin lapsia kasvamaan elinikäisiksi lukijoiksi.” Pilottihankkeen toivotaan tuottavan valtakunnalliseen käyttöön soveltuvaa tietoa, niin että kirjastot voisivat esitellä tarjontaansa ja toimintaansa vuorovaikutteisella, helposti lähestyttävällä ja lapsia kiinnostavalla tavalla. Tavoitteena on luoda Lukuseikkailusta kouluille ja organisaatioille tehokas väline, joka edesauttaa vahvistamaan huvin vuoksi lukemisen kulttuuria ja vahvistaa kirjastojen roolia tässä työssä. VIDEO: The Reading Adventure Jake Hope, UK Lähteet [1] Clark, C. & Rumbold, K. (2006): Reading for Pleasure a research overview, National Literacy Trust. [2] OECD (2002): Reading for Change Performance and Engagement Across Countries – PISA 2000 -tuloksista. [3] Twist, L., Schagan, I. & Hogson, C (2007): Progress in International Literacy Study (PIRLS): Reader and Reading National Report for England 2006 (Englannin kansallinen lukija- ja lukemisrapotti). NFER and DCSF. [4] Clark, C. & Hawkins, L. (2011): Public Libraries and Literacy: Young people’s reading habits and attitudes to public libraries and an exploration of the relationship between public library use and school attainment. National Literacy Trust [5] Clark, C & Picton, I. (2021): Childen and young people’s reading engagement in 2021. National Literacy Trust. [6] Higgins, S., Katsipataki, M. & Coleman, R. (2014): Reading at the Transition: Interim Evidence Brief. Education Endowment Foundation.

Uusi postaus USA:sta! Toisessa kirjoituksessaan Mia Spangenberg esittelee Seattlen yleisten kirjastojen lastenkirjastotyötä, jonka kohteena ovat vauvat ja alle kouluikäiset. Asun Seattlessa, satamakaupungissa USA:n länsirannikolla. Seattlessa on nykyään lähes 800,000 asukasta. Seattlen kaupunginkirjasto, Seattle Public library, on kasvanut vuosien mittaan kaupungin kanssa, ja nykyään keskuskirjaston lisäksi kirjastolla on 26 toimipistettä ja yli 650 täysipäiväistä ja puolipäiväistä työntekijää. Näitä tilastoja sekä tietoja aineistosta voi käydä kurkkaamassa kirjaston raporttisivulta. Kaikissa isoimmissa toimipisteissä on lastenosaston kirjastonhoitaja, joka palvelee 0–12 -vuotiaita lapsia, nuortenosaston kirjastonhoitaja, joka palvelee 12–24 -vuotiaita teinejä ja nuoria ja aikuistenosaston kirjastonhoitaja. Keskuskirjasto hoitaa kaikki kirjojen ja aineistojen hankinnat, joten toimipisteiden kirjastonhoitajat keskittyvät kohderyhmäänsä ja sille tarjottaviin palveluihin. Asun koillis-Seattlessa, ja perheeni kotikirjasto on Northeastin toimipiste. Tähän artikkeliin haastattelin toimipisteen lastenosaston kirjastonhoitaja Erica Delavania hänen työstään kirjaston pienimpien asiakkaiden ja heidän perheidensä kanssa. Erica Delavan on toiminut Northeastin toimipisteen lastenosaston kirjastonhoitajana jo vuodesta 2008. Suurin muutos, jonka hän on nähnyt tänä aikana on se, että lapset tänä päivänä elävät täydellisesti teknologian ympäröimänä. Mutta se ei ole muuttanut Erican perustehtävää saada perheet ja lapset kirjastoon ja tukea vanhempia tarjoamalla lapsille tukea varhaiskielenkehitykseen ja lukemisen innostamiseen. Yksi tärkeimmistä palveluista perheen pienimmille ovat satuhetket – nämä ovat puolen tunnin mittaisia tuokioita, jotka on jaettu iän mukaan vauvoille, taaperoille ja esikoululaisille. Näissä tuokioissa luetaan satuja, lauletaan ja pidetään hauskaa yhdessä. Erica painottaa, että satuhetket eivät ole tärkeitä vain siksi, että ne tuovat perheitä kirjastoon ja tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ne ovat tärkeitä myös siksi, että näissä tilaisuuksissa hän mallintaa vanhemmille ja hoitajille, miten voidaan lukea lapsille kotona ja tarjoaa eri kirjoja ja tehtäviä, joilla voi jatkaa lapsen kielenkehitystä kotona leikin merkeissä. Hänellä on aina satuhetkessä jokin keskeinen teema, ja hän tuo hetkeen teemanmukaisia kirjoja, joita vanhemmat voivat lainata kotiin. Erica tähtää myös siihen, että aina on mukana kirjoja, joissa on esillä vähemmistöjä. Tarkoitus on tukea lasten käsitystä siitä, että asumme monipuolisessa maailmassa ja antaa myös vähemmistöjen lapsille peili, jossa he näkevät itsensä. Tuokioita tarjotaan eri aikoihin ja myös viikonloppuna niin, että mahdollisimman moni pääsee mukaan. Esimerkiksi arki-iltoina voi osallistua Pajamas and puppets -ohjelmaan, joka on tarkoitettu kaikenikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Pandemian takia tämä toiminta on jouduttu siirtämään nettiin, ja jos olet utelias, satutuokioihin voi käydä tutustumassa täällä. Sieltä löytyy mm. satuhetkiä sateenkaariperheille tai satuhetkiä eri kielillä, esimerkiksi kiinaksi ja espanjaksi. Kirjasto on näin pyrkinyt auttamaan aikuisia ja lapsia kotona, mutta toki yhteisön rakentaminen ja ihmisten kanssakäyminen on ollut vähäistä. Ericakin valittaa, että ei ole päässyt tapaamaan sellaisia uusia vauvaperheitä, joille on syntynyt vauva pandemian aikana. Toinen keskeinen tarjonta perheen nuorimmille ovat kirjat ja muut materiaalit. Perheen pienimmille tarjotaan pahvi- ja kuvakirjoja sekä helppolukuisia lastenkirjoja, joita voi ottaa kotiin ilman kirjastokorttia. Perheet voivat siis pitää kirjat niin pitkään kuin haluavat, eikä tarvitse olla huolissaan, jos kirja katoaa tai tuhoutuu. Erica kertoi että tämä tarjonta aloitettiin kun huomattiin että vanhemmat eivät halunneet lainata kirjoja aivan perheen pienimille, jos niitä olisi vahingossa vaikka nakerrettu tai unohdettu sohvan alle. Päämääränä on kuitenkin kannustaa perheitä tarttumaan kirjoihin, ja se onkin hyvin tärkeä perheille, joilla ei ole varaa ostaa omia kirjoja kotiin. Taaperoille ja esikoululaisille tarjotaan myös kirjaston Begin with Books -pakkaukset, joita voi lainata kotiin. Jokaisessa pakkauksessa on viisi kuvakirjaa, yksi musiikki CD-levy, käsikirja vanhemmille, sekä puuhakortti. Pakkaukset voi tilata teemoittain, ja teemat vaihtelevat eläimistä ja luonnosta numeroihin ja kirjaimiin. Tarkoituksena on tarjota lapsille useita ja monipuolisia tapoja tarttua kielen, kirjojen ja lukemisen maailmaan. Pakkauksia voi tilata myös espanjan kielellä. Seattlen kirjaston kaikki toimipisteet ovat nykyisin auki, mutta satutuokiot pidetään netissä niin kauan kunnes kaikki pienemmätkin lapset voivat saada koronarokotteen. Mutta ehkä syksyn mittaan Erica voi taas toivottaa perheitä tervetulleiksi satuhetkiin ihan livenä. Mia Spangenberg USA, Seattle

Blogissamme on jatkossa postauksia myös USA:sta. Ensimmäisessä kirjoituksessaan Mia Spangenberg esittelee itsensä ja mainion World Kid Litin. Moni kääntäjä ryhtyy kääntäjäksi sattumalta, ja niin on minullekin käynyt. Olen kyllä aina ollut lukutoukka ja kieli-ihminen: äitini on suomalainen ja isäni saksalainen, ja onneksi vanhempani ja sukulaiseni aina puhuivat näitä kieliä kotona ja samalla välittävät kulttuurinsa minulle. Minulle kuitenkin valkeni että voisin ryhtyä kääntäjäksi vasta, kun opiskelin Skandinavistiikan laitoksella Washingtonin yliopistossa Seattlessa ja näin vierestä kun ystäväni Lola Rogers alkoi edetä omalla kääntäjänurallaan. Tajusin että englannintajista on suorastaan pula, ja siitä se sitten lähti liikkeelle. Lola kannusti minua eteenpäin, pääsin FILI:n tarjoamiin koulutuksiin ja tutustuin suomalaisiin agentuureihin. Leipätyöni ovat näytekäännökset, joita käytetään myymään suomalaisten kirjojen oikeuksia ympäri maailmaa. Ihaninta siinä on, että pääsen tutustumaan hyvin erilaisiin kirjoihin ja myös kokeilemaan erilaisia lajeja ja tyylejä. Pikkuhiljaa olen saanut myös käännössopimuksia, ja olenkin erityisen ylpeä käännöksistäni eli Pirkko Saision Punaisesta erokirjasta ja Marika Maijalan kuvakirjasta Ruusun matka. Molemmat kirjat ilmestyvät Yhdysvalloissa 2023. Vaikka luen ja käännän mielelläni kaikenlaista kirjallisuutta, lastenkirjallisuudessa on kuitenkin jotakin erikoista – lastenkirjoissa ääni on korostetun tärkeä, varsinkin jos kirja on tarkoitettu ääneen luettavaksi. Muutenkin lastenkirjoissa on usein sellaista vilpitöntä iloa ja elämän viisautta mikä aikuiskirjallisuudesta puuttuu. Niinpä olen todella iloinen, kun voin olla World Kid Litissä mukana, josta nyt kerron seuraavasti. Mikä on World Kid Lit? World Kid Lit perustettiin vuonna 2016 juuri kääntäjien voimin. Tämä toimija pyrki alun perin julkistamaan ja edistämään olemassa olevia englanninkielisiä käännöksiä lastenkirjoista. Samalla se myös yhdistää vanhemmat, koulut, kirjastot ja kustantajat keskenään. World Kid Lit ylläpitää blogia, josta löytyy uusia kirjoituksia joka viikko, ja järjestää World Kid Lit Month -kuukauden. Tämä kuukausi on syyskuu, ja silloin juhlitaan maailman kirjallisuutta lapsille ja nuorille erilaisin tapahtumin verkossa, kouluissa ja kirjastoissa. World Kid Lit on näköjään myös löytänyt yleisönsä – jo vuonna 2020, blogissa oli yli 18,000 kävijää vuodessa, ja toiminta on vain laajentunut. World Kid Lit toimii nyt myös eräänlaisena infokeskuksena ja tuottaa resursseja kouluille, kirjastoille, kirjakaupoille ja kääntäjille. Pandemian aikana syntyi myös ajatus juontaa verkossa WorldKidLit Live -tapahtumia, joissa keskustellaan lastenkirjallisuudesta mm. kääntäjien näkökulmasta ja esitellään lastenkirjallisuutta eri puolilta maailmaa. Kaikki keskustelut ovat edelleen katsottavissa linkin takana. World Kid Lit on myös aktiivinen somessa: tilejä löytyy Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa, ja kollektiivi myös auttaa opettajia ja kirjastonhoitajia löytämään käännöskirjoja tietystä maanosasta tai kirjoja, jotka voivat tukea oman koulun opetussuunnitelmaa. Käännöskirjallisuudesta löytyy myös korkeatasoista tietokirjallisuutta joka auttaa ymmärtämään mm. historiaa, avaruutta, ja ilmastonmuutosta. Mutta miksi tälläistä kollektiivia ylipäätään tarvitaan? Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa julkaistaan paljon käännöskirjallisuutta, sekä aikuisille että lapsille. Tarina englanninkielisissä maissa on kuitenkin toinen – vain noin 3-5 % kaikista julkaistuista kirjoista on käännetty, ja niistä vain osa on lastenkirjoja. Onneksi tilanne näyttää muuttuvan, kun viimeisen kymmenen-kahdenkymmenen vuoden aikana on perustettu monia pieniä, riippumattomia kustantamoita, jotka eivät kuulu isoihin kirjakonserneihin. Näiden kustantamojen päämäärä on nimenomaan julkaista maailmaan parasta käännöskirjallisuutta. Jotkut julkaisevat käännöskirjallisuutta sekä lapsille että aikuisille, ja jotkut taas keskittyvät isoihin tai pieniin lukijoihin. Näiden muutosten takana on näkemys, että lasten on tärkeä saada kokea toisia kulttuureita ja toisia näkökulmia. Lapsi, joka lukee käännöskirjallisuutta saattaa tutustua uusiin ruokiin tai erilaiseen arkeen, ja perspektiivi laajenee. Myös keskustelu monimuotoisuudesta oman kulttuurin sisällä, on kyseessä sitten luokka, rotu, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto tai vammaisuus, on antanut potkua World Kid Litille ja monimuotoiselle kirjallisuudelle yleensä. Kyse on siis myös siitä, että jokaisen lapsen pitäisi saada lukea kirjallisuutta, jossa hän näkee itsensä ja saa tukea oman identiteettinsä muodostamiseen. World Kid Litissä ollaan myös huomattu, että lasten käännöskirjallisuudessa olisi parantamisen varaa monimuotoisuuden suhteen. Joka vuosi, World Kid Lit julkaisee listan sen vuoden julkaistuista käännöskirjoista lapsille ja nuorille (ainakin ne kirjat, joista World Kid Lit on tietoinen, niitä voi siis olla enemmän). Vuoden 2020 listasta kävi heti ilmi, että vaikka käännöskirjoja julkaistaan, valtaosa kirjoista tulee Länsi-Euroopan maista ja kielistä, erityisesti ranskasta ja saksasta. Nämä kirjat ovat tietenkin tervetulleita, mutta World Kid Lit toivoo, että voitaisiin julkaista enemmän käännöksiä Euroopan rajojen ulkopuolelta. Jos olisi enemmän englanninkielisiä käännöskirjoja Aasiasta, Afrikasta ja Latinalais-Amerikasta, se tukisi sitä monimuotoisuutta, mitä maailmassa oikeasti on. Myös Suomessa World Kid Lit sivusto voi olla hyödyksi – ehkä kustantaja löytää uusia kirjoja, joita haluaisi julkaista suomeksi, ja opettajat, vanhemmat, kirjastonhoitajat ja kirjailijat saavat potkua Suomen monimuotoisen kirjallisuuden tukemisen. Jos haluat kysyä World Kid Litistä lisää, voit ottaa yhteyttä kirjoittajaan. Mia Spangenberg, USA, Seattle