Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! Uuden Lanu-neuvoston toimikausi alkoi Lasten- ja nuortenkirjastotyöntekijöiden valtakunnallisen verkoston, Lanu-neuvoston, toinen toimikausi alkoi. Uudessa neuvostossa on sekä edelliskaudelta tuttuja jäseniä että uusia. Ensimmäisessä kokouksessaan 13.2. neuvosto keskusteli jo vilkkaasti toimikauden painotuksista ja tavoitteista. Yhtenä tärkeänä tavoitteena neuvosto piti lasten- ja nuortenkirjastotyön näkyvyyden ja sitä kautta myös resurssien parantamista. Neuvoston kokoonpanon ja kokousten muistiot löydät Erten kotisivuilta. Pienten kirjastojen etävinkit - Tarinoita työpajoissa ja verkoissa tiistaina 7.3. klo 9.30-11.00 Hei sinä pienessä kirjastossa lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevä! Kaipaatko vertaisryhmää tai vinkkejä, miten pienessä kirjastossa voi tehdä menestyksekkäästi lasten- ja nuortenkirjastotyötä? Erten Pienten kirjastojen etävinkit on sinua varten. Ilmoittautumalla etävinkeille saat osallistumislinkin ja kaikille ilmoittautuneille lähetetään myös tilaisuuden alustajien esityksistä koottu tallenne, joka on katsottavissa kaksi viikkoa. Pienten kirjastojen etävinkit - Tarinoita työpajoissa ja verkoissa etävinkkien tarkempi ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen löytyvät Erten kotisivuilta. Seuraavien Erten etävinkkien ajankohta on 25.4. klo 9.30 ja aihe Nuortenkirjastotyö - lukemista edistämässä. Etävinkkien tarkempi ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen päivittyvät nettisivuillemme noin kuukausi ennen tapahtumaa. Kirjaston ja toisen asteen yhteistyömalli on julkaistu Erten kotisivuilla Kirjaston ja toisen asteen yhteistyön mallipohjaan kuuluu periaatesopimusmalli ja yhteistyösuunnitelmat ammatilliseen koulutukseen ja lukioon. Mallipohjat ovat vapaasti käytettävissä ja sovellettavissa paikallisten resurssien mukaan. Mallipohjat löydät Erten kotisivuilta. Ideoita ja esimerkkejä yhteistyömuodoista löytyy yhteistyösuunnitelmapohjista. Katso myös valmiit materiaalit yhteistyöhön Erten kotisivuilta. Toisen asteen työryhmä käynnistyy maaliskuussa Erten ylläpitämä toisen asteen työryhmä koostuu kirjastoammattilaisista ympäri Suomen. Jokaiselta AKE-alueelta ja Helsingin kaupunginkirjastosta on pyydetty ryhmään edustajia. Työryhmän tarkoituksena on suunnitella vuosittain yksi Erten järjestämä koulutus, jakaa tietoa ja toimia vertaistukena toisen asteen kirjastoyhteistyötä tekeville. Kirjastojen kesälukukampanjat 2023 Kirjastojen kesän lukukampanjat valmistuvat kovaa vauhtia - niistä lisää maaliskuun kuukausikirjeessä!

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! Lukupuhetta ja Erten blogi goes Oxford! Mervi Heikkilä ja Anna-Maija Koskimies Ertestä osallistuivat World Literacy Summitiin 2.4.4.4.2023. Mitä reissusta jäi käteen? Kuuntele paikan päällä nauhoitetut Lukupuhetta-podcastit ja tutustu myös Mervin blogikirjoitukseen Melkein kaiken maailman lukuasiat. Nuorten Mitä lukis? -kampanjan ensimmäinen TikTok-video julkaistaan 2.6. Lukufiiliksen TikTok-kanavalla @lukufiilismedia julkaistaan kesäkuun alusta elokuun loppuun asti viikoittain Lukufiiliksen toimituskunnan tekemiä Mitä lukis? -kampanjavideoita. Videot tulevat myös Lukufiiliksen instagramiin @lukufiilis. Ensimmäinen video julkaistaan perjantaina 2.6. Kannattaa ottaa kanava seurantaan jo nyt! Lukulystien esitykset Kirjastokaistalla Lasten- ja nuortenkirjastotyön täydennyskoulutus Lukulystit järjestettiin live-lähetyksenä Espoon Lippulaivan kirjastossa torstaina 11.5. teemalla Nuoria kirjastossa - avaimia onnistuneeseen kohtaamiseen. Päivän esitykset julkaistaan ensi viikolla Kirjastokaistalla, pysykäähän siis kuulolla! Tuoreimpia esityksiä odotellessa kannattaa tutustua aikaisempien vuosien esityksiin. Löydät ne kootusti Lukulystien verkkosivuilta. Syksyllä Lukulystit-webinaari järjestetään suomenkielisenä 22.11.2023 ja ruotsinkielisenä 23.11.2023.

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! Erten syystalven etävinkit 3.10. Pienten kirjastojen etävinkit: Apua, en ehdi! Ilmoittaudu mukaan tästä. 31.10. Erten etävinkit: Uusien lanulaisten tapaaminen (sisältö valmistellaan etukäteiskysymysten perusteella). Ilmoittaudu mukaan tästä. 12.12. Erten etävinkit: Kirjasto ja toinen aste Tulevien koulutusten tarkempi ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen päivittyvät kotisivuillemme noin kuukausi ennen tapahtumaa. Tiedotamme tulevista koulutuksista myös some-kanavillamme ja kirjastot.fi-tiedotteissa. Syksyn Lukulystit-Läsfest 22.11. ja 23.11. klo 13-16 suoralähetyksenä Kirjastokaistalla Syksyn Lukulystit-Läsfest järjestetään kaksipäiväisenä marraskuussa 2023. Keskiviikon 22.11. ohjelma on suomenkielinen ja päivän teema erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lukemaan edistäminen. Torstain 23.11. ohjelma on ruotsinkielinen ja teemana on kirjasto lasten ja nuorten tilana. Webinaarimuotoinen täydennyskoulutus on katsottavissa live-lähetyksenä Kirjastokaistalla ilman ennakkoilmoittautumista ja esitykset ovat katsottavissa myös jälkikäteen. Päivän tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin, pysykäähän kuulolla! Erten blogissa Educa-vierailijoiden näkemyksiä onnistuneesta varhaiskasvatuksen tai koulun ja kirjaston välisestä yhteistyöstä Erte osallistui tammikuussa Helsingissä järjestettyyn opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten suurtapahtumaan Educaan ja teetti siellä opettajille kyselyn heidän näkemyksistään onnistuneesta varhaiskasvatuksen tai koulun ja yleisen kirjaston välisestä yhteistyöstä. Millaista onnistuneeksi koettu yhteistyö kirjastojen kanssa opettajien mielestä oli ja millainen voisi olla onnistuneen yhteistyön unelmatoteutus? Lue blogipostaus täältä.

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! 31.10. Erten etävinkit: Uusien lanulaisten tapaaminen Oletko uusi lasten ja nuorten kirjastotyössä tai kiinnostunut ryhtymään siihen? Tunnetko olevasi vähän pihalla jostain, haluatko tietää, tehdäänkö muuallakin samalla tavalla, onko työssä jotain minkä kaikki tuntuvat tietävän mutta sinä et uskalla edes kysyä? Kaipaatko vertaistukea ja -kokemuksia ihan muuten vaan? Ilmoittaudu uusien lanulaisten etätapaamiseen tästä ja lähetä etukäteen kysymyksesi ja toiveesi osoitteella erte.kirjasto@seinajoki.fi. Me välitämme ne vetäjille (informaatikko Ilona Riekkola Lahden kaupunginkirjastosta ja kirjastonhoitaja Mana Rautiainen Kouvolan kaupunginkirjastosta). HUOM! Etävinkkejä ei tallenneta. 12.12. Erten etävinkit: Kirjasto ja toinen aste Joulukuun etävinkeillä esitellään kolme erilaista jo vakiintunutta kirjaston ja toisen asteen yhteistyömallia. Päivän ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen päivittyy kotisivuillemme noin kuukausi ennen tapahtumapäivää. Erten blogin vieraskynässä Suomen Tukholman-instituutin kirjaston lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja Linda Åkerlund Tiesitkö, että Tukholmassa on yksi suomenkielinen kirjasto? Suomen Tukholmaninstituutin kirjaston lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja Linda Åkerlund vieraili Erten vieraana Seinäjoella syyskuussa. Erten blogissa Linda kertoo, millaista paikallista, alueellista ja valtakunnallista työtä Tukholman-instituutin kirjastossa tehdään. Rakenna kirjastoosi tai vaikka koululle tietokuvakirjanäyttely! Suomen tietokirjailijat ry on tuottanut kirjastojen käyttöön materiaalia, jonka avulla voi rakentaa näyttelyn lasten tietokuvakirjoista. Materiaali on vapaasti kirjastojen käytettävissä. Juliste, somepohjat ja suosituslaput ovat ladattavissa Erten kotsivuilta. Materiaaliin kuuluu myös muokattava Canva-pohja julisteesta, johon pääsee lisäämään esimerkiksi kirjaston nimen ja näyttelyn ajankohdan. Julisteen ja muiden materiaalien visuaalisen ilmeen on tehnyt kuvittaja Pirita Tolvanen. Canva-toteutuksesta vastasi Reetta Martikainen. Materiaalien tuottamisen on rahoittanut Tietokirjallisuuden edistämiskeskus. Materiaalin avulla voi rakentaa näyttelyn tietokuvakirjoista. Kuvia ja tunnetta tietokuvakirjanäyttelyn tarkoituksena on nostaa esiin lasten tietokuvakirjoja. Näyttelyiden toivotaan tuovan lisää lukijoita lasten tietokuvakirjojen luo. Kirjastot voivat toteuttaa näyttelyn vapaasti omalla tavallaan, esimerkiksi lastenosastolla tai erillisessä näyttelytilassa. Kirjat näyttelyyn voi valita kirjaston omasta kokoelmasta. Kirjat voivat olla vapaasti lainattavissa. Kirjojen valinnan inspiraationa voi halutessaan käyttää myös Suomen tietokirjailijoiden Tietokirjoja kouluun! -katalogia, jossa esitellään tietokirjoja lapsille sekä Pirita Tolvasen listaa tietokuvakirjoista. Jos näyttelystä tehdään somepostauksia, Suomen tietokirjailijat voi mieluusti tägätä. Uutta Tietokirjoja kouluun! -lukuvinkkikatalogia voi tilata maksutta kirjastoon täältä. Tulossa: talvisia ja jouluisia juliste- ja somemateriaaleja kirjastojen käyttöön Kirjastot saavat marraskuussa käyttöönsä Erten tuottamat suomen- ja ruotsinkieliset vinkkijulisteet talveen ja jouluun liittyvistä lasten kuvakirjoista. Tiedotamme materiaalien julkaisusta sosiaalisen median kanavissamme ja kirjastot.fi-tiedotteessa. Lukulystit-Läsfest 22.11. ja 23.11. klo 13-16 suoralähetyksenä Kirjastokaistalla Syksyn Lukulystit-Läsfest järjestetään kaksipäiväisenä marraskuussa 2023. Keskiviikon 22.11. ohjelma on suomenkielinen ja päivän teema erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lukemaan edistäminen. Torstain 23.11. ohjelma on ruotsinkielinen ja teemana on kirjasto lasten ja nuorten tilana. Webinaarimuotoinen täydennyskoulutus on katsottavissa live-lähetyksenä Kirjastokaistalla ilman ennakkoilmoittautumista ja esitykset ovat katsottavissa myös jälkikäteen. Päivän tarkempi ohjelma julkaistaan pian, pysykäähän kuulolla!

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! Lena Sågfors aloittaa Erten ruotsinkielisenä koordinaattorina Seinäjoen Erte saa uuden vuoden myötä henkilöstöönsä lisävahvuutta, sillä ruotsinkielisistä asioista vastaa jatkossa päätoimisesti koordinaattori Lena Sågfors. Hän on aiemmin toiminut kirjastopedagogina Kronobyn kunnankirjastossa ja sitä ennen vastaavassa tehtävässä Vaasan kaupunginkirjastossa. Erten toiminnassa Lena on ollut mukana alusta lähtien 30%:n työpanoksella, ostopalveluna. Toivotamme Lenan lämpimästi tervetulleeksi Erten “täysjäseneksi”! Erte mukana Educa-messuilla Erte osallistuu opetus- ja kasvatusalan Educa-messuille 27.-28. tammikuuta Helsingin Messukeskuksessa yhdessä Valtakunnallisen kehittämistehtävän (VAKE) ja Monikielisen kirjaston kanssa. Osastolla varhaiskasvatuksen ja koulun opettajille jaetaan tietoa lukemisen edistämisestä, eri kielisten kirjojen lainaamisesta sekä kaikkien yleisten kirjastojen palveluista. Lisätietoja Educasta ja messujen ohjelmasta tapahtuman nettisivuilla. Erten etävinkit keväällä 2024 6.2. Erten etävinkit: Mediakasvatusvinkkejä yläkouluyhteistyöhön (etävinkit ovat osa Mediataitoviikkoa). Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan täällä! 27.2. Erten etävinkit: Uusien vinkkareiden tukikahvit 26.3. Erten etävinkit: Monikieliset perheet 16.4. Erten etävinkit: Näin onnistuu lukukampanja Uutta blogissa! "Erte lukee" aloittaa blogikirjoitusten sarjan, jossa luodaan katsauksia ja luetaan ulkomaisia kirjastoalan lehtiä ja kirjoja. Sarjan ensimmäisessä postauksessa Mervi referoi vuoden 2023 viimeisen TSL eli The School Librarian -lehden tekstejä. Englannin koulukirjastoissa pohditaan mm. neurokirjon asioita ja innostetaan oppilaita lukemaan kuusi minuuttia tunnin alussa. Ennakkotieto: Kirjastojen kesän 2024 lukukampanjat lapsille, nuorille ja perheille Seinäjoen erityistehtävä toteuttaa kesälle 2024 kaksi lukukampanjaa kirjastojen vapaaseen käyttöön. Lasten ja perheiden kampanjassa Lukujengiläiset ovat rakentaneet itselleen lukumajan, mutta eivät tiedä, mitä siellä lukisivat. Kampanjassa sekä lapset että aikuiset pääsevät vinkkaamaan ystävyksille luettavaa. Kirjastot voivat halutessaan jakaa lukuvinkkinsä antaneille palkinnoksi askarreltavan lukumajan. Nuorten kampanjassa suoritetaan kirjastohaastetta yksin, kaksin tai porukalla. Haasteen suorittajat osallistuvat arvontaan, jossa palkintona on Seinäjoen erityistehtävän kustantamat leffaliput itselle ja ystävälle. Kampanjamateriaalit julkaistaan ja jaetaan kirjastojen käyttöön maaliskuussa 2024. Lisätietoja kampanjoista saa Emilialta: emilia.koski@seinajoki.fi.

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Erten etävinkit 16.4. Mysteerijuna, Kirsi Kunnas 100 -juhlavuosi ja kesän lukukampanjat Huhtikuun etävinkeillä kuullaan, millainen on Ylen uusi Mysteerijuna-pakopeli, millaista sisältöä ja jaettavia materiaaleja kuuluu Kirsi Kunnas 100 -juhlavuoteen sekä tutustutaan kirjastojen kesän lukukampanjoihin. Tervetuloa mukaan linjoille tai tilaa tallenne esityksistä! Tutustu aamupäivän ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan Erten sivuilla. Uusi postaus blogissa: Kouluyhteistyötä Tallinnan kaupunginkirjastossa Elina Hokkanen työskentelee kirjastonhoitajana Seinäjoen kaupunginkirjastossa. Hän oli tammi-helmikuussa neljä viikkoa Seinäjoen kaupungin kansainvälisessä työvaihdossa Tallinnan keskuskirjastossa. Miten lasten ja nuorten lukuiloa ja -intoa Tallinnassa käytännössä kasvatetaan yhteistyössä koulujen kanssa? Lue lisää blogista! Lukulystien 15.5.2024 ohjelma on julkistettu! Mietitkö, miten lisätä vuorovaikutusta kirjavinkkaukseen tai satutuokioon tai miten lapset ja nuoret saisi houkuteltua mukaan suunnittelemaan kirjastopalveluja? Jos vastaus on kyllä, tule mukaan kevään Lukulysteille. Kirjastokaista striimaa webinaarimme, jossa lasten ja nuorten osallisuutta kirjastopalveluissa tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Luvassa on konkretiaa, hyviä esimerkkejä ja menetelmiä. Lukulysteille ei ole ennakkoilmoittautumista ja luennot jäävät tekstitettyinä tallenteina Kirjastokaistalle myöhemmin katsottaviksi. Tutustu päivän ohjelmaan Lukulystien nettisivuilla. Kirjastojen kesän 2024 lukukampanjat perheille, lapsille ja nuorille Erte on edellisten vuosien tapaan toteuttanut valtakunnalliset kesälukukampanjat kirjastojen vapaaseen käyttöön. Perheiden ja lasten Lukujengi ja Lukumaja -kampanjassa aiemmista kampanjoista tutut Lukujengiläiset ovat rakentaneet lukumajan, mutta eivät tiedä, mitä kirjoja siellä voisi lukea. Kampanjassa sekä lapset että aikuiset pääsevät vinkkaamaan Lukujengin ystävyksille luettavaa. Kampanja on saatavilla kahdeksalla kielellä: suomi, ruotsi, englanti, viro, venäjä, arabia, ukraina ja pohjoissaame. Lukuvinkkejä varten on toteutettu kaksi vinkkilappupohjaa, joista toinen on lastenkirjoille ja toinen aikuistenkirjoille. Vinkkilaput on toteutettu suomeksi ja ruotsiksi, mutta materiaalipaketista löytyvät myös tekstittömät vinkkilaput, jotka sopivat kaikenikäisille ja -kielisille. Kirjastot voivat halutessaan jakaa lukuvinkkinsä antaneille palkinnoksi askarreltavan lukumajan. Lukumaja on kirjastojen itse tulostettava tai painatettava. Materiaalipakettiin kuuluu myös erilaisia värityskuvia ja Lukujengiläisten hahmokuvia, joita kirjastot voivat hyödyntää haluamallaan tavalla. Tutustu kampanjaan ja materiaaleihin kampanjan nettisivuilla. Nuorten Kirjastohaaste-kampanjassa suoritetaan kesän aikana vähintään kolme kirjastoon ja lukemiseen liittyvää haastetta. Haastelapun kirjastoon palauttaneiden kesken arvotaan elokuvaliput itselle ja yhdelle ystävälle omavalintaiseen elokuvateatteriin. Kampanja on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Kampanjamateriaalit ja ohjeet kirjastoille löytyvät kampanjan nettisivuilta. Molempien kampanjoiden materiaalit ovat kaikkien kirjastojen vapaasti käytettävissä ja sovellettavissa. Osasta materiaaleja on saatavilla myös muokattavat Canva-pohjat, joita kirjastot voivat hyödyntää itselleen sopivalla tavalla. Mikäli sinulla on kysyttävää kampanjoihin liittyen, ota yhteys erte.kirjasto@seinajoki.fi. Haluatko nostaa esiin Klara-palkittua lasten ja nuorten selkokirjallisuutta kirjastossasi? Lasten ja nuorten selkokirjallisuuspalkinto Klara jaettiin ensimmäisen kerran tämän vuoden maaliskuussa. Palkinnon saajan valitsi viiden ehdokkaan joukosta valtakunnallisista kirjastojen asiantuntijaverkostoista, Lanu-neuvostosta ja BU-gruppenista, koottu palkintoraati. Palkinnon voitti Päivi Lukkarila teoksellaan Kuinka saavutetaan zanshin (Nokkahiiri-kustannus, 2023). Lukijoiden Klara-suosikkiäänestyksen voitti Marja-Leena Tiaisen teos Gangsterin poika (Avain, 2023). Tuotimme Klara-palkinnon ehdokasteoksista julisteen, jonka voi tulostaa ja laittaa esille kirjastoon. Voit ladata julisteen itsellesi täältä. Lanu-neuvosto kokoontui 8.4. Tutustu kokousmuistioon täällä. Syksyn koulutuspäivämäärät 3.9. Erten etävinkit: Vinkkejä Pop Up -kirjastoon (lapset & nuoret) 1.10. Erten etävinkit: Kirjastot ja neuvolayhteistyö 13.11 Lukulystit-webinaari. Teemana monikielisyys ja -kulttuurisuus. 10.12. Erten etävinkit: Kirjasto ja toinen aste Tulevien koulutusten tarkempi ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen päivittyvät nettisivuillemme noin kuukausi ennen tapahtumaa. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Näe minut, kuule minut - eväitä hyvään kohtaamiseen kirjastossa Olemme laatineet yhdessä Suomen Kirjastoseuran nuortenkirjastotyöryhmän kanssa kirjastohenkilöstön tueksi oppaan “Näe minut, kuule minut - eväitä hyvään kohtaamiseen kirjastossa”. Tämä vihkonen on tarkoitettu kaikille, jotka kohtaavat työssään kirjastossa nuoria asiakkaita. Oppaasta saa tiivistä tietoa nuoruudesta ja käytännöllisiä vinkkejä kohtaamistilanteisiin. Opas on lähetetty maaliskuun aikana kaikkiin Suomen yleisten kirjastojen toimipisteisiin ja se on julkaistu myös saavutettavana versiona kotisivuillamme. Mikäli tarvitset paperiversiosta lisäkappaleita tai haluat antaa oppaasta palautetta, laita viestiä erte.kirjasto@seinajoki.fi Toivomme kovasti, että opas kuluu käytössä ja että sen aiheet herättävät kirjastoissa keskustelua. Erten etävinkit 26.3. Monikieliset terveiset Ruotsista Vierailimme 14.-15.3. Tukholmassa ja tutustuimme seitsemään eri kirjastoon sekä Botkyrkan kunnan kirjastojen lukemisen edistämistyöhön näkökulmana erityisesti monikielisyys ja monikulttuurisuus. Mitä näimme ja mitä oivalluksia matkallamme saimme? Tule etävinkeille kuulemaan, katsomaan ja keskustelemaan! Ohjelma ja ilmoittautuminen Erten kotisivuilla. Päivi Lukkarilan selkoromaani Kuinka saavutetaan zanshin voitti ensimmäistä kertaa jaettavan lasten ja nuorten selkokirjallisuuspalkinto Klaran Tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaettavan lasten ja nuorten selkokirjallisuuspalkinto Klaran on voittanut Päivi Lukkarila teoksellaan Kuinka saavutetaan zanshin (Nokkahiirikustannus, 2023). Kirjan on kuvittanut Oona Liukkonen. Kuinka saavutetaan zanshin käsittelee koulukiusaamista, murrosikää ja isättömyyttä nuoren näkökulmasta, raikkaalla tavalla ja huumoria unohtamatta. Palkinnon saajan valitsi viiden ehdokkaan joukosta valtakunnallisista kirjastojen asiantuntijaverkostoista, Lanu-neuvostosta ja BU-gruppenista, koottu palkintoraati, johon kuuluvat puheenjohtaja Meri Markus, Päivi Joentausta, Viivi Kilpeläinen, Mari Karvonen, Heidi Jägerskiöld sekä selkokielen asiantuntija Riikka Törnroos. Lukijoiden Klara-suosikkiäänestyksen voitti Marja-Leena Tiaisen kirjoittama ja Anne Muhosen kuvittama teos Gangsterin poika (Avain, 2023). Vuoden 2024 lasten ja nuorten selkokirjallisuuspalkinto Klara jaettiin Kirjaston päivänä 19.3.2024 Porvoon kirjastossa. Klara-palkinto on Seinäjoen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävän jakama tunnustus monipuolisesti ansiokkaasta suomen- tai ruotsinkielisestä lasten tai nuorten selkokirjasta. Tunnustuksen myöntämisen yhteydessä muistutetaan kaikkia aikuisia myös siitä, että lasten ja nuorten selkokirjojen tarve kasvaa vuosi vuodelta. Palkinnon suuruus on 1000 euroa. Uusi postaus blogissa! Lasten ja nuorten lukeminen Suomen naapurimaissa Millainen on lasten ja nuorten lukutaidon kehitys, lukemisen trendit ja yleisen kirjaston vaikutus lukemiseen? Kysyimme näitä asioita naapurimaista Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta. Artikkeli on Seinäjoen Erten sekä AVI:n yhteistyötä. Lue lisää blogista! Tarinasaalis 2023 Kirjastoammattilaiset ympäri maan ovat tuottaneet yhdessä toista vuotta peräkkäin Tarinasaalis-paketin. Siinä kirjastojen vinkkarit ovat valinneet poimintoja ja suosituksia edellisen vuoden aineistoista. Huikean 24 videon Tarinasaalis-paketin löydät Kirjastokaistalta.

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! Uusien vinkkareiden tukikahvit 27.2. klo 9.30 Jännittääkö, turhauttaako vai haluatko muuten vaan vertaistukea vinkkaukseen? Tule uusien vinkkareiden tukikahveille kyselemään ja jakamaan kokemuksiasi muiden vinkkareiden kanssa. Aamupäivän vetää Espoon kaupunginkirjaston kirjastopedagogi Pia Göös. Ilmoittaudu mukaan Uusien vinkkareiden tukikahveille! Webinaaria ei tallenneta. Tulevia etävinkkejä 26.3. Erten etävinkit: Monikieliset terveiset Ruotsista 27.3. Ertes distanstips: Mångspråkiga hälsningar från Sverige 16.4. Erten etävinkit: Lukukampanjat ja Kirsi Kunnas 100 -juhlavuosi Vuoden 2023 Tarinasaalis julkaistaan 29.2. Viime vuoden lasten ja nuorten aineistoista tehdyt tekstitetyt esittelyvideot julkaistaan Kirjastokaistalla karkauspäivänä 29.2. Videoita ovat olleet tekemässä kirjastot ja kirjastojen henkilöstö ympäri Suomea, ja niitä julkaistaan yhteensä 24 kappaletta. Aineistovideot on tarkoitettu paitsi kirjastojen henkilöstölle, myös esimerkiksi opettajien työn tueksi. Linkkejä videoihin saa mielellään jakaa kaikille kiinnostuneille. Tarinasaalis-kokonaisuus on syntynyt Kirjastokaistan, Seinäjoen Erten ja yleisten kirjastojen yhteistyön tuloksena. Lukulystit 15.5. klo 13-16 Kirjastokaistalla Kevään Lukulystit järjestetään webinaarimuotoisena keskiviikkona 15.5. klo 13-16 teemalla Lapset ja nuoret ääneen - osallisuutta kirjaston palveluihin. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista ja se on katsottavissa suoralähetyksenä Kirjastokaistalla. Merkitse päivämäärä kalenteriin jo nyt! Tarkempi ohjelma päivitetään Lukulystien nettisivuille huhtikuun aikana. Lasten ja nuorten selkokirjallisuuspalkinto Klaran ehdokasteokset julki Vuoden 2024 lasten ja nuorten selkokirjallisuuspalkinto Klaran ehdokasteokset on julkistettu. Ensimmäistä kertaa jaettavan palkinnon ehdokkaat ovat Marja-Leena Tiaisen Gangsterin poika (Avain), Päivi Lukkarilan Kuinka saavutetaan zanshin (Nokkahiiri), Tuomas Kilven Inka (Oppian), Nora Lehtisen Ainon ja Matiaksen talvipuuhat (Pieni Karhu) sekä Magdalena Hain Kuolleiden kirja (Avain), jonka on selkomukauttanut Riikka Tuohimetsä. Palkintoehdokkaat valittiin vuosina 2022-2023 ilmestyneiden kotimaisten lasten ja nuorten selkokirjojen joukosta. Ehdokasteosten valinnasta vastasi valtakunnallisista kirjastojen asiantuntijaverkostoista, Lanu-neuvostosta ja BU-gruppenista, koottu palkintoraati yhdessä selkokirjallisuuden asiantuntijan kanssa. Palkintoraatiin kuuluvat raadin puheenjohtaja Meri Markus sekä Päivi Joentausta, Viivi Kilpeläinen, Mari Karvonen, Heidi Jägerskiöld ja Riikka Törnroos. Palkinto myönnetään monipuolisesti ansiokkaalle lasten tai nuorten selkokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta selkokirjallisuuteen. Palkinnon tavoitteena on edistää lasten ja nuorten selkokirjallisuutta, muistuttaa sen koko ajan kasvavasta tarpeesta sekä nostaa esille kirjastojen tekemää lukemisenedistämistyötä. Lopullisen palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee palkintoraati. Palkinnon rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö osana Seinäjoen kaupunginkirjaston erityistehtävää. Ehdokasteoksien kesken järjestetään myös lukijaäänestys raatilaisten kirjastoissa. Palkinnon voittaja julkistetaan kirjaston päivänä tiistaina 19. maaliskuuta Porvoon pääkirjastossa kaikille avoimessa palkitsemistilaisuudessa.

Erte lukee -sarjassa luodaan katsauksia ja luetaan ulkomaisia kirjastoalan lehtiä ja kirjoja. Lukemisen mielenterveysvaikutus näkyväksi ja muuta mielenkiintoista Isosta-Britanniasta Vuoden 2023 viimeinen TSL eli The School Librarian -lehti sisälsi taas monta pohtimisen arvoista ja oivaltavaa artikkelia. Tähän bloggaukseen poimin teidänkin pureskeltavaksenne muutaman ajatuksen. Vain kuusi minuuttia! Catherine Stackin artikkelissa “Just 6 minutes!” kerrotaan, kuinka kuusi pientä minuuttia lukemista päivittäin voi parantaa mielenterveyttä ja kuinka tämä tutkimustulos on innostanut Isossa-Britanniassa kouluja lukukampanjoihin. Artikkelissa viitataan Sussexin yliopiston tutkimukseen, joka on tehty jo vuonna 2009. Sen mukaan kaunokirjallisuuden lukeminen kuusi minuuttia päivässä vähentää stressitasoa 68% - enemmän kuin musiikin kuuntelu, kävely tai edes vanha kunnon kuppi teetä. Artikkelin kirjoittaja käytti tätä tulosta sikäläisen mielenterveyden teemaviikon kampanjassa ja innosti alakoululaiset sekä opettajansa lukemaan kuusi minuuttia kaunokirjallisuutta jokaisen koulutunnin alussa. Tämä konkretisoi mielenterveyden ja lukemisen yhteyttä. Opettajien palautteen mukaan lukeminen tunnin alussa rauhoitti luokkaa ja ilmapiiri sen jälkeen oli keskittynyt ja vastaanottavainen. Myös oppilaat pitivät kampanjasta. Kyseisessä koulussa onkin tällaisia lukupäiviä nykyään säännöllisesti kaksi vuodessa. Jäin pohtimaan, voisivatko kirjastot innostaa kouluja viettämään Suomessakin vastaavia lukupäiviä, jolloin joka ainoan tunnin alussa luettaisiin kuusi minuuttia kaunokirjallisuutta? Kampanja voisi alkaa luokan kirjastokäynnillä edellisenä päivänä, jolloin kaikille oppilaille etsittäisiin mieleistä luettavaa. Tällainen kampanja sopisi mielestäni niin lukuviikkoon kuin mielenterveysviikkoonkin. Suomessa mielenterveysviikkoa vietetään viikolla 47 ja lukuviikkoa puolestaan huhtikuun lopussa. Kirjolla kirjastossa Skotlannissa työskentelevä koulukirjastonhoitaja Derec France kertoo omassa artikkelissaan “Supporting Neurodiversity”, miten eri tavoin hän tukee kirjastossaan neuroepätyypillisiä oppilaita. Hän tarjoaa heille tilaisuuden keskusteluun, mutta myös omaa rauhaa sitä kaipaaville. France muistuttaa myös, että kaikki kommunikaatio ei ole verbaalista. Hänen mukaansa tärkeää on ottaa oppilaat, erityisesti neuroepätyypilliset, mukaan päätöksentekoon ja tilasuunnitteluun. Francen työpaikassa eli Preston Lodge Highschoolin kirjastossa onkin nuorten osallistumisen myötä: järjestetty tila uudelleen siten, että opiskelulle ja kokoelmille on selkeät omat alueet hyllyt, pöydät ja istumapaikat on järjestetty siten, että on sosiaalisia ja yksityisiä lukualueita säkkituolit on otettu uudelleen käyttöön huonekalujen kankaiden, tekstuurien ja värien valinnassa on otettu huomioon nuorten näkemyksiä valaistusta on säädetty: fluoresoiva päävalaistus pois ja tilalle luonnonvaloa ja valonauhoja. laitettu kirjan kannet esiin -kirjanäyttelyitä helposti saavutettaviin paikkoihin tarjottu asiakkaille valikoima fidget-leluja, legoja, vastamelukuulokkeita, värikalvoja, värityskyniä ja paperia tarjottu asiakkaille myös kuunteluasema: iPad kuulokkeilla ja valikoima kirjaston e-kirjoja Onko sinun kirjastossasi tehty jotain tällaista? Kerro meille vaikkapa sähköpostilla: erte.kirjasto@seinajoki.fi. Preston Lodge Highschoolin kirjastossa oppilaat osallistuvat myös aineistojen valintaan eri tavoin alkaen vierailuista kirjakauppoihin. Monet nuorten omista valinnoista ovat terveystietokirjoja, mistä France on saanut idean ottaa aiheen osaksi omia informaatiolukutaidon oppituntejaan - vastapainoksi TikTokin ja sosiaalisen median misinformaatiolle. France nostaa artikkelissaan esille myös representaation tärkeyden. Kaunokirjallisuuden neuroepätyypilliset, uskottavat henkilöhahmot ovat tärkeitä sekä neurotyypillisille että neuroepätyypillisille lukijoille. Kansainvälisiä kansansatuja Kirjailija Sophie Anderson puolestaan kertoo omassa artikkelissaan kirjailijantyöstään sekä vinkkaa uusia kansansatukokoelmia. Hän vaalii isoäitinsä slaavilaista satuperintöä ja on käyttänyt vanhoja venäläisiä kansansatuja omissa kirjoissaan interteksteinä. Anderson ajattelee, että kansansatujen perinne yhdistää sekä sukupolvia että ihmisiä ympäri maailmaa. Ne ovat tärkeä osa kaikkien meidän perintöä ja voivat edelleen ilahduttaa ja ohjata meitä. Eri maiden kansansatujen uudelleenkirjoittaminen ja -kuvittaminen sekä tuominen yhä uusien lukijasukupolvien ulottuville tuo näkyviin myös kansansatujen monimuotoisuuden ja meitä kaikkia yhdistävän rakkauden tarinoihin ja tarinankerrontaan. Andersonin kirjoja ei harmi kyllä ole käännetty suomeksi. Tässä referoitujen tekstien lisäksi TSL:n numero 4/2023 sisältää artikkeleita tekoälystä, pakohuonepelistä kirjastossa, Canvasta opetuskäytössä sekä tapansa mukaan runsaasti lasten- ja nuortenkirjakritiikkejä. Mainio lehti taas kerran, jäänkin innolla odottamaan, mitä vuoden 2024 ensimmäinen numero tuo tullessaan! Mervi Heikkilä

Kuukausikirjeessä tiedotamme Erten ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Kuukausikirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, heinä-elokuun kirje on tauolla. Tervetuloa mukaan! Kesän lukukampanjoiden materiaalit kirjastoille julkaistaan pian! Perheiden ja lasten kesän lukukampanjassa viime vuodelta tuttu Lukujengi jatkaa seikkailujaan Tarinativolissa, tällä kertaa Lukumaailmanpyörän pyörteissä. Kampanjassa lainataan kirjoja ja kerätään Lukujengi-hahmoja kirjastosta saatavaan kampanjapassiin. Kampanja on toteutettu kahdeksalla kielellä: suomi, ruotsi, englanti, viro, venäjä, arabia, pohjoissaame ja ukraina, ja näillä kielillä on tehty myös kirjavinkkilistat asiakkaille jaettaviksi. Kampanjaan liittyvä tarina ja nettisivut ovat suomeksi ja ruotsiksi. Nuorten kampanja jatkaa viime vuoden Mitä lukis? -teemalla yhteistyössä Lukukeskuksen julkaiseman Lukufiiliksen kanssa. Lukufiiliksen toimituskunta tekee kampanjan aikana vinkkausvideoita, jotka tulevat löytymään TikTokista @lukufiilismedia tai #mitälukis2023. Nuoret pääsevät myös itse vinkkaamaan täyttämällä kirjastoon palautettavia vinkkilapuja. Kirjastot voivat jakaa asiakkaille valmiita vinkkauslistoja nuortenkirjoista. Kampanja on toteutettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Molempiin kampanjoihin liittyvä materiaali on ladattavissa kampanjoiden nettisivuilta, jotka avataan perjantaina 31.3. Materiaaleista on saatavilla myös muokattavat Canva-pohjat, jotka ovat kirjastojen vapaasti hyödynnettävissä. Lukujengi-kampanjan nettisivut löytyvät osoitteesta www.lukujengi.fi ja Mitä lukis? kampanjan nettisivut osoitteesta www.mitalukis.fi. Sivut aukeavat 31.3. Kampanjoihin liittyvissä tiedusteluissa ota yhteys erte.kirjasto@seinajoki.fi. Kirjasto on kaverisi -esitetilaus Haluatko kirjastosi käyttöön Kirjasto on kaverisi -esitettä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi? Kompaktin esitteen voi antaa lapsiasiakkaille kirjastokortin teon yhteydessä ja se sisältää myös taskun kirjastokorttia varten. Seinäjoen Erte selvittää esitteen painamista ja kustannuksia kirjastojen ilmoittamien tilausmäärien perusteella. Kirjastot maksavat itse painokulut, sekä mahdolliset postitus- ja laskutuskulut. Kirjastot hoitavat myös esitteiden tilauksen itse. Mikäli haluat osallistua esitetilaukseen, vastaa tähän kyselyyn 31.3.2023 mennessä. Ilmoitetun päivämäärän jälkeen tulleita vastauksia ei huomioida. Tutustu myös Kirjasto on kaverisi -videoon. Alkuperäisen suomenkielisen esitteen on tehnyt Oulun kaupunginkirjasto ja Monikielinen kirjasto on kääntänyt sen opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Erten etävinkit: Nuortenkirjastotyö - lukemista edistämässä tiistaina 25.4. klo 9.30-11.00 Etävinkkien tarkempi ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen päivittyvät Erten kotisivujen Muista nämä -tapahtumakalenteriin noin kuukausi ennen tapahtumaa. Seuraavien Erten etävinkkien ajankohta on syksyllä. Etävinkkien ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen päivittyvät nettisivuillemme myöhemmin. World Literacy Summit Oxfordissa, Isossa-Britanniassa järjestetään huhtikuun alussa iso, kansainvälinen lukemisseminaari, World Literacy Summit. Seinäjoen Ertestä seminaariin osallistuvat esiintyjinä Mervi Heikkilä ja Anna-Maija Koskimies. Tuliaisina on tarkoitus tuoda viimeisintä tutkimustietoa ja hyviä käytänteitä maailmalta Suomen lasten- ja nuortenkirjastotyötä rikastuttamaan. Lisätietoja seminaarista täällä. Tarinasaalis-paketti Kirjastojen, Seinäjoen Erten ja Kirjastokaistan yhteistyön tuloksena syntyi 26 videosta koostuva Tarinasaalis-paketti, jolla kirjastolaiset ympäri maan vinkkaavat valitsemiaan parhaita vuonna 2022 ilmestyneitä lasten- ja nuortenkirjoja, pelejä ja lastenmusiikkia. Videot löydät Kirjastokaistalta. Lisää tietoa Tarinasaalis-kokonaisuudesta löytyy Kirjastokaistan blogista.

Morjens! Nimeni on Linda Åkerlund ja olen töissä Suomen instituutin kirjastossa Tukholmassa lasten- ja nuortenkirjastonhoitajana. Olin vierailemassa Ertessä syyskuun lopussa ja sain pyynnön kirjoittaa tekstin toiminnastamme. Suomen instituutin kirjasto on yksi Tukholman vanhimmista kirjastoista. Tukholman Suomalainen Seura perusti kirjaston jo vuonna 1894. Suomen Tukholman instituutti perustettiin vuonna 1995, jolloin myös kirjastotoiminta siirtyi instituutin alle. Suomen Tukholman instituutti on yksi Suomen 16. tiede- ja kulttuuri-instituuteista, joita löytyy vähän kaikkialta maailmasta. Vuodesta 2021 Suomen instituutin kirjasto toimii kansallisen suomen kielen resurssikirjastona. Tehtävä on kolmevuotinen, joka tarkoittaa, että 2023 on viimeinen vuosi, ja olemme todella iloisia siitä, että Ruotsin hallitus vastikään päätti, että tehtävä jatkuu vielä kolme vuotta. Asiakkaillemme olemme kuin mikä yleinen kirjasto tahansa, mutta haemme rahoitusta joka vuosi jatkaaksemme toimintaamme. Se, mistä rahoitus tulee, vaikuttaa suuresti toimintaamme. Suurin osa rahoituksesta tulee Ruotsista, mikä antaa meille mahdollisuuden keskittyä enemmän vähemmistökysymyksiin. Meillä on fyysinen kirjasto Tukholman keskustassa, mutta toimimme myös kaupungin ulkopuolella. Olemme esimerkiksi mukana Tukholman alueen kirjastojen kuljetuksissa, mikä tarkoittaa, että kirjojamme saa mihin tahansa Tukholman läänissä olevaan yleiseen kirjastoon. Meillä on myös resurssikirjastotehtävä, jonka toiminta on koko Ruotsin laajuista. Meillä on siis paikallista, alueellista ja kansallista toiminta. Ja kaiken teemme vain viidellä henkilöllä! Meillä on kirjastonjohtaja, joka myös vastaa resurssikirjastotoiminnasta aikuisille, yksi lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja, yksi osa-aikainen informaatioassistentti sekä kaksi kirjastoassistenttia, josta toinen on täyspäiväinen ja toinen osa-aikainen. Mikä on resurssikirjasto? Ruotsissa on viisi kansallista vähemmistöä ja jokaisella on oma resurssikirjastonsa ja kielikeskuksensa. Nämä viisi ovat ruotsinsuomalaiset (suomi), tornionlaaksolaiset (meänkieli), juutalaiset (jiddiš), romanilaiset (romani chib) ja saamelaiset (saame). Kaksi resurssikirjastoista löytyy Tukholmasta, ruotsinsuomalaisten ja juutalaisten resurssikirjasto. Tornionlaaksolaisten resurssikirjasto on Ylitorniossa, saamelaisten Jokkmokkissa ja romanilaisten Malmössä. Resurssikirjastotehtävä tuli hallitukselta Kuninkaallisen kirjaston (Kungliga biblioteket, KB) kautta näille viidelle toimijalle. Vähemmistöstatuksen saamiseksi kielellä pitää olla pitkä historia Ruotsissa, minkä takia jiddiš on juutalaisten kieli. Heprealla ei ole tarpeeksi pitkä historia Ruotsissa. Kiinnostavaa on, että meänkieli nähdään Ruotsissa omana kielenään, vaikka se Suomessa on murre. Suomenruotsalaisena olen myös miettinyt paljon suomen kielen asemaa Ruotsissa ja ruotsin kielen asemaa Suomessa. On mielenkiintoista, miten eri tavalla kieliä on kohdeltu näissä maissa. Tämä on myös nyt johtanut siihen, että Ruotsissa panostetaan suomen kielen revitalisaatioon. Ruotsissa ei esimerkiksi ole montaa koulua, jossa opetuskieli on suomi. Suurin osa löytyy Tukholmasta, ja niissäkin opetuskieli vaihtuu enemmissä määrin ruotsiksi mitä ylempänä luokka-asteella ollaan. Toinen aste on jo kokonaan ruotsinkielinen. Muualla maassa suomen kieltä voi oppia äidinkielenopetuksessa, jos siinäkään. Se ei aina ole niin helppoa, vaikka sen pitäisikin periaatteessa onnistua vain pyytämällä. Opettajia on vähän ja heitä on vaikea houkutella töihin, sillä kyseessä on yleensä osa-aikainen työ. Muilla vähemmistökielillä on myös vaikeuksia saada äidinkielenopetusta. Resurssikirjastotehtävään kuuluu ensisijaisesti yleisten kirjastojen sekä itse vähemmistön tukeminen Ruotsissa. Miten tehtävää tarkalleen hoidetaan, on jokaisen resurssikirjaston oma päätös, mikä on hyvä koska vähemmistöt ovat niin erilaisia. Suomen instituutin kirjasto keskittyy esimerkiksi paljon suomen kieleen. Resurssikirjastona meidän ei tarvitse tarjota kaukolainoja, vaikka joillakin resurssikirjastoilla on kaukolainapalvelu. Esimerkiksi saamelaisten kirjastolla Jokkmokkissa on kaukolainapalvelu, mutta se oli olemassa jo ennen resurssikirjastotehtävää. Velvollisuus tarjota aineistoa vähemmistöistä ja niiden kielillä kirjastoissa on varsinaisesti kunnilla, mutta resurssikirjasto voi esimerkiksi antaa vihjeitä siitä, mitä kannattaa ostaa. Voit lukea lisää resurssikirjastotehtävästä ja resurssikirjastoista ruotsiksi KB:n kotisivuilta. Suomen instituutin resurssikirjasto Kuten sanottu keskitymme paljon suomen kieleen. Koko kirjaston henkilökunta puhuu sekä suomea että ruotsia. Verkkosivumme ja verkkokirjastomme löytyy sekä suomeksi että ruotsiksi, ja käytämme ensisijaisesti suomea sosiaalisissa medioissa ja teemme kirjavinkkejä suomenkielisistä kirjoista. Keskitymme paljon suomalaisiin ja ruotsinsuomalaisiin kirjailijoihin. Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa hyväksymme myös käännöksiä, koska lapsia ja nuoria on helpompi innostaa lukemaan, jos ne voivat lukea samoja sarjoja ja kirjoja, jotka muutenkin kiinnostavat. Yksi haaste on, että selkokirjat ovat monelle ruotsinsuomalaiselle lapselle ja nuorelle liian vaikeita. Moni ruotsinsuomalainen lapsi ja nuori puhuu suomea yhden vanhemman tai isovanhempiensa kanssa. Monella on vaikeuksia lukea ja kirjoittaa suomeksi, vaikka he osaavat puhua sujuvaa suomea. Mielestämme on siis mahtavaa, että Suomessa keskitytään nykyään enemmän S2-oppilaisiin, koska se hyödyntää myös meitä! Toinen haaste on löytää kirjoja ruotsinsuomalaisesta perspektiivistä, koska suurin osa suomenkielisistä kirjoista tulee Suomesta. Toivomme, että nuoret ruotsinsuomalaiset inspiroituvat kirjoittamaan omia kirjoja. Julkaisemme kirjavinkkilistoja uusista kirjoista kaksi kertaa vuodessa. Meillä on lista aikuisille sekä lapsille ja nuorille. Listat ovat täysin kaksikielisiä ja niitä voi esimerkiksi käyttää tukena kirjaston hankinnoissa. Kaikki, jotka hankkivat suomenkielisiä kirjoja Ruotsissa, eivät osaa suomea, ja silloin listamme voivat olla avuksi. Julkaisemme listat kotisivullamme. Kirjastojärjestelmämme vaihdon ansioista pystyimme vuosi sitten tarjoamaan e-kirjastoamme ja striimipalvelumme koko Ruotsiin. Ennen kirjastojärjestelmävaihtoa asiakkaamme piti tulla Tukholmaan hankkimaan kirjastokortti, koska heidän piti vahvistaa henkilöllisyytensä. Tämä oli tietenkin turhauttavaa monelle, joka ei asu lähellä Tukholmaa. Mutta syyskuun 2022 alusta olemme voineet tarjota e-asiakkuutta, jonka voi hankkia etänä. Ajattelimme, että e-aineisto ei voi tuhoutua, kadota tai saada myöhästymismaksuja, joten miksi olla vaikea ja vaatia asiakkaita vahvistavaan henkilöllisyytensä paikan päällä Tukholmassa? Joten teimme kokonaan uuden asiakastyypin, joka ei vaadi henkilötunnusta tai henkilöllisyyden vahvistamista. Tämä tarkoittaa, että lapset ja nuoret voivat tulla e-käyttäjiksi ilman huoltajan allekirjoitusta. On tietenkin olemassa riski, että joku antaa vääriä tietoja, mutta koska maksuja ei tule, se ei ole niin vaarallista. Jos e-käyttäjä haluaa saada fyysisen kirjastokortin, hänen tulee tulla Tukholmaan vahvistamaan henkilöllisyytensä ja silloinhan näemme, jos joku tärkeä tieto on väärä. Yksi asia, joka huolestuttaa meitä, on e-kirjaston tulevaisuus. Saatte Suomessa kansallisen e-kirjaston, ja se voi olla meille haaste. Tällä hetkellä meillä on Ellibs, joka on suomalainen palvelu, mutta emme tiedä, voimmeko saada Suomen kansallisen e-kirjaston käyttöön asiakkaillemme Ruotsissa. Pitää vain odottaa ja nähdä, miten menee. Resurssikirjastona meillä on myös kirjavinkkivideoita Suomen instituutin YouTube-kanavalla, materiaalipankki, josta löytyy itse tuotetut aineistot ja linkkejä muihin toimijoihin sekä lukupiiripaketteja. Meillä ei siis ole kaukolainatoimintaa, mutta lähetämme lukupiiripaketteja koko maahan. Joka paketissa on kahdeksan kappaletta samaa kirjaa, ja ne ovat ilmaiseksi lainattavissa koko Ruotsissa. Paketit lähetetään kirjastoille, yhdistyksille, pedagogeille ja yksityishenkilöille, joilla on lukupiirejä suomeksi. Vastaanottajan ei tarvitse maksaa edes postimaksuja. Meillä on paketteja aikuisille sekä lapsille ja nuorille. Tänä vuonna joulukalenterimme on Karin Erlandssonin kirjasta ”Yöjuna” (orig. ”Nattexpressen”) ääneen luettuna, joka julkaistaan YouTube-kanavallamme 1.–24.12. Meillä on syksyllä myös digitaalinen lukupiiri vanhemmille, jotka tarvitsevat vähän tukea ja kannustusta suomeksi ääneen lukemiseen lapsilleen. Pidämme myös silmällä, mitä Suomessa tapahtuu, ja tuomme siitä parhaat palat Ruotsiin. Tänä vuonna meillä on Sanataidetta suomeksi -projekti, jossa näytämme pedagogeille, jotka työskentelevät suomeksi Ruotsissa, mitä sanataide on ja miten sitä voi käyttää opetuksessa. Olemme palkanneet kaksi sanataideohjaajaa Suomesta, Pia Krutsinin ja Pirkko Ilmasen, jotka ovat tehneet videoita, pitäneet pajoja ja etätapaamisia pedagogien kanssa. Tähän projektiin olemme saaneet lisärahoitusta ISOFilta (Institutet för språk och folkminnen). Löydät lisätietoja Suomen instituutin kirjastosta ja kaikesta toiminnasta, jota olen maininnut, verkkosivullamme. Jos joskus vierailet Tukholmassa, olet lämpimästi tervetullut vierailemaan meillä! Ystävällisin terveisin, Linda Åkerlund Kaksikielinen lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja linda.akerlund@finlandsinstitutet.se | +46 73 674 7879 Suomen Tukholman instituutin kirjaston Facebook Suomen Tukholman instituutin kirjaston Instagram

Children & libraries the journal of the Association for Library Service to Children Kesä 2023, vol 21. nro 2. Amerikkalainen lastenkirjastotyöntekijöiden yhdistys julkaisee omaa lehteä. Luimme tarkemmin kesän 2023 numeroa ja löysimme monia aiheita, jotka ovat ajankohtaisia myös suomalaisessa lastenkirjastotyössä. Kulttuurinen nöyryys New Mexico yliopiston kirjastonhoitajat, Lori Townsend ja David A. Hurley sekä apulaisprofessori Sarah R. Kostelecky ovat kirjoittaneet laajan, mielenkiintoisen artikkelin, jossa he esittelevät kulttuurinen nöyryys -käsitettä (Cultural Humility) työkaluna kirjaston arjessa. Se voi auttaa kirjastoja ratkaisemaan oikeudenmukaisuuteen, moninaisuuteen ja inkluusioon liittyviä haasteita. Kulttuurinen nöyryys -käsitteen perustana ovat: Ei ole yhtä objektiivista “normaalia” normistoa/säännöstöä, vaikka meidän omat normimme näyttävät omissa silmissämme erityisen normaaleilta Ihmisten kulttuuriset identiteetit vaikuttavat vuorovaikutukseen tavoilla, jotka eivät mahdollisesti ole ennustettavissa tai helposti artikuloitavissa Vuorovaikutuksen kontekstilla on merkitystä - oli se sitten institutionaalinen, maantieteellinen, historiallinen tai kunkin kulloisenkin arkipäivän sujumiseen liittyvä konteksti Valta-asetelmat - ilmeiset tai pinnanalaiset, asiaankuuluvat tai ei - voivat aiheuttaa tai pahentaa ongelmia, jotka johtavat huonompaan asiakaspalveluun Meidän tulisi sitoutua tunnistamaan ja korjaamaan näitä ongelmia. Kirjoittajien mukaan lapset kirjaston asiakkaina muodostavat erityisen haasteen, sillä heillä on erilainen laillinen status kuin aikuisilla ja meillä on toisaalta sosiaalinen näkökulma, että lapsia täytyy suojella. Lastenkirjastonhoitajat näkevätkin kirjaston menettelytapojen/sääntöjen vaikutuksen lasten ja vanhempien näkökulmasta ja ovat hyvässä asemassa tehdäkseen töitä sen eteen, että kirjaston menettelytavat eivät aiheuttaisi negatiivisia vaikutuksia lastenkirjastopalveluihin. Toisin sanoen lastenkirjastonhoitajat tietävät, että vaikka joku asia ei ole ongelma aikuisille asiakkaille, se ei tarkoita, etteikö se ole ongelma. Miten kulttuurista nöyryyttä harjoitetaan? Kirjoittajat yhdistävät kulttuuriseen nöyryyteen kolme käyttäytymismuotoa. Yritä olla menemättä puolustuskannalle konfliktitilanteessa. Kuuntele, mitä sanotaan, erota laajempi näkökulma mahdollisesta henkilöön kohdistuvasta sättimisestä. Tunnista muiden näkökulmia. Tämä ei rajoitu toisen henkilön näkökulmaan, vaan myös kirjastosi menettelytapoja, palveluita, fyysisiä tiloja ja kokoelmia pitäisi tarkistella eri näkökulmista. Itsekriittisyys - tarkistele omia uskomuksiasi, arvojasi ja kulttuuriasi ja pohdi, kuinka oma identiteettisi vaikuttaa siihen, miten näet maailman. Tunnista, miten omat kulttuuriset normisi ja odotuksesi vaikuttavat vuorovaikutukseesi. Käytännön esimerkkinä artikkelissa kerrotaan, miten kokoelmia voidaan tarkastella kulttuurinen nöyryys -käsitteen kautta. Lukuvinkkinä sain kirjan: Hopeful Visions, Practical Actions: Cultural Humility in Library Work. Lastenkirjoja kaikille Toinen mielestäni hyvin mielenkiintoinen artikkeli oli Access for All - Adapted Literacy Through Low-Tech Assistive Technology, kirjoittajina erityisopetuksen alaan liittyviä apulaisprofessoreita: Cathy L. Galyon, Kim K. Floyd ja Colleen F. Wood-Fields. Artikkelissa pohditaan ja esitetään konkreettisia keinoja siihen, mitä voidaan tehdä, jotta kirjat ja kirjallisuus ja sitä kautta kielellinen kehitys ovat aidosti saavutettavia myös niille lapsille, joilla on erilaisia keskittymisen tai kehityksen pulmia. Artikkeli perustuu siihen, että Amerikassa tekijänoikeuslait poikkeavat kotimaisista ja kirjastolaisten on mahdollista mukauttaa kirjoja ns. “Fair use” -pykälään vedoten. Mukautettuja kirjoja voidaan liittää myös paikallisen kirjaston kokoelmaan. Opetuksen universaaliksi muotoilun viitekehys Mukautetut kirjat voivat osaltaan tukea englanninkielisessä maailmassa melko laajalti käytettävää Opetuksen universaaliksi muotoilun viitekehystä eli Universal Design for Learning (UDL). Lisätietoa UDL:sta löytyy esimerkiksi täältä. Tavoitteena on siis kaikkien oppijoiden/lasten huomioonottaminen. Perusperiaatteita ovat: Sisällön moninaiset ja joustavat esittämistavat. Monet erilaiset tavat sitouttaa opiskelijoita Opiskelijoiden monet tavat ilmaista, mitä he osaavat. Kirjojen mukauttaminen Artikkelissa esitellään erilaisia tapoja mukauttaa lastenkirjoja erityistarpeisiin. Mikäli kirjan sivujen kääntäminen on vaikeaa, voidaan sivuihin kiinnittää erilaisia kääntämistä helpottavia “nipsuja”. Sivuille voidaan myös lisätä vuorovaikutteisia elementtejä, esimerkiksi päähenkilö liikkuu narusta vetämällä, kirjaan lisätään kurkistusluukkuja tai käytetään tarranauhaa, liikkeen ja valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi. Digitaalinen kirjasovellus voidaan tehdä yksinkertaisesti esimerkiksi PowerPointtia hyödyntäen. Yksi kirjan sivu on yksi dia. Tarina luetaan ääneen, (lapsen ääni on paras) ja kirjoitettu teksti värittyy lukemisen myötä. Kuviin voidaan lisätä animaatiota ja ääniefektejä. On tärkeää, että kirja etenee painamatta enteriä, mutta halutessaan lapsi voi myös “kääntää” sivuja itse. Squishy book oli itselleni uusi tuttavuus. Lähin suomalainen vastine lienee koskettelukirja, mutta ainakaan näkemäni koskettelukirjat eivät ole täysin samanlaisia kuin artikkelissa esitellyt tee-se-itse-pehmokirjat. Käytännössä Squishy-kirja tehdään kirjoittamalla tarinasta yksi lause paperille ja lisäämällä muovisen kansiotaskun sisään erilaisia tähän lauseeseen liittyviä elementtejä, esimerkiksi pieniä kiviä, papuja, karkkipapereita jne. Näin kootaan koko tarina kansioon. Pehmokirja antaa sekä kosketteluelämyksiä että visuaalisia elämyksiä lapsille, joille aistinvarainen kokemus on ensisijainen. Lisäksi Children & Libraries -lehdessä oli artikkelit Baldwinin kirjaston kuolema ja suru -aiheisista kokoelmista, kirjaston kirjoihin perustuvasta yhteistyökumppanuudesta, perinteisistä sukupuolirooleista poikkeavista poikapäähenkilöistä kuvakirjoissa, vankilayhteistyöstä, Ohion liikkuvasta makerspacesta, äiti-poika parivaljakosta, joka tekee lastenkirjoja, palikkaleikkien tärkeydestä lastenosastolla ja mahtuipa mukaan pari jäsenesittelyäkin. Lehden sisältö oli mielestäni innostava ja informatiivinen. Lämpimästi suosittelen Children & Libraries -lehden tilausta kirjastoonne, mikäli teiltä löytyy aikaa paneutua sen sisältöön. Lisää tietoa Association for Library Service to Children -järjestöstä löytyy kotisivuilta. Mervi Heikkilä